Tuskin oli kulunut tuntiakaan siitä, kun lieskat olivat alkaneet nousta Notre Damesta - hetkellä jolloin kukaan ei mitenkään voinut tietää selitystä tulen syttymiselle - Ranskan viranomaiset kiirehtivät ilmoittamaan, että tulipalo oli "onnettomuus" ja että "tuhopolton mahdollisuus oli poissuljettu". Nämä hätäiset julistukset kuulostivat samoilta kuin Ranskan hallinnon viralliset lausunnot kuluneen vuosikymmenen terrori-iskuissa Ranskassa.

Notre Damen palo tapahtui myös aikana, jolloin tuhopoltot ja muut hyökkäykset kirkkoja kohtaan Ranskassa ja Euroopassa ovat moninkertaistuneet. Yli 800 kirkkoon kohdistettiin ilkivaltaa Ranskassa pelkästään vuoden 2018 aikana.

Kirkot Ranskassa ovat tyhjillään. Pappien lukumäärät vähenevät ja vielä virkaansa hoitavat papit Ranskassa ovat joko hyvin vanhoja tai ovat tulleet Afrikasta tai Latinalaisesta Amerikasta. Valtauskonto Ranskassa on nyt islam. Joka vuosi vanhoja kirkkoja puretaan, jotta saadaan tilaa uusille parkkipaikoille ja ostoskeskuksille. Joka puolelle rakennetaan uusia moskeijoita - ja ne ovat täynnä.

Tulipalo, joka tuhosi suuren osan Notre Damen katedraalista Pariisin sydämessä, on tragedia jota ei voi korjata. Vaikka katedraalia entisöitäisiin, siitä ei koskaan tule sitä mitä se oli. Ikkunoiden lasimaalaukset ja tärkeimmät arkkitehtuurin elementit ovat vaurioituneet pahoin ja koko ainutlaatuinen tammirunko ja -kehikko ovat tuhoutuneet täysin. Kirkon katolta kohonnut torni oli uniikki, korvaamaton taideteos.

Tulen lisäksi sammutuksessa käytetty vesi turmeli seinien ja julkisivun kalkkikivirakenteita tehden niistä hauraita. Kattoa ei enää ole ollenkaan. Keskikäytävä, poikkikäytävät ja alttari ovat nyt ilman kattoa sään armoilla. Niitä ei edes pystytä suojaamaan kunnolla, ennenkuin rakenteet on tutkittu kunnolla. Tutkiminen kestää viikkoja. Jäljelläolevat päärakenteet ovat edelleen vaarassa sortua.

Notre Dame on yli 800 vuotta vanha. Se selviytyi keskiajan myrskyistä, Ranskan vallankumouksen väkivaltaisuuksista, kahdesta maailmansodasta sekä natsien Pariisin miehityksestä. Mutta se ei selviytynyt siitä, millaiseksi Ranska on muuttumassa 2000-luvulla.

Tulipalon syiksi on tähän mennessä arvailtu "onnettomuutta", "oikosulkua" ja viimeksi "häiriötä tietojärjestelmässä".

Jos tulipalo olisi ollut puhdas onnettomuus, on lähes mahdotonta selittää kuinka se olisi voinut saada alkunsa. Benjamin Mouton, Notre Damen entinen pääarkkitehti on kertonut kuinka tarkat turvamääräykset ovat olleet erityisesti katto- ja ullakkotiloissa. Mitään sähkölaitteita, johtoja tai lämpölähteitä ei ole saanut viedä tiloihin. Katedraaliin oli asennettu erittäin nykyaikaiset ja erikoistehokkaat hälytinjärjestelmät. Yritys, joka kokosi rakennustelineet, oli tällaisiin olosuhteisiin erikoistunut yritys, joka ei käyttänyt hitsausta missään vaiheessa. Tulipalo alkoi yli tunnin sen jälkeen kun rakennustyömiehet olivat poistuneet työmaalta. Tuli levisi niin äkkiä, että paikalle ensimmäisenä ehtineet palomiehet järkyttyivät siitä nopeudesta jolla tuli oli jo levinnyt.

Pitkät, vaikeat ja monimutkaiset tutkimukset ovat edessä.

Tuhopolton mahdollisuutta ei mitenkään voida sulkea pois. Viranomaisten hätiköity tulipalon julistaminen onnettomuudeksi tuo kuulijoiden mieliin samanlaiset julistukset muutaman vuoden takaa. Marraskuussa 2015, Bataclanin teatterin teurastusiltana Pariisissa, jolloin muslimit kiduttivat ja murhasivat 90 ihmistä, Ranskan sisäministeriöstä kiirehdittiin tiedottamaan, ettei mitään muuta tiedetty, kuin että oli tapahtunut jotain ammuskelua. Totuus tuli julki vasta kun ISIS kehui ottavansa vastuun teurastuksesta - ja paikallaolleiden video- ja kuvatallenteista, joita levisi nopeasti sosiaalisessa mediassa.

Nizzan islamilaisen rekkaiskun jälkeen Heinäkuussa 2016, Ranskan hallinto väitti useiden päivien ajan, että terroristi, joka liiskasi rekallaan 86 ihmistä kuoliaaksi, olisi ollut vain  "mies jolla oli hermoromahdus."

Vuonna 2018, Sahah Halimin murhaaja, joka resitoi jakeita koraanista kiduttaessaan uhriaan, julistettiin "henkisesti häiriintyneeksi" ja passitettiin psykiatriseen hoitoon heti pidätyksen jälkeen. Todennäköisesti mitään oikeudenkäyntiä ei koskaan tulla käymään tapauksesta.

