Blogi: Professorin Ajatuksia, ti 16.05.2017 07:54

EU:n Afrikanpolitiikka uusille urille - kehitysapurälssi kauhistui

 

Aamun lehti kertoi, että EU olisi uusimassa Afrikan-politiikkaansa. Kaiken kaikkiaan Unioni pyrkii uutisen mukaan järjestämään muhkeat 88 miljardia euroa afrikkalaisten avuksi. Vertailuksi todettakoon, että Suomen valtion budjetti on noin 55,5 miljardia euroa.

Mikäli lehden otsikkoon on uskomista, EU:n uuden politiikan tavoitteena on afrikkalaisten lisääntymisen väheneminen, sikäläisten ihmisten vaurastuttaminen ja heidän kotimaissaan pitäminen. Minusta tämä kuulostaa kerrassaan erinomaiselta.

Väestöräjähdyshän on Afrikan ongelmien varsinainen perussyy, jonka poistaminen on edellytys vaurastumiselle. Vaurastuminen puolestaan poistaa tarpeen elintasopakolaisuudelle. Lisäksi voi toivoa, että positiivisen kehityksen myötä myös maanosan synkkä konfliktikierre alkaisi hiipua.

Samasta lehdestä saimme lukea myös kehitysyhteistyö­järjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n pääsihteerin Rilli Lappalaisen kannanoton, jossa hän ilmaisi huolensa siitä, että avun vastaanottamisen ehdoksi asetettaisiin Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen rajoittaminen.

Hänen mukaansa EU:n toimien tulisi keskittyä edellä mainittujen tavoitteiden sijaan köyhyyden vähentämiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen, mutta ehdottomasti ilman, että afrikkalaisille itselleen asetetaan mitään vaatimuksia. Kehitysapunainen näkee afrikkalaiset siis jonkinlaisena itsestään vastuuttomina henkisesti jälkeenjääneinä avustusmaskotteina.

Lappalaisen tekstin luettuani ymmärsin liiankin hyvin, miksi Suomenkin Afrikkaan vuosittain syytämät valtavat kehitysyhteistyövarat ovat käytännössä menneet täysin hukkaan. Mikäli Lappalainen edustaa kehitysyhteistyössä toimivien ihmisten valtavirtaa, on koko avustustoiminta aivan väärien ihmisten käsissä.

Toki olen havainnut jo aiemmin, ettei kehitysyhteistyössä mukana olevien ihmisten tavoitteena useinkaan ole vastaanottajien auttaminen, vaan oman edun saavuttaminen. Sen kannalta afrikkalaisten omien toimien aktivointi ongelmien ratkaisemiseksi ei ole eduksi, sillä perimmäisten ongelmien ratketessa katoavat myös mukavat kehitysyhteistyövaroilla luodut työpaikat - siis kehitysapurälssin vuosikymmeniä kestänyt nautintaoikeus. Toivottavasti tämä ei ole Lappalaisen perimmäinen huolenaihe ja motiivi yleisönosastokirjoitukselleen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pitäisikö kehitysapu ja elintasopakolaisten palautukset sitoa yhteen?
Avustusjärjestöt tuplajättipotin perässä
800 euroa per lapsiperhe on mennyt vuosi toisensa jälkeen hukkaan

Professorin Ajatuksia ti 16.05. 07:54

Kommentit: 1

Juha. ti 16.05.2017 09:20 0

On selvääkin selvempää, että "kehitysapu" eli viljatonnistojen keinoruokinta on aiheuttanut väestöräjähdyksen Afrikassa, jossa perinteisesti mies "hoitaa" velvollisuutensa liikuttavalla moraalisella vaivojaan säästämättömällä vaivalla ja tuskalla, joita "pirttiviljelyyn" liittyy. Eikä siellä edes halla pane ainoakaan "satovuotena" "pellonkin" ollessa hämmästyttävän kestävää sorttia olevia. Sitten vielä YK:n "kipusiskot" käyvät kiusaamassa sikäläisiä lapsia tökkimällä heitä aamusta iltaan neuloillaan eli välitön ja varttuneempien lapsikuolleisuus on saatu aisoihin, josta on luonnollisena seurauksena se, että kun jokainen linnunpoikanen on saatu nostettua takaisin pesäänsä - kanta on kasvanut kumulatiivisesti sellaisiin mittasuhteisiin, että tuo autettu väki on porteillamme kuin heinäsirkkaparvet. Nämä ovat ne reaaliset syyt ilman sydäntä ja kyyneleitä. 150-vuotta sitten Suomen historiassa oli eräs merkittävä kausi v. 1867. Tämä aika on Suomen nälkävuodet, jolloin kylmät säät kuten nytkin kevät on, aiheuttivat nälänhädän, joissa kuoli nälkään mittava määrä suomalaisia. Tuona aikana Pettuleipä tuli tutuksi jokaiselle suomalaiselle talonpojalle ja vähäosaiselle köyhälle. Pettuleipä aiheutti vastsaongelmia ja pahoinvointia, joka johti heikentyneiden ihmisten kuolemiin pinoittain. Kaikkia ei edes pystytty hautaamaan suuren määrän ja vielä hengissä olevien fyysisen heikkoustilan takia. Voimia ei yksinkertaisesti ollut ryhtyä lapiohommiin ja kaikki aika muutoinkin meni erinäisten ihmiselle kelpaamattomien korvikkeiden hankinnassa ja "leivän" valmistamisessa. Kruunu jakoi jonkinlaista vilja-apua, mutta syrjäisimmiltä seuduilta ei edes ollut mahdollisuutta lähteä monen sadan kilometrin päähän hakemaan sitä, koska vielä tuolloin Suomen tieverkosto oli onnettoman kehittymätöntä. Ne alueet, jotka sijaitsivat alueensa hallinto-kaupunkia lähellä, olivat tietenkin paremmassa asemassa ja nälkäkuolleisuus oli vähäisempää kuin pahimmilla alueilla Suomessa. "Suo siellä, vetelä täällä!"



