Syyriassa tehtiin tiistaina taistelukaasuisku, josta on epäilty Syyrian eli Assadin hallintoa. Sen ovat tuominnet monet maat, mukaan lukien Suomi ja Syyrian hallinto itse. Venäjä on ilmoittanut pysyvänsä Syyrian hallinnon rinnalla.
Yhdysvallat teki iskusta varsin nopeasti omat johtopäätöksensä ja hyökkäsi viime yönä massiivisella ohjusiskulla Syyrian hallintoa vastaan. Kuten arvata saattaa, ovat tuhot olleet sen mukaisia, minkä myös Syyria on ainakin osittain tunnustanut.
Olen itse aiemmin kirjoittanut siitä, että Venäjän näkyvä rooli Syyriassa estäisi Assadin hallinnon kukistamisen ja vastaavasti länsimaiden tuki kapinallisille estäisi sen voiton. Lopputuloksena olisi tuolloisen näkemykseni mukaisesti inhimillinen katastrofi, jollainen Syyriassa on vallinnutkin jo vuosien ajan.
Kaasuisku ja sitä seurannut Trumpin hallinnon hyökkäys Assadin hallintoa vastaan muutti tilannetta kuitenkin aivan oleellisesti. Nähtäväksi jää, mitä siitä seuraa.
Yhdysvalloilla maailman ainoana sotilaallisena suurvaltana on halutessaan mahdollisuus jyrätä tieltään kaikki vastustajat myös Syyriassa. Se edellyttäisi kokonaisvaltaista hyökkäystä isä- ja poika-Bushin Irakissa näyttämän mallin mukaan.
Jos näin tapahtuu, jää nähtäväksi Venäjän (ja ehkä Kiinankin) reaktio. Lähteekö se (ne) haastamaan amerikkalaisia tavalla tai toisella (tuskin kuitenkaan sotilaallisesti), vai tyytyykö se (ne) hetken nurinaan todeten demonstraatiovaiheen jälkeen tosiasioiden olevan viisauden alku ja tyytyvän tapahtuneeseen?
Mikäli tämä vaihtoehto toteutuu, on amerikkalaisilla pian käsissään lähi-idän valtio, jonka olot pitäisi saada tavalla tai toisella vakiinnutetuiksi. Alaviitit olisivat katkeria, sunnimuslimit kostonhimoisia ja kristityt peloissaan.
Ääri-islamilaisten kannatus kasvaisi ja mahdollisesta Syyrian omasta hallinnosta tulisi Irakin tapaan mitä todennäköisimmin varsin heikko. Ulkopuolisista vaikutusyrityksistäkään tuskin olisi puutetta - ainakin Iran ja Saudi-Arabia häärisivät vahvasti esiripun takana.
Kysymys tässä tilanteessa luonnollisesti kuuluu: kuinka välttää todennäköinen ja istuttaa Syyrian johtoon vahva hallitus. Ja ellei se onnistu, kuinka kauan kestää amerikkalaisten kotirintama jatkuvia kuluja ja miestappioita vieraalla maalla?
Toinen mahdollisuus tässä tilanteessa on se, että isku jää ainutkertaiseksi demonstraatioksi, jolloin Syyriassa mikään ei oikeastaan muutu. Siinä tilanteessa Trumpia voi kiittää reaktiosta sotarikokseen, mutta ei ongelman ratkaisemisesta tai edes sen yrityksestä vaan pikemminkin tilanteen pahentamisesta.
Lisäksi sopii toivoa, ettei tieto Syyrian hallinnon syyllisyydestä osoittaudu ajan myötä vääräksi. Ainoa vaihtoehto sen lisäksi on nimittäin ISIS, jonka tukeminen olisi ollut oikea kardinaalimunaus Trumpilta.
Olettaen kuitenkin, että amerikkalaiset ovat selvittäneet kaasuiskun tekijän, eli että syyllinen siihen on Syyrian hallinto, en voi olla ihmettelemättä Assadin tyhmyyttä. Sotarikoksen hyväksyessään hän otti valtavan riskin, vaikka aiempien iskujen jälkeen ei seurannutkaan kovin dramaattisia vastatoimenpiteitä.
Nyt nähdyn perusteella Trumpin hallinto näyttäisi kuitenkin olevan kovin erilainen kuin edeltäjänsä. Aika näyttää mitä siitä seuraa - mutta kuten olen edelle kirjoittanut - ei hänenkään tiensä Syyrian katastrofin juhlituksi sankariksi ole helppo. Pikemminkin edessä on leimautuminen suuruudenhulluksi sapelinkalistelijaksi, joka ajaa maailman pieneen kylmään sotaan ja Syyrian pysyvän sekasorron tilaan, vaikka avoimet sotatoimet saataisiinkin lopetetuksi.
Toivon toki pessimismini olevan turhaa ja Trumpin onnistuvan uhkapelissään. Sen edellytyksenä on ainakin määrätietoinen toiminta nyt nähdystä näyttävästä alusta aina Syyrian tulevan - ja stabiilin - yhteiskuntaratkaisun synnyttämiseen asti.
Tarvitaan siis sotilaallista voimaa, päättäväisyyttä ja kykyä rakentaa rauhaa sellaisten ihmisten välille, jotka ovat äärimmäisen katkeroituneita toisilleen. Kuten jo todettu, sellainen ei ole helppoa edes suurvallalle.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uusia tietoja Alepposta
Valtapoliittista hurskastelua
Venäjä yksinkö sotkee Syyrian tilannetta?
Professori on ammattitutkija, ja tullut valituksi professuuriin 2000-luvun alkupuolella. Kirjoitan blogia nimimerkillä voidakseni kommentoida vapaasti asioita, joista kaikki eivät välttämättä ole oikeaoppisia tai vallitsevan politiikan mukaisia.
Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
ke 20.12.2023 22:32Onko historialla merkitystä?
su 18.02.2024 17:41Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä
la 24.02.2024 12:33Putinin puolueet eduskunnassa
ma 18.03.2024 12:06Lasten vai aikuisten oikeudet
ma 21.08.2023 19:21YLEN häveliästä
pe 02.02.2024 14:01Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44