Äskettäin Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen julisti, että Saksa ajaa täysillä EU:n puolustusunionia. Siis EU:sta tehtäisiin puolustusliitto. Suomessa suhtautuminen asiaan on eri aikoina ollut varsin epäjohdonmukaista ja sekavaa. Presidentti Niinistö on suhtautunut asiaan myönteisesti. Toisaalta aikoinaan EU-sopimusten sisältö vesitettiin tässä suhteessa suomalaisten toimesta. Silloin asialla olivat presidentti Halonen ja ulkoministeri Tuomioja.
Onko tässä kysymys jostakin merkittävästä avauksesta vai ainoastaan julkisuuteen tyrkytetystä ideasta, jolla yritetään keksiä huojuvaa EU:ta yhdessä pitäviä seikkoja? Lähes kaikkien EU-maiden puolustusratkaisu perustuu Natoon. Poikkeuksia ovat mm. Suomi, Ruotsi, Irlanti ja Itävalta. Itävalta on EU-maiden (ja Sveitsin) ympäröimä eikä kovin helposti ensimmäinen hyökkäyksen kohde. Irlanti sijaitsee kaukana lännessä meren ympäröimänä. Niille turvallisuusuhkat ovat erilaisia. Asialla on enemmän merkitystä Suomelle sekä Itämerestä huolimatta myös Ruotsille.
Miksi siis EU-maat alkaisivat kehittää yhteistä puolustusta parin maan tarpeiden vuoksi? Taustalla on EU:n ja sen johdon ajaman politiikan kärsimät valtavat takaiskut. EU-maista sotilaallisesti vahvin on ollut Britannia. Mutta se on jättämässä EU:n. EU:n turvallisuus on rakentunut tosiasiassa USA:n varaan. EU-maat eivät ole satsanneet puolustukseensa läheskään sitä määrää, josta Natossa on sovittu ja käytännössä USA on maksanut suuren osan Euroopan puolustuksesta. Nyt siellä presidentin vaihduttua tuulet ovat muuttuneet ja USA vaatii Eurooppaa maksamaan sovitun osan puolustuksestaan. Jos EU-maat eivät ole valmiita siihen, ei USA lupaa tukea Euroopalle.
Tällä hetkellä jäljelle jäävä EU on sotilaallinen kääpiö. Tuoreen tutkimuksen mukaan esim. 53% prosenttia saksalaisista on sitä mieltä, että Saksan ei tule puolustaa Baltiaa tai Puolaa, jos Venäjä hyökkäsi sinne. 40% kannatti puolustamista. Siis EU:sta puuttuu sekä kyky että tahto keskinäiseen puolustukseen. Ei ihme, että esimerkiksi Baltiassa luotetaan enemmän USA:n apuun kuin EU-maihin.
Puhe EU:sta puolustusliittona on todellisuudessa vailla mitään realistista pohjaa. Toki joissakin esim. kalustoasioissa on mahdollista tehdä yhteistyötä, mutta EU-puolustusliittona on kupla. Miksi tällaista sitten puhutaan? Ei oikein löydy muuta selitystä kuin se, että monissa keskeisissä asioissa turpaansa saanut EU yrittää luoda kansalaisten mieliin kuvaa vahvasta solidaarisesta liittokunnasta. Tällainen kuplien luominen on EU:n erikoisosaamista. Mihinkään konkreettiseen ne eivät yleensä johda. Kuka vielä muistaa, kun reilu vuosikymmen sitten EU:sta piti tehdä maailman kilpailukykyisin alue? Tuokin hanke on haudattu vähin äänin.
EU-maiden puolustus tosiasiassa lepää Naton varassa. Kun Britannia lähtee EU:sta ja USA:ssa on presidenttinä Trump, jonka mielestä suuri osa eurooppalaisten ”arvoista” ja ”hankkeista” on typeryyttä, tilanne on EU:lle vähintäänkin kiusallinen. Samalla kun se riitelee politiikan linjauksista USA:n kanssa, sen turvallisuus on täysin riippuvainen USA:sta. Uskottavan EU-puolustuksen rakentaminen veisi vuosikymmenen tai kaksi, jos siihen edes olisi tahtoa.
Kovin vähän on kiinnitetty huomiota siihen, miten tilanne alkaa yhä enemmän muistuttaa toisen maailmansodan aikaista asetelmaa. Keskellä Eurooppaa on Saksan ympärille ryhmittynyt EU:n ydin, idässä Venäjä ja lännessä anglosaksimaiden muotoutumassa oleva liittokunta ”english speaking countries”. Ja Suomi on jonkinlaisessa liitossa tuon Saksan ympärille muotoutuneen ryhmittymän kanssa. Sotaa käydään tällä hetkellä pääasiassa talouden keinoin. Tuon Saksan liittokunnan menestyksen taloussodassa ei voi odottaa olevan kovin kaksinen. Vuonna 1944 Suomen johto pohti kylmästi optimaalisen lopetushetken ongelmaa. Oikea hetki irrottautua Saksan vanavedestä oli kun Saksa oli heikentynyt riittävästi eikä kyennyt sitä estämään, mutta hyvissä ajoin ennen lopullista romahdusta.
Onko meidän nykyinen poliittinen johtomme kykenevä pohtimaan tuollaisia asetelmia?
Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija
Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
ke 20.12.2023 22:32Frank Herbertin Dyyni ja tekoälyuhka
la 13.04.2024 00:17Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23Koronapandemialla pieni vaikutus kuolleisuuteen huolimatta mediahypetyksestä
su 21.04.2024 15:30Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan
to 28.03.2024 13:04Miksi lähdin ehdolle europarlamenttivaaleihin?
ti 23.04.2024 22:16Eläkeindeksin leikkaaminen
ti 09.04.2024 13:56Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44