Blogi: Timo Vihavainen, pe 07.04.2017 11:16

Suurkaupunki ja metropoli

Suurkaupunki ja metropoli

 

Helsingin Sanomien mukaan pormestariehdokkaat kannattavat lähes yksimielisesti Helsingin ripeää kasvua liki 900000 asukkaan metropoliksi.

No huh. Mitähän tämä nyt sitten mahtaa merkitä, kun Helsingin metropolin koko jo nykyään on pitkälti toista miljoonaa. Luvusta 1,3 miljoonaa on puhuttu.

Suorittamalla hieman ajatustyötä pääsee siihen johtopäätökseen, että metropolilla ei tässä tarkoitetakaan metropolia, vaan kunnan hallinnon piiriin kuuluvien asukkaiden määrää.

Täytyy taas pitkästä aikaa todeta, että suomalaisilla näyttää olevan tässäkin asiassa aivan omat norminsa ja kaupunkien koosta puhuttaessa tarkoitetaan vain ja ainoastaan siellä virallisesti kirjoilla olevien asukkaiden määrää.

Tässä ei sinänsä ole mitään moittimista, mutta kun samaan aikaan otetaan sellaisenaan ulkomaalaisten omista kaupungeistaan esittämät luvut, jotka tehdään toisen periaatteen mukaan, on tie auki loputtomiin väärinkäsityksiin.

Tilanne on hieman sama, kuin taannoinen tapamme ilmoittaa alkoholijuomien väkevyys painoprosentteina, mikä oli sinänsä järkevää ja kemistin näkökulmasta ilmeisesti aikoa oikea tapa.

Ongelma syntyi kuitenkin siitä, että muualla maailmassa pitoisuus ilmoitettiin tilavuusprosentteina. Niinpä sotku oli valmis ja kun vielä lainsäädäntömmekin tunsi vain painoprosentit ja ulkomaiset pakkaukset puhuivat tilavuusprosenteista, olisi tarvittu muuntotaulukot tai vähintäänkin laskutikku ainakin tullimiehille.

Sellaisia ei jaettu ja koko hommaa leimasi epämääräinen sekavuus. Lienee tapahtunut oikeusmurhia, väärinkäsityksiä ja suuriakin tragedioita, en tiedä.

Mutta metropoleihin. Suurkaupungit syntyivät Euroopassa käytännössä vasta 1800-luvulla. Sitä ennen suurimmatkin keskukset olivat olleet vielä enemmän tai vähemmän kylämäisiä, vaikka niiden väkiluku joskus harvoin nousi satoihin tuhansiin, kuulemma jopa miljoonaan. Muualla suurkaupungit ovat syntyneet myöhemmin, tietyin poikkeuksin.

Uusista eli siis nyt jo vanhoista metropoleista onkin yhä helppo huomata, että ne ovat syntyneet kylien kasvaessa yhteen. Miten monta High Streetiä mahtaakaan olla Lontoossa? Arvelisin, että alle viisikymmentä, mutta yli kaksikymmentä. Ne ovat siis entisiä kylän pääraitteja.

Lontoo rakentuukin kaupunkipiireistä (boroughs), joita sisä-Lontoossa on 12 ja sen ulkopuolella 20. Niillä on itsehallinto ja verotusoikeus, osan tuloista ne antavat Lontoon yhteishallinnolle.

Cityn erikoisasema näkyy monesta seikasta, jopa poliisin kypärien mallista. Kuitenkin tässä ”kaupungissa” on vain noin 7000 asukasta. Pitäisikö meidän pitää sitä Lontoon varsinaisena asukaslukuna, vai otetaanko mukaan vielä muitakin borougheja ja miten monta?

Normaalisti menetellään jälkimmäisellä tavalla ja Lontoon väkiluvuksi ilmoitetaan usein jonkun verran yli 8 miljoonaa. Muistan, että sitä tuolla perusteella kauan sanottiin maailman suurimmaksi kaupungiksi, mitä se lienee ollutkin. Sitten ohi ajoi New York ja sen jäljissä yhä uudet ja uudet metropolit.

Luulen, että on ainakin monien mielestä hienoa, mikäli kaupungilla on suuri asukasluku. Senpä vuoksi maailmalla on tapana yleensä ilmoittaa sellaiseksi metropolialueen asukasmäärä, eikä ydinalueen tärkeimmän kunnan väkilukua.

