Blogi: Arto Luukkanen, ma 26.06.2017 00:14

Juha, Stalin ja arvot

Juha, Stalin ja arvot

Suomalaisten juhannus volahti sipakasti ohitse sateisessa ja kylmissä tunnelmissa. Lämpötila ei ollut kuitenkaan tärkein vaan suven juhla antoi mahdollisuuden nähdä ystäviä ja sukulaisia. Oli keskikesän korkea juhla – satoi tai paistoi – se oli onnea.

Kaikki eivät kuitenkaan juhlineet. Pääministerimme ja Suomen edusmies maailmalla, Juha Sipilä ei voinut nauttia Juhannuksesta vaan edusti meitä.

Tärkein näistä matkoista tapahtui viime viikolla Berliiniin. Juha oli kuultavana. Euroopan johtaja Angela Merkel halusi tietää miten Juhan uusi hallitus toimii. Onko se luotettava? Eiväthän euroskeptiset voimat pääse vaikuttamaan? Eihän hallitusohjelman ikäviä kohtia vaan täytetä?

Juha myös epäilemättä selitti sen miten tämän vuoden suurin parlamentaarinen taikatemppu tapahtui.

Hän varmaan kertoi miten hallituksen hajottaminen ilman uuden muodostamista onnistui. Kyse oli tietenkin arvoista.

Kyse oli arvoista

Kuten tiedämme, kyse oli loppujen lopuksi ylevistä arvoista.

Ei siis sellaisista, joita Seura-lehti taannoin toi esille pääministerin omista hämäristä bisneksistä. (Pääministeri ei muuten ole vieläkään antanut minkäänlaista meriselitystä Seuran artikkelista, Yle on hiljaa ja muut mediat eivät uskalla puhua).

Hallituksen vaihtamisessa kyse oli siis moraalin ja etiikan kiemuroista, jotka vaelsivat ihmisarvon taivaissa ja koskettivat YK:n ihmisoikeuksien julistusta. Juhan kantaa tuki myös presidentti, jonka mukaan väärä mies ei ollut osoittanut ”oikeaa katumista” menneisyydestään.

Arvojen takana temmelsi kuitenkin silkko vallanhimon näytelmä. Hallitus vaihdettiin, valta kaapattiin ja jaettiin uudelleen ilkeässä ja monimutkaisessa herrainpelissä, jossa petettiin, syötiin sanoja ja uskoteltiin. Kansaa halveksittiin oikein kunnolla ja uskoa poliittiseen järjestelmään järsittiin tosimielessä.

Kuka uskoo tämän jälkeen, että politiikka on yleviä arvoja ja korkeaa moraalia?

Arvoista mussuttaminen oli tarkoitettu ennen kaikkea harhautukseksi. Kyse on loppujen lopuksi vallasta ja oikeista ihmisistä ja puolueista. Juhan roolina on toimia nöyränä kenraalikuvernöörinä EU:n perusvoimien edessä. Nyt Saksa ja Ranska vievät ja muut vikisevät.  

Kuten kirjoitin tässä eräässä edellisessä blogissa: Saksa ja Ranska ovat nyt astumassa syvemmän integraation tielle ja siinä Suomen hallituksen on osoitettava kuuliaisuutta (http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238343-insodi-infoa-tiivi-taavi-hallitusta-pukkaa)  Iso-Britannian virhettä ei saa toistaa. Siksi Juha matkusti – omien tärkeiden arvojensa mukaan – raportoimaan Suomen tilanteesta ja siitä miten väärä henkilö poistettiin hallituksesta.

Itsekritiikki uustalinismin instrumenttina

Miten arvoista puhuminen toimii?

Aikoinaan 1970-luvulla kokoomusta mustattiin ja demonisoitiin yhdessä SMP:n kanssa. Oli niitä oikeistolaisia arvoja ja fasismin peikkoa. Oli yleisiä syitä mutta tärkeintä oli se, että kokoomus ei saanut katumalla tai edes itkemällä pois itsestään väärää stigmaa. Se vain pysyi. Kokoomuksen kanssa ei leikitty eikä SMP ollut pitkään aikaan hovikelpoinen.

