Blogi: Timo Vihavainen, ke 26.04.2017 11:54

Sananparsia naapurin puolelta

Venäjällä sanottua

 

Tsaari kaukana, Jumala korkealla. Venäläisiä sananlaskuja ja sanontoja. Kääntänyt ja toimittanut Olli Hyvärinen, Nordbooks 2017, 201 s.

Venäläiset sananlaskut ovat olleet monessa käytössä. Kun vahvat talonpoikaiset juuret omaavassa kulttuurissa pitää löytää vakuuttava perustelu jollekin asialle, voi aina pyytää kansanperinnettä apuun. Sieltä löytyy perusteita, selityksiä ja muuta viisautta joka asiaan, myös keskenään ristiriitaisia.

Tilanne on siis vähän samanlainen kuin meilläkin. Sanaparret ovat yleensä vahvasti talonpoikaisia ja myös vetoavat niin sanottuun talonpoikaisjärkeen ja pitkään kokemukseen elämästä herrojen alaisena ja Jumalan armoilla. Jos jälkimmäinen siunaa runsaalla sadolla, niin kyllä edellinen sen pian huomaa ja vie parempaan talteen.

Sanaparsia on tietenkin koettu myös systematisoida ja tislata niistä se erikoislaatuinen viisaus, jonka monet ajattelijat ovat arvelleet asuvan juuri Venäjän kansassa. Samalla ehkä päästään myös yleispäteviin totuuksiin.

Onhan venäläinen Dostojevskin sanoin vsetšelovek eli kaikki-ihminen, eikä vain yhden kansan rajoittunut edustaja. Samoin hän on jumalankantajakansan (narod-bogonosets) jäsen, paradoksaalisesti juuri kaikessa kurjuudessaan.

Suuri sananparsien kerääjä oli 1800-luvulla elänyt tanskalaissukuinen Vladimir Dal, joka myös laati parhaan venäjän kielen sanakirjan. Dal on myös tämän kokoelman tärkein lähde.

Neuvostoliiton arvoitusta pohtivat tutkijat olivat aikoinaan myös kiinnostuneita sananparsista, sillä kaikesta Venäjää koskevasta lähdemateriaalista oli pulaa sikäli kuin asia koski neuvostoyhteiskuntaa. Sehän väärensi tietojaan siinä määrin, ettei kukaan ilmeisesti enää tiennyt totuutta, jos nyt uskalsi sitä etsiäkään.

Viime aikojen merkittävistä yrityksistä löytää venäläisyyden ydin sanaparsista viitattakoon Stepan Šulakšinin opukseen, jota olen jossakin blogissa käsitellyt.

Vaikka venäläisten sanalaskujen synnyinsijat ovat elämänmuodoltaan meille yhtä tutut kuin venäläisten ulkoilmamuseoiden esineistö, on itse aineistossa epäilemättä paljon myös omaperäistä. Vai mitäpä sanottaisiin siitä sananlaskusta, jonka mukaan pieksetty mies on kahden veroinen? Tässä kirjassa esitetyn version mukaan rasvattu akseli ja hakattu mies eivät kitise.

Sehän viittaa vanhaan venäläiseen tapaan opettaa ja kouluttaa kansaa. En tiedä, pitäisikö tässä yhteydessä puhua miesvihasta. Feministithän puhuisivat tietenkin naisvihasta, mikäli feminiini olisi kyseessä.

Meillä yhteiskunnalliset traditiot poikkesivat naapurin maailmasta. Mutta kaikki on suhteellista. Kyllä maailman vajavaisuus esimerkiksi oikeudenmukaisuuden, onnellisuuden ja muidenkin asioiden kannalta meilläkin hyvin tunnettiin ja ymmärrettiin ja talonpojat kertoivat havaintonsa sananparsissaan.

Venäjällä moni asia kuitenkin tuntuu ikään kuin kärjistyneemmältä, ehkäpä osaltaan heijastaen myös yhteiskunnan luonnetta. Toki itse talonpoikainen elämänmuoto oli niin samankaltainen, että löydämme myös samanlaisia sananparsia rajan molemmin puolin.

Joskus sananparret tuntuvat heijastavan ajatonta viisautta, joskus ne tuntuvat muuttuneen vitsikkäiksi yhteiskunnan muututtua.

Mihin kategoriaan nyt mahtanevatkaan kuulua vaikka seuraavat:

-Lyö omiasi, vieraat alkavat pelätä.

-Sydämessä ei ole ikkunaa.

-Älä vieraaseen luostariin vie omia sääntöjäsi.

-Älä lakia pelkää, pelkää tuomaria.

-Teidät jalosukuiset synnytti piru, meidät syntiset Jumala loi.

-Kukaan ei ole pirua nähnyt, mutta kaikki sitä kiroavat.

 

Entä onko nyt juuri nimenomaan ja vain Venäjä se maa, jonne sopivat seuraavatkin viisaudet:

-Älä Luoja päästä valtaan soopeliturkkista maaorjan poikaa!

-Laaja on pyhä Venäjänmaa, vaan totuudelle (oikeudelle) ei missään sijaa.

-Venäjälle, Luojan kiitos, on varastoitu sadaksi vuodeksi hölmöjä.

-Hus koira, älä syö sotilasta. Sotilas on itsekin koira.

