Blogi: Olli Pusa, pe 07.04.2017 11:45

Vanhusten kelvoton hoito

Seurasin TV:stä suurta vaalikeskustelua. Kun kaikki puoluejohtajat olivat julistaneet olevansa lasten ja nuorten asialla, siirsivät juontajat keskustelun vanhusten hoitoon. Sen ala-arvoinen tilanne Suomessa tiedetään. Kaikki puheenjohtajat julistivat olevansa vanhusten asialla. Valitettavasti selittelyt siitä, miksi vanhusten asiat ovat huonosti, kuulosti sekavalta höpinältä.

Vanhuksilla on Suomessakin yksi yhteinen piirre: kaikki ovat eläkeläisiä. Kyse on siis myös eläkeläisten toimeentulosta yleisemmin, vaikka puheenjohtajat tuntuivat kuvittelevan asian rajoittuvan kotona olevien avuttomien vanhusten kotipalveluihin. Mitä heikommat eväät eläkeläisillä on elämänsä järjestämiseen, sitä nopeammin he taantuvat kotihoitoa tarvitseviksi.

Kaiken hurskastelun keskellä puheenjohtajilta unohtui yksi keskeinen totuus: Vanhusten elinolojen laatu riippuu ratkaisevasti käytössä olevista varoista. Kaikki puhuivat vain valtion ja kuntien varoista, kun vanhusten eli eläkeläisten elämään on käytettävissä toinenkin rahanlähde: eläkevarat.

Mitä paremmin eläkkeet turvaavat vanhusten toimeentulon, sitä vähemmän siihen kuluu valtion rahaa. Eli sitä vähemmän pitää ottaa valtiolle velkaa. Mm. pääministeri Sipilä kauhisteli lähetyksessä valtion velanottoa. Sehän jää maksettavaksi nuorille sukupolville. Mutta tässä sillä ei olekaan väliä?

Jos eläkkeet olisivat riittäviä, olen varma, että valtaosa vanhuksista mielellään käyttäisi rahat arkensa helpottamiseen. Se, että voi itse hallita elämäänsä eikä kaikkia asioita tarvitse kerjätä kunnalta tai valtiolta, on monille vanhuksille tärkeä asia jo itsetunnon kannalta. Tuollainen raha tuottaisi Suomeen kulutuskysyntää, loisi työpaikkoja ja toisi verotuloja valtiolle ja kunnille.

Mistä tuollainen raha sitten voitaisiin saada? Suomen eläkerahastot ovat nyt 190 miljardia. Ennusteiden mukaan ne kasvavat 500-600-700 miljardiin nykyrahassa (inflaatio pois otettuna). Aikoinaan arvioitiin, että suurten ikäluokkien eläkkeellä ollessa maassa tarvittaisiin 60 miljardin rahasto, joita silloin alettaisiin purkaa. Suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä ja eläkerahastot kasvavat nytkin yli 5 miljardia vuodessa. Tuo raha sijoitetaan kansainvälisiin pörsseihin. Siellä on suurin osa nykyisistäkin eläkerahoista.

Suomen talouden kannalta eläkejärjestelmästä on muodostunut yksi keskeisiä tekijöitä. 190 miljardin rahastojen lisäksi järjestelmä kerää vuodessa maksuja n. 25 miljardia eli melkein puolet valtion budjetista ja maksaa reilut 25 miljardia eläkkeitä.

Vanhusten toimeentulon ja kunnollisen hoidon kannalta keskeistä on, millainen on eläkkeiden taso? Tason säilymisen kannalta keskeistä on eläkkeiden indeksiturva. Nykyinen indeksiturva pudottaa eläkkeiden ostovoiman juuri silloin, kun vanhukset ikääntymisen vuoksi tarvitsevat erityisen paljon palveluja. Ne on pakko kustantaa yhteiskunnan varoista tai lasten kukkarosta.

Kansaneläkkeiden taso on vaatimaton, vaikka siihen on tehty useita tasokorotuksia. Valtion rahat eivät riitä. Viimeisen 20 vuoden aikana työeläkkeiden indeksiturva on hävinnyt jopa kansaneläkkeiden kehitykselle. Näitä rahoja ei oteta valtion kassasta vaan eläkerahastoista. Sieltä liki 200 miljardin varannosta.

Vastikään 85000 kansalaista teki kansalaisaloitteen eläkeindeksin korjaamisesta. Eläkelaitokset vastustivat asiaa tiukasti. Olisi kuulemma ollut taloudellisesti tuhoisaa. Perusteluksi esitettiin Eläketurvakeskuksen vuoteen 2085 ulottuvia ennusteita, joiden väitettiin kertovan järjestelmän joutumisesta vaikeuksiin, jos indeksiä muutetaan. Jotakin tuosta tiedän minäkin, olen itse suunnitellut, tehnyt ja hyödyntänyt tuollaisia ennustemalleja. Koko asetelma oli järjetön: tehdään ennusteita 70 vuoden päähän.