Oikeilla ihmisillä ja oikeilla puolueilla asiat ovat arvojen kohdalla toisin. Heidän ei tarvitse harjoittaa stalinistista itsekritiikkiä.

Otan muutaman esimerkin: vihreiden puheenjohtajan menneisyydessä voi olla intoilua väkivaltaisen kommunismin puolesta. Se oli kuitenkin nuoruutta! Ruotsalaisen puolueen presidenttiehdokas uhkaili julkisesti nuoruudessaan konepistoolilla ja vallankumouksella. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hänen pitäisi joka paikassa katua omia tekemisiään.

Ei heidän tarvitse.  

Näissä tapauksissa arvot olivat väärät mutta ihmiset olivat oikeita. He olivat hyväksyttyjä. Heidän ei tarvitse enää suorittaa monimutkaista itsekritiikkiä ja itseruoskintaa.

Tässä tilanteessa väärällä ja euroskeptisellä tavalla ajattelevat ihmiset ovat sen sijaan vääriä aina. Tekivätpä mitä tahansa. Vaikkapa vain hyväksyisivät yksiselitteisesti hallitusohjelman.

Tie oikeaksi ihmiseksi käy siten, että on vain oikea ihminen (vanhat puolueet) tai sitten pitää harjoittaa stalinistista itsekritiikkiä.

Kuten Stalin kesäkuun 26 päivänä vuonna 1928 totesi: itsekritiikki on erityinen bolshevistinen metodi, jonka avulla koulutetaan puolueen ja työväenliikkeen voimia yleisesti vallankumouksellisen kehityksen hengessä”.

Stalinismin metodit toimivat vieläkin. Tosin toisenlaisen poliittisen hegemonia puolesta.

Arvot voivat vaihdella

Kuten tässä alussa mainittiin, Suomen pääministeri osoitti vieraillullaan uskollisuuttaan EU:n kovalle ytimelle.

Juha sai matkalla myös uuden ajatuksen. Hän kertoi tullessaan EU:n huippukokouksesta sen, minkälaisia uusia arvoja hänellä on. Hänen mukaansa tapa, jolla keskustelemme maahanmuuttajista ja tragedian kokeneista ihmisistä ei edistä itse ongelmaan ratkaisua. Esimerkiksi ”taakanjaon” sijaan meidän pitäisi puhua ”vastuun jakamisesta” jäsenmaiden kesken. Olen nostanut tätä ajatusta esille myös kollegoiden kanssa keskustellessani (lainaus).

Kyse on siitä miten uusi ja tuleva migraatiokriisi markkinoidaan suomalaisille. Rikollisen ihmisalakuljetuksen järjestäminen, hyötyvät rikolliset vastaanottajatahot, epätoivosta hyötyjät, armottomat hyväksikäyttäjät ja naivit ymmärtäjät ovat nyt ymmällään kun EU:n kansalaisten enemmistö ei enää hyväksy mielivaltaista, holtitonta ja hallitsematonta marssia valtioihin.

Siksi on muutettava sanoja – taakasta on tultava vastuuta.

Uusi sana -  uusi arvo.

Arto Luukkanen ma 26.06. 00:14

Kommentit: 1

Juha. ma 26.06.2017 13:30 0

Lesti Sipilä ei ole edes keksinyt itse tuota veret seisauttavaa "vastuuta", josta muuan "ulkosuomalainen" höpötti suu vaahdessa. Kaima on sen lukenut, jostain sieltä missä tavalliset ihmiset tapaavat sanoilla venkoilla ja vieläpä sieltä, missä Juhaa osuu leukaan harjoitettavasta luikuri -pelle politiikasta, jolla tullaan tämän maan olemassaolo lopullisesti tuhoamaan "Dynamic Duon" toimesta sillä loputtomalla tyhmyydellä ja korruptoineimmilla ministereillä, jotka ovat koskaan Suomen historian tunnettuina aikoina istuneet tuossa asemassa. Suomea viedään kuin litran mittaa ja luulenpa, että jopa Ruotsi saattaa pysyä erossa koko Euroopan Liittovaltiosta. Ruostsilla on rasitteensa, mutta se ei ole kuintenkaan ole alamais -tyhmyydessään Suomen tasolla, koska tuolla maalla on kuitenkin omanarvontuntoa, vaikka siitä huolimatta Kalifaatti kolistelee jo eteisessä. Suomi neuvotteli EU:hun liittymisensäkin päin peetä kiimoissaan, sillä tuolloinen Ulkoministeri "ulkomaankirjeenvaihtaja" Pertti Salolainen kohkasi kuin flipperipallo huuliposket tursottaen aivan kuin tuolloinen EY haihtuisi pois kuin kangastus Saharassa.



