Blogi: Petteri Hiienkoski, to 06.07.2017 18:34

Vaihtoehtoja ja valinnanvapautta charter-kouluista akatemiakouluihin

Yhteiskunta on muuttunut ja muuttuu entistä heterogeenisemmaksi. Kaikille yhdenmukainen peruskoulu ei yksinkertaisesti palvele niitä kasvatuksellisia tarpeita, joita yhä useammalla perheellä ja yhteisöllä on.

Osa kouluista täyttyy täysin erilaisesta kulttuurista peräisin olevien maahanmuuttajien lapsista. Näiden koulunkäynti on myös useimmiten muita haasteellisempaa. Kantasuomalaisten lapset ja heidän erityistarpeensa jäävät entistä vähemmälle huomiolle.

Peruskoulu on muuttunut ja muuttuu. Se ei tue suomalaista kulttuuria kuten ennen, vaikka sitä olisi tarpeen päinvastoin vahvistaa. Se taas voi lisätä suomalaislasten juurettomuutta ja vaikeuttaa maahanmuuttajataustaisten lasten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Peruskoulussa annettava ideologinen ja moraalinen kasvatus (kuten monikulttuurisuus- ja queer-ideologia) sotii yhä enemmän perinteisiä arvoja vastaan, joita moni suomalaisin pitää edelleen tärkeinä. Enemmistöä pakotetaan sopeutumaan vähemmistöjen ehtoihin. Valtiovallan ideologispoliittinen kasvatus on saanut totalitaristisia piirteitä, jotka sopivat huonosti länsimaiseen yhteiskuntaan ja sen perustana oleviin periaatteisiin ja perusoikeuksiin.

Lasten kasvatukseen ja opetukseen liittyvät perusoikeudet

Yleissopimuksen sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan vanhempain ja tarvittaessa laillisten holhoojain vapautta