 

Sukupuolittuneet, vai mitä ne taas olivatkaan, sananparret kuvastivat vanhan yhteisön tarpeita vai onko niissä sittenkin myös iättömämpää viisautta? Itse asiassa talonpojalla oli valtaa vain kovin vähän, sitä rajoittivat niin tilanherra, pappi, piru kuin akkakin. Niistä kaikista tehtiin sananparsia ja letkauksia, sehän on aina sorretun viimeinen keino:

-Missä kaksi akkaa, siellä kokous. Missä kolme, siellä mellakka.

-Ei vielä ole syntynyt miestä, joka tuntisi naisen luonnon.

-Naisen kyyneleet eivät ole vettä vaan nuotta.

-Minne piru ei kerkiä, sinne se lähettää akan.

Sanottakoon varmuuden vuoksi, että paitsi niitä sanaparsia, joista myöhempinä aikoina on tietyissä piireissä keksitty ruveta kollektiivisesti loukkaantumaan(?), on kaikista aihepiireistä myös jotakin myönteistä sanottavaa, olihan elämällä ennenkin puolensa ja puolensa. Esimerkiksi monet naisihmiset näyttävät olleen noina menneinä aikoina kovinvoimaantuneita, ehkäpä jopa kohtuuttomasti:

-Parempi koiraa on härnätä kuin eukkoa.

-Ei tytön ja nauriin ohi noin vain kävellä.

-Mies kepillä, vaimo kielellä.

-Kun mies juo, palaa puolet talosta, kun nainen, koko talo.

 

Akka oli kuitenkin kapakan ja saunan ohella se, mikä teki elämästä elämisen arvoista. Nuorilla kaunottarilla oli omat puolensa, mutta niin oli muillakin:

-Luinen liha makeampi, vanhana vaimo armaampi.

-Emäntä kodille on kuin hunaja letulle.

 

Ja iätöntä viisauttahan talonpojilla riitti loputtomasti. Monet asiat ovat urbaanissa elämässä samalla kannalla kuin ne joskus olivat talonpoikaisessa kyläyhteisössä:

-Hauska olisi paratiisiin päästä, vaan synnit sen estävät.

-Seitsemän hoitajaa -lapsi heitteillä.

-Hyvä on matkata omalla ruoskalla ja muiden hevosilla.

-Kahdesti ihminen on tyhmä. Vanhana ja nuorena.

-Ketä loukkaamme, emme pahalla muista.

Tämän kirjan sananparret ovat sekä suomeksi että myös venäjäksi, minkä takia ei ole kohtuullista ruveta niuhottamaan käännösongelmista. Ellei käännös tyydytä, niin lukeepa sitten alkuperäisen. -Jaa, ettäkö pitäisi ensin kieli opiskella.

Niinpä tietenkin, mutta eihän sitä ilman työtä saa edes ruutanaa lammesta. Ja pitäisi vai? Valita nyt sitten siinä.

 

Timo Vihavainen ke 26.04. 11:54

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Vuoden 1918 sodan syyt

to 18.01. 16:16

Usko ja usko

ke 17.01. 17:04

Goodthinkin peruskysymyksiä

ti 16.01. 15:19

Näkökulma naapurista

ma 15.01. 16:47

Kiljuakin saa

pe 12.01. 16:24

Ruumiin epäkulttuuri

to 11.01. 13:52

Salaiset aseet

ma 08.01. 15:03

Primus inter pares

la 06.01. 10:51

Tiernapojat

ke 03.01. 10:07

Tunnettu sotilas

ma 01.01. 16:00

blogit

Vieraskynä

Gazan rintamalta kuuluu kyllä jotakin

to 04.01.2018 16:15

Juha Ahvio

Mistä on kysymys Trumpin ja Bannonin vastakkainasettelussa?

ti 09.01.2018 17:58

Professorin Ajatuksia

Talouttamme vaivaa turvallisuushakuisuus

to 18.01.2018 16:15

Jukka Hankamäki

Gallup-kannatusten salaisuus

ke 17.01.2018 18:42

Petteri Hiienkoski

Kristinusko ja islam X: Allah on Raamatun Jumalan irvikuva

ke 06.12.2017 08:52

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kutsutaan romanit Suomeen ja testataan Helsingin päätös

la 02.12.2017 20:53

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Feminististä ei ole miesliikkeen johtoon

pe 05.01.2018 08:15

Arto Luukkanen

Tänään Ylessä: matelevaisuuden huippu?

ma 15.01.2018 16:49

Mika Niikko

Toinen kierros konservatiivien käsissä

to 18.01.2018 16:21

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Vuosi 2017 ja terroriunohdusteollisuuden nousu

la 30.12.2017 11:36

Heikki Porkka

Ruotsi on ihmiselle EU:n vaarallisin maa

ma 15.01.2018 19:37

Olli Pusa

Onko Ruotsi menetetty maa?

to 18.01.2018 20:16

Alan Salehzadeh

Ääri-islamisteissa on myös naisia, ja he pystyvät miehiä tehokkaammin radikalisoimaan lapsia

ke 03.01.2018 19:52

Janne Suuronen

Sauli Niinistö uudenvuodenpuhe ja ilmastonmuutos

ma 01.01.2018 17:10

Reijo Tossavainen

Huhtasaaren poliittinen ajojahti on perusteeton

to 18.01.2018 09:58

Jessica Vahtera

Tehkää enemmän töitä, siskot!

ke 01.11.2017 09:55

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Vuoden 1918 sodan syyt

to 18.01.2018 16:16

Matti Viren

Paha saa palkkansa, vai saako?

ma 20.11.2017 12:49