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Faeebook sivullamme.

Arto Luukkanen

Dosentti Arto Luukkanen toimii Venäjän ja Itä-Euroopan yliopistolehtorina Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa. Vuonna 1964 syntynyt Luukkanen on väitellyt vuonna 1994.

tuoreimmat

Vaiteliaat ortodoksit Kiovassa vuonna 1957

la 18.11. 12:26

Suomalaisen median erikoiskyky?

to 16.11. 04:23

Peräkonttigate kasvaa: linnanneito Juha ja ritari Antti

ti 14.11. 09:29

Fatimagate ja yleisesti "p-myrskyistä"

ma 13.11. 06:52

Rienaava pääministeri pisti vitsiksi?

la 11.11. 08:38

Peräkonttihallitus ja Palturi-Juha

to 09.11. 13:02

Avoin kirje Natosta Markku Huuskolle

ma 06.11. 17:00

Fatim Diarra - hyvänpuhuja?

su 05.11. 16:40

Epäluottamuksen yhteiskunta

la 04.11. 13:51

Pakolaisbisneksen rahanjakoautomaatti

ma 30.10. 23:17

blogit

Vieraskynä

Kordelinin säätiö jälleen äärivasemmiston tulilinjalla

la 18.11.2017 07:42

Juha Ahvio

Gender-ideologia tuhoaa lapsemme

la 18.11.2017 16:34

Professorin Ajatuksia

Havaintoja globaaleista ilmastoestimaateista ja arktisista jäätilastoista

ma 20.11.2017 07:40

Jukka Hankamäki

Miksi Pisan kalteva torni kaatuu?

to 16.11.2017 04:38

Petteri Hiienkoski

Oma maa viimeiseksi -politiikan kova hinta

su 19.11.2017 12:49

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Väestönvaihdos kouluissa rapauttaa oppimisympäristön ja -tulokset

pe 03.11.2017 19:29

Piia Kattelus

Sotilaat poliisin avuksi

ti 10.10.2017 12:58

Henry Laasanen

Seksuaalinen häirintä: valta, vastuu ja syyllisyys

ma 20.11.2017 09:18

Arto Luukkanen

Vaiteliaat ortodoksit Kiovassa vuonna 1957

la 18.11.2017 12:26

Mika Niikko

Asunnottomat eivät tarvitse juhlapuheita

ti 17.10.2017 13:43

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Iltalehti, missä todisteet Pekka Haaviston "syyttömyydestä"?

su 19.11.2017 09:30

Heikki Porkka

Oldies but goldies, 39, Sananvapaudesta

to 16.11.2017 15:47

Olli Pusa

Sote-agentti havainnoi

la 18.11.2017 09:11

Alan Salehzadeh

Iran lähettää afgaanipakolaiset sotimaan Syyriaan

ke 08.11.2017 12:23

Janne Suuronen

Poliittinen poliisi

ma 30.10.2017 21:30

Reijo Tossavainen

Kokoomuksen ja kepun nokittelun seurauksena sotesoppa paloi pohjaan

ma 20.11.2017 10:13

Jessica Vahtera

Tehkää enemmän töitä, siskot!

ke 01.11.2017 09:55

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Kiova kasvaa

su 19.11.2017 12:38

Matti Viren

Paha saa palkkansa, vai saako?

ma 20.11.2017 12:49