Blogi: Timo Vihavainen, ma 03.04.2017 07:08

Platonin lähteillä

Ideaopin lähteillä

 

Täydellinen, erityisesti nuorella yksilöllä tavattava naisen takamus osoittaa, että nainen on Jumalan kuva, todisti muuan ranskalainen, joka oli omistautunut tämän ruumiinosan kuvaamiselle.

Epäilemättä hän on oikeassa. Mutta tässä tapauksessa jumala on pakanallinen Afrodite/Venus. Suotta hän ei saanut lisänimeä kallipyge -kaunispyllyinen.

Ja kuitenkin ruumiin kauneus on hyvin hetkellistä. Suotta ei Dostojevski maininnut, että Dušenka, isä Karamazovin hulluksi tehnyt tyttö oli niitä venäläisiä kaunottaria, jotka kukoistavat vain lyhyen ajan.

 Itse asiassa merkit muotojen täydellisyyden menettämisestä olivat jo näkyvissä. Ennen pitkää Dušenka olisi pullea, ehkä hauskannäköinen nainen, mutta muotojen täydellisyys olisi iäksi mennyttä.

Niin aina. Ranskan kaikkein gallialaisin presidentti Charles de Gaulle vertasi joskus valtiosopimuksia tyttöihin ja ruusuihin: kaikilla oli kukoistusaikansa ja se oli rajoitettu. Ennen pitkää täydellisyys oli tuomittu katoamaan, sopimuksia oli noudatettava, naista kohtaan oltava ritarillinen ja kuihtuneet ruusut heitettävä tunkiolle, mutta mennyttä ei voinut saada palaamaan. Elämä nyt on sellaista.

Traagista optimismia edusti Mika Waltari, joka joskus kauniin naisen nähdessään iski kellonsa seinään ja sanoi: ”Nyt aika pysähtyi!”

Mutta aikahan ei pysähdy. Myös Waltarin oma kello kävi koko ajan ja myöhemmin, erään haastattelijan kysyessä ikääntyneeltä Waltarilta tuosta kohtauksesta, kirjailija totesi kuivasti, että nykyään kelloja oli mennyt harvemmin…

Mitä erityisesti naisellisen muodon täydellisyyteen tulee, minusta tuntuu, että Platonin on täytynyt saada innoituksensa ideaoppia kehitellessään juuri siitä, miten se tietyssä instanssissaan kukoistaa hetken ja sitten häviää, mutta ilmestyy taas jonkin toisen yksilön hahmossa.

Kauneus, täydellisenä on kullakin yksilöllä vain hetkellinen laina, joka väistämättä menetetään. Kuitenkin yleinen kauneus, kauneuden idea on olemassa. Onko asia ymmärrettävä nominalistien vai realistien tavalla, on kysymys sinänsä.

Abélard kannatti nominalismia, mutta luulen, että se tapahtui vasta sen jälkeen, kun hänet oli kuohittu. En pysty asiaa todistamaan, enkä ole siitä oikeastaan erityisen kiinnostunut. Hänelle ei koskaan tainnut tulla uutta Héloïsea, josta Rousseau myöhemmin puhui. Eipä ihme, ettei usko ideoiden todellisuuteen itänyt tuossa mullassa.

Muuten, Platon kyllä argumentoi sangen pitkään ja perusteellisesti nimenomaanhomoseksuaalisen rakkauden puolesta, mikä panee ajattelemaan, että hän mahtoi enemmän arvostaa miesten peppuja kuin Afroditen edustamaa ideaalia.

Oli miten oli, Afrodite oli ja pysyi naisellisen kauneuden ja rakkauden jumalattarena ja hänen liikanimensä osoitti, mitä pidettiin kauneuden apoteoosina.

Olen aina joskus pohdiskellut Schopenhauerin väitettä siitä, että vain sukupuolihalunsa sokaisema mies saattoi pitää kauniina naisen vartaloa, joka itse asiassa oli pikemmin ruma, kun sitä viileästi ja pyyteettömästi tarkasteli.