Asiaa on yleensä mahdollista manipuloida lähes loputtomasti. Pariisin ydinalueen (Commun de Paris) väkiluku on vain 2,2 miljoonaa, mutta metropolialueella( Île-de-France) asuu 11,9 miljoonaa henkeä. On lähinnä makuasia, kumpaa käyttää, eri tilanteissa erilaiset luvut saattavat olla paikallaan, kuten muistakin yhteyksistä tiedämme ja ymmärrämme.

Entä naapurimme Pietari? Sen kokoa näkee usein leveällä pensselillä mainittavan milloin kuudeksi, milloin viideksi miljoonaksi. Hallinnollisen Pietarin kaupungin asukasmäärä oli tämän vuoden alussa lähes 5,3 miljoonaa. Vielä 1990-luvulla se oli notkahtanut 4,6 miljoonaan.

Mikäli siihen lisätään Leningradin alue, saadaan 1,6 miljoonaa henkeä lisää, mutta silloin luvusta tulee jo varsin mielivaltainen, koska mukana on parikymmentä kaupunkia ja laajat haja-asutusalueet. Yhtä hyvin voisimme lisätä Helsingin väkilukuun vielä Turun ja Tampereenkin ympäristöineen, jolloin saisimme kai kolmisen miljoonaa henkeä.

Mutta miksipä lisäisimme? Ehkä siksi, että saisimme taloudellisesti entistä vahvemman yksikön, jollaisiin kuulemma nykyään onkin ihan pakko siirtyä Suomessa pääkaupunkiseudun ulkopuolella, vaikka esimerkiksi Ranskassa tällaista pakkoa ei ole.

Hallinnon yhdistäminenhän ei, luojan kiitos, vielä merkitse ihmisten sullomista yhteen läjään. Se saattaisi kai merkitä myös järkevää koordinaatiota, edellyttäen, että ihmisten mahdollisuus vaikuttaa lähiympäristöönsä säilyisi.

En tiedä, miten Lontoon kunnallishallinto asukkaan kannalta toimii. Luulen kuitenkin, että se malli ainakin periaatteessa voisi yhdistää koko laajan talousalueen saman, järkevän kokonaisnäkemyksen piiriin sen sijaan, että lähes tasavahvat ”kaupungit” pitävät härkäpäisesti kiinni omista alueistaan ja veronmaksajistaan ja julistavat kärsivänsä suurta puutetta rakennusmaasta, vaikka parin kilometrin päässä olisi loputtomasti tilaa tarjolla.

Toki suurilla yksilöillä on huonot puolensa. Ellei päätöksentekoa riittävästi hajauteta, käy pienelle asukkaalle kuin Suomelle EU:ssa. Rahat kyllä otetaan, mutta pannaan ne johonkin kauas maksajan ulottuvilta. Mutta tämä ongelma lienee ikuinen.

 Joka tapauksessa metropolin yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi kannattaisi varmaankin ainakin yrittää. Kyseessähän on organismi, joka kuuluu luonnostaan yhteen. Vantaan kaupunki, joka vielä hiljattain esiintyi oikealla vanhalla nimellään Helsingin maalaiskunta, Helsinge socken, on oikeasti vain esikaupunki. Kun siellä 1970-80-luvuilla asuin, ei koko ”kaupungissa” edes ollut yhtään hotellia. Miksipä olisi ollut?

Osmo Soininvaara, joka paradoksaalisesti usein esittää järkeviä ideoita vihreästä taustastaan huolimatta, ehdotti muistaakseni, että pääkaupunkiseudun kunnat pitäisi lailla pakottaa yhdistymään.

Näin Helsingin metropolista tulisi se, mikä se on, käyttääkseni juhlallista ilmausta. Samaan aikaan asukkaiden eduista pitäisi huolehtia kaupunginosavaltuustoissa, jotka todella kantavat huolta siellä asuvista.

Mutta eihän tällaista voi käytännössä toteuttaa ja syykin on ilmeinen. Meidän demokraattisen päätöksentekomme piiriin kuuluu tuhansia ihmisiä, jotka pitävät kynsin hampain kiinni tuolistaan. Tulos on sitten mikä on ja itsehän me sen päätämme. Ei se nyt hirveän hyvä ole, mutta huonompikin voisi olla.