Notre Damen palo tapahtui alle kolme vuotta sen jälkeen, kun jihadinaisten "kommando yksikkö" yritti tuhota katedraalin räjäyttämällä maakaasusäiliöitä. Juuri ennen Notre Damen paloa, kolme päivää aikaisemmin, jihadinaisten johtaja Ines Madani tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen terroristiryhmän luomisesta.

Ranskalaisia kirkkoja kohtaan on tapahtunut viime aikona ennennäkemättömän paljon ilkivaltaa. Rikottuja ja mestattuja veistoksia, rikottuja alttareita, ulosteita leviteltynä seinille. Useissa kirkoissa oli myös sytytetty tulipalo. Maaliskuun 5. St. Deniksen kirkko, johon lähes kaikki Ranskan kuninkaat on haudattu, joutui pakistanilaisen turvapaikanhakijan vandalismin kohteeksi. Turvapaikanhakija tuhosi kirkon lasimaalaukset ja urut. Vuosien 1834 ja 1841 välisenä aikana rakennettu kansallisaarre oli lähes täysin tuhottu. Vain kaksitoista päivää myöhemmin Maaliskuun 17. syttyi tulipalo Saint Sulpicessä, Pariisin suurimmassa kirkossa aiheuttaen vakavaa tuhoa. Useiden päivien vaikenemisen jälkeen, poliisi viimein tunnusti, että syy oli tuhopoltto. 

Jo kuukausien ajan, islamilaiset jihad-järjestöt ovat kutsuneet jäseniään tuhoamaan kirkkoja ja kristittyjä monumentteja Euroopassa. Notre Dame oli toistuvasti nimetty pääkohteeksi. Tästä kaikesta huolimatta katedraalia ei oltu suojattu asianmukaisin turvatoimin. Pari nuorta miestä kiipesi katedraalin katolle yöllä viime Marraskuussa ja julkaisi videon siitä Youtubeen. Ei mitään kunnollista vartiointia.

Kun Notre Dame paloi, sadat ja tuhannet muslimit riemuitsivat lähettäen iloisia ja ylistäviä viestejä Twitteriin, Facebookiin ja Al Jazeeran sivuille. Hafsa Askar, maahanmuuttaja Marokosta ja Ranskan opiskelijajärjestön (UNEF) varapuheenjohtaja, twiittasi: "ihmiset itkevät mokomia puun palasia ... se on valkoisen roskaväen harhaa."

Ranskan presidentti Emmanuel Macron, joka ei milloinkaan kiinnittänyt mitään huomiota Saint Deniksen ja Saint Sulpicen tuhotöihin, kiiruhti Notre Dameen ja julisti, "Notre Dame on historiaamme, kirjallisuuttamme ja luovuuttamme". Hän ei maininnut sanallakaan katedraalin uskonnollista ulottuvuutta.

Seuraavana iltana Macron julisti että Notre Dame tullaan uudelleenrakentamaan viidessä vuodessa! Useiden kommentaattoreiden mielestä tämä rohkea huudahdus oli epätoivoinen viimeinen yritys vedota kansalaisiin, jotka ovat menettäneet jo luottamuksensa rippeetkin Euroopan liittovaltiota ajavaan presidentti Macroniin keltaliivien kansannousun myötä. Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että Notre Damea ei mitenkään pystytä entisöimään viidessä vuodessa.

Macron lisäsi myös kummallisen väitteen, että korjattu katedraali tulee olemaan "kauniimpi" kuin ennen - ikäänkuin pahasti tuhoutunut monumentti voisi olla entisöinnin jälkeen kauniimpi ja parempi kuin alkuperäinen. Macron lisäsi vielä, että entisöinti tulee olemaan "nykyaikaisen arkkitehtuurin taidonnäyte".  Tämä lisäys herätti huolta, ellei jopa paniikkia, historiallisten monumenttien suojelijoiden keskuudessa, jotka pelkäävät nyt, että Macron saattaa haluta lisäillä modernia arkkitehtuuria goottilaisen arkkitehtuurin kruununjalokiveen.

Yhdysvaltalainen kolumnisti, Dennis Prager kirjoitti:

"Notre Damen katedraalin, länsimaisen sivilisaation nimekkäimmän rakennuksen ja länsimaiden kristillisyyden ikonisen symbolin palon vertauskuvallisuutta on vaikeaa ohittaa. On kuin itse Jumala haluaisi varoittaa meitä tavalla josta ei voi erehtyä, että länsimainen kristillisyys on tulessa, palamassa tuhkaksi - ja sen mukana koko länsimainen sivilisaatio."

Eräs toinen amerikkalainen kirjailija, Rod Dreher, huomautti:

"Tämä katastrofi Pariisissa tänään on merkki kaikille meille kristityille, sekä merkki kaikille länsimaiden ihmisille, erityisesti niille, jotka halveksivat sitä sivilisaatiota, joka rakensi Seinen saarelle tuon suuren temppelin Jumalalleen. Se on merkki siitä mitä me olemme menettämässä ja mitä me emme pysty enää korjaamaan, jos emme muuta suuntaa tänään."

Tällä hetkellä, mikään Ranskassa ei näytä siltä, että suunta olisi muuttumassa.

Italiassa, Itävallassa, Puolassa, Unkarissa ja useissa muissa maissa Euroopan ytimessä, uusi suunta on jo löytynyt tai juuri löytymässä. Tulevat Eurovaalit ovat ratkaisevan tärkeät Euroopan tulevaisuuden kannalta.

Lähde: Gatestone Institute