Naissukupuolen oma tragikoominen vastenmielisyys omia seksikkäitä muotojaan kohtaan tuntuisi olevan argumentti tämän näkemyksen puolesta.

Toki sentään myös heteroseksuaaliset naiset ymmärtävät, mitä tarkoitetaan naiskauneudella, mutta totta on, etteivät he jaa miesten kanssa samaa ihastusta täydellisiin vartaloihin. Naisten ihannenainen on miehen mielestä enemmän tai vähemmän epäonnistunut luomus, liian laiha ja kulmikas.

Ehkäpä ei ole sattuma, että antiikin suuret filosofit olivat nimenomaan miehiä ja saattaa olla, että kreikkalaisten polyteismi antoi suuntaa heidän monille keskeisille keksinnöilleen.

Platonin homoseksuaalisuus, jonka hän projisioi myös Sokrateehen ei muuta sitä tosiasiaa, että antiikin jumalmaailma oli selkeän heteronormatiivinen, vaikka sietikin pederastian tapaisia instituutioita.

Timo Vihavainen ma 03.04. 07:08

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Faeebook sivullamme.

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Suomen onnea valvomassa

Klo 07:37.

Hölmöillä on ongelma

pe 17.11. 05:57

Sota ja demokratia

to 16.11. 04:21

Orgaaninen solidaarisuus

ti 14.11. 09:19

Olen kuullut, on kaupunki tuolla

ma 13.11. 09:00

Sydämetttömyyden merkitys

la 11.11. 08:35

Kun muusat vihastuvat

pe 10.11. 10:12

Cordova

to 09.11. 13:00

Malagaa

ti 07.11. 10:21

Sanan valvontaa

su 05.11. 16:35

blogit

Vieraskynä

Kordelinin säätiö jälleen äärivasemmiston tulilinjalla

la 18.11.2017 07:42

Juha Ahvio

Isänpäivä on edelleen isänpäivä

su 12.11.2017 11:04

Professorin Ajatuksia

Terroristi kuin terroristi

la 18.11.2017 07:34

Jukka Hankamäki

Miksi Pisan kalteva torni kaatuu?

to 16.11.2017 04:38

Petteri Hiienkoski

Kristinusko ja islam IX: Kuunjumala Allahin esi-islamilaiset juuret

ma 13.11.2017 12:15

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Väestönvaihdos kouluissa rapauttaa oppimisympäristön ja -tulokset

pe 03.11.2017 19:29

Piia Kattelus

Sotilaat poliisin avuksi

ti 10.10.2017 12:58

Henry Laasanen

Mistä seksuaalinen häirintä johtuu?

pe 17.11.2017 08:41

Arto Luukkanen

Vaiteliaat ortodoksit Kiovassa vuonna 1957

la 18.11.2017 12:26

Mika Niikko

Asunnottomat eivät tarvitse juhlapuheita

ti 17.10.2017 13:43

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Kysymykset Federico Mogherinille liittyen Pekka Haaviston 2005 EU:n Darfur-suurlähettiläsnimitykseen

la 18.11.2017 13:52

Heikki Porkka

Oldies but goldies, 39, Sananvapaudesta

to 16.11.2017 15:47

Olli Pusa

Sote-agentti havainnoi

la 18.11.2017 09:11

Alan Salehzadeh

Iran lähettää afgaanipakolaiset sotimaan Syyriaan

ke 08.11.2017 12:23

Janne Suuronen

Poliittinen poliisi

ma 30.10.2017 21:30

Reijo Tossavainen

Mätäpaise puhkesi - mädät petturit pursusivat hillotolpilleen

pe 17.11.2017 16:27

Jessica Vahtera

Tehkää enemmän töitä, siskot!

ke 01.11.2017 09:55

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Suomen onnea valvomassa

la 18.11.2017 07:37

Matti Viren

Sata vai kaksi sataa vuotta

la 18.11.2017 03:21