Suomessa eläkejärjestelmään on tehty suuria muutoksia 10 vuoden välein. Ennen vuotta 2085 ehditään eläkejärjestelmään tehdä lukuisia muutoksia. Emme edes tiedä, millainen eläketurva silloin maassa on.

Emme tiedä millainen on työelämä ja sen pelisäännöt 70 vuoden päästä. Erilaiset oletukset esimerkiksi ihmisten työurasta ja eläkkeelle siirtymisestä 2085 käyttämällä viime vuosien havaintoja perusteena ovat puhdasta spekulointia.

Lopuksi ne työntekijät, jotka 2085 ovat työelämässä, eivät tällä hetkellä ole edes syntyneet. Malleissa Eläketurvakeskus on keksinyt heidät. Ja tällaisilla laskelmilla perustellaan eläkeindeksejä 2017? Kun kansalaisaloitetta käsiteltiin eduskunnan sosiaalivaliokunnassa, siellä kävi selväksi, että eläkkeiden indeksiturvaa voitaisiin hyvin nostaa nykyisestä ilman, että se noiden Eläketurvakeskuksen spekulatiivisten laskelmienkaan mukaan mitenkään vaarantaisi eläkejärjestelmän rahoitusta.

No miten asiaan reagoivat puolueet? Kaikki 8 eduskuntapuoluetta kiltisti tottelivat eläkelaitosten määräyksiä ja kartellina tyrmäsivät aloitteen eli näyttivät tosiasiassa keskisormeaan eläkeläisille.

Mutta vaalitentissä noiden 8 eduskuntapuoleen puheenjohtajat kuorossa hokivat vanhusten hoidon parantamista. Mutta eläkeläisistä ei niin väliä. Onkohan noilla puoluejohtajilla homma hanskassa vai kenen käskyjen mukaan he hyppivät?

Olli Pusa pe 07.04. 11:45

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Olli Pusa

Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija

tuoreimmat

Onko Ruotsi menetetty maa?

to 18.01. 20:16

Sauli Niinistö ja euro

to 11.01. 22:21

Onko ilmastonmuutos huijausta?

la 30.12. 12:48

Neulan etsiminen heinäsuovasta

ke 20.12. 20:39

Helsingin Sanomat ja MV-lehti fuusioitumassa?

ma 18.12. 19:17

EU Suomen turvallisuusuhkana

pe 15.12. 21:30

Helsingin Sanomat valemediana

su 03.12. 14:21

Vantaalaista menoa

to 23.11. 14:48

Sote-agentti havainnoi

la 18.11. 09:11

Follow the money

to 02.11. 11:28

blogit

Vieraskynä

Gazan rintamalta kuuluu kyllä jotakin

to 04.01.2018 16:15

Juha Ahvio

Mistä on kysymys Trumpin ja Bannonin vastakkainasettelussa?

ti 09.01.2018 17:58

Professorin Ajatuksia

Talouttamme vaivaa turvallisuushakuisuus

to 18.01.2018 16:15

Jukka Hankamäki

Gallup-kannatusten salaisuus

ke 17.01.2018 18:42

Petteri Hiienkoski

Kristinusko ja islam X: Allah on Raamatun Jumalan irvikuva

ke 06.12.2017 08:52

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kutsutaan romanit Suomeen ja testataan Helsingin päätös

la 02.12.2017 20:53

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Feminististä ei ole miesliikkeen johtoon

pe 05.01.2018 08:15

Arto Luukkanen

Tänään Ylessä: matelevaisuuden huippu?

ma 15.01.2018 16:49

Mika Niikko

Toinen kierros konservatiivien käsissä

to 18.01.2018 16:21

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Vuosi 2017 ja terroriunohdusteollisuuden nousu

la 30.12.2017 11:36

Heikki Porkka

Ruotsi on ihmiselle EU:n vaarallisin maa

ma 15.01.2018 19:37

Olli Pusa

Onko Ruotsi menetetty maa?

to 18.01.2018 20:16

Alan Salehzadeh

Ääri-islamisteissa on myös naisia, ja he pystyvät miehiä tehokkaammin radikalisoimaan lapsia

ke 03.01.2018 19:52

Janne Suuronen

Sauli Niinistö uudenvuodenpuhe ja ilmastonmuutos

ma 01.01.2018 17:10

Reijo Tossavainen

Salailu ja vääristely aiheuttavat vihapuhetta

pe 19.01.2018 13:22

Jessica Vahtera

Tehkää enemmän töitä, siskot!

ke 01.11.2017 09:55

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Vuoden 1918 sodan syyt

to 18.01.2018 16:16

Matti Viren

Paha saa palkkansa, vai saako?

ma 20.11.2017 12:49