Timo Vihavainen pe 07.04. 11:16

Kommentit: 1

Winston Smith pe 07.04.2017 12:29 0

Tähän pätee ”seuraa rahaa”. Sattumalta tämän päivän Kauppalehdessä 7.4.2017 on juttukokonaisuus, joka kertoo kuinka Helsingin kaupunki tahkoaa rahaa tonttikaupoilla. Ne lähes tuplaavat uusien asuntojen hinnat. Kaksion vuokra on 500 € kuussa ennen kuin sen rakentamista on edes aloitettu. Tämän tonttikeinottelun maksaa suomalainen veronmaksaja – käytännössä keskiluokka – asumistukena, josta verovapaa sivuvirta päätyy muiden muassa ay-liikkeelle. Asumistukimenot on 2 mrd. euroa vuodessa ja suurin osa vuokralla asujista saa asumistukea. Karkeasti neljännes rahoista virtaa Helsinkiin. Siten esimerkiksi maahanmuutto on hyvä liiketoimi Helsingin kaupungille ja sen sidosryhmille. Sen avulla imuroidaan rahaa. Minusta on välttämätöntä, että asumistuki pannaan täysimääräisesti kuntien omalle vastuulle ja omaan piikkiin. Maksakoot helsinkiläiset tonttinsa. Koko Suomen veronmaksajien ei pidä rahoittaa tätä kiinteistöliiketoimintaa.



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Faeebook sivullamme.

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Suomen onnea valvomassa

Klo 07:37.

Hölmöillä on ongelma

pe 17.11. 05:57

Sota ja demokratia

to 16.11. 04:21

Orgaaninen solidaarisuus

ti 14.11. 09:19

Olen kuullut, on kaupunki tuolla

ma 13.11. 09:00

Sydämetttömyyden merkitys

la 11.11. 08:35

Kun muusat vihastuvat

pe 10.11. 10:12

Cordova

to 09.11. 13:00

Malagaa

ti 07.11. 10:21

Sanan valvontaa

su 05.11. 16:35

blogit

Vieraskynä

Kordelinin säätiö jälleen äärivasemmiston tulilinjalla

la 18.11.2017 07:42

Juha Ahvio

Isänpäivä on edelleen isänpäivä

su 12.11.2017 11:04

Professorin Ajatuksia

Terroristi kuin terroristi

la 18.11.2017 07:34

Jukka Hankamäki

Miksi Pisan kalteva torni kaatuu?

to 16.11.2017 04:38

Petteri Hiienkoski

Kristinusko ja islam IX: Kuunjumala Allahin esi-islamilaiset juuret

ma 13.11.2017 12:15

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Väestönvaihdos kouluissa rapauttaa oppimisympäristön ja -tulokset

pe 03.11.2017 19:29

Piia Kattelus

Sotilaat poliisin avuksi

ti 10.10.2017 12:58

Henry Laasanen

Mistä seksuaalinen häirintä johtuu?

pe 17.11.2017 08:41

Arto Luukkanen

Vaiteliaat ortodoksit Kiovassa vuonna 1957

la 18.11.2017 12:26

Mika Niikko

Asunnottomat eivät tarvitse juhlapuheita

ti 17.10.2017 13:43

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Kysymykset Federico Mogherinille liittyen Pekka Haaviston 2005 EU:n Darfur-suurlähettiläsnimitykseen

la 18.11.2017 13:52

Heikki Porkka

Oldies but goldies, 39, Sananvapaudesta

to 16.11.2017 15:47

Olli Pusa

Sote-agentti havainnoi

la 18.11.2017 09:11

Alan Salehzadeh

Iran lähettää afgaanipakolaiset sotimaan Syyriaan

ke 08.11.2017 12:23

Janne Suuronen

Poliittinen poliisi

ma 30.10.2017 21:30

Reijo Tossavainen

Mätäpaise puhkesi - mädät petturit pursusivat hillotolpilleen

pe 17.11.2017 16:27

Jessica Vahtera

Tehkää enemmän töitä, siskot!

ke 01.11.2017 09:55

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Suomen onnea valvomassa

la 18.11.2017 07:37

Matti Viren

Sata vai kaksi sataa vuotta

la 18.11.2017 03:21