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Professorin Ajatuksia

Professori on ammattitutkija, ja tullut valituksi professuuriin 2000-luvun alkupuolella. Kirjoitan blogia nimimerkillä voidakseni kommentoida vapaasti asioita, joista kaikki eivät välttämättä ole oikeaoppisia tai vallitsevan politiikan mukaisia.

tuoreimmat

Helsingin Sanomat Ruotsi-tiedon lähteenä

la 20.01. 12:37

Verotuksesta ja sen oikeutuksesta

pe 19.01. 16:26

Talouttamme vaivaa turvallisuushakuisuus

to 18.01. 16:15

Orwellilainen uuskieli vaihteeksi vastatuulessa

ke 17.01. 17:01

Albaanit kusettivat suomalaisnaista ja veronmaksajaa

ti 16.01. 15:12

Kohti muovitonta yhteiskuntaa

ma 15.01. 16:45

Oliko Trump rasisti puhuessaan persläpimaista?

pe 12.01. 16:23

Uskonnollis-kulttuurinen perimä tunisialais-ruotsalaisessa viitekehyksessä

to 11.01. 13:44

Ruotsin tapahtumien innoittama kysymys Sauli Niinistölle

ma 08.01. 15:02

Ovatko pedofiilin vai lasten ihmisoikeudet tärkeämpiä?

la 06.01. 10:50

blogit

Vieraskynä

Gazan rintamalta kuuluu kyllä jotakin

to 04.01.2018 16:15

Juha Ahvio

Mistä on kysymys Trumpin ja Bannonin vastakkainasettelussa?

ti 09.01.2018 17:58

Professorin Ajatuksia

Helsingin Sanomat Ruotsi-tiedon lähteenä

la 20.01.2018 12:37

Jukka Hankamäki

Gallup-kannatusten salaisuus

ke 17.01.2018 18:42

Petteri Hiienkoski

Kristinusko ja islam X: Allah on Raamatun Jumalan irvikuva

ke 06.12.2017 08:52

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kutsutaan romanit Suomeen ja testataan Helsingin päätös

la 02.12.2017 20:53

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Feminististä ei ole miesliikkeen johtoon

pe 05.01.2018 08:15

Arto Luukkanen

Luota immeiseen!

la 20.01.2018 12:39

Mika Niikko

Toinen kierros konservatiivien käsissä

to 18.01.2018 16:21

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Vuosi 2017 ja terroriunohdusteollisuuden nousu

la 30.12.2017 11:36

Heikki Porkka

Ruotsi on ihmiselle EU:n vaarallisin maa

ma 15.01.2018 19:37

Olli Pusa

Onko Ruotsi menetetty maa?

to 18.01.2018 20:16

Alan Salehzadeh

Ääri-islamisteissa on myös naisia, ja he pystyvät miehiä tehokkaammin radikalisoimaan lapsia

ke 03.01.2018 19:52

Janne Suuronen

Sauli Niinistö uudenvuodenpuhe ja ilmastonmuutos

ma 01.01.2018 17:10

Reijo Tossavainen

Salailu ja vääristely aiheuttavat vihapuhetta

pe 19.01.2018 13:22

Jessica Vahtera

Tehkää enemmän töitä, siskot!

ke 01.11.2017 09:55

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Ihmemaan turisti

la 20.01.2018 12:38

Matti Viren

Plagiointi

pe 19.01.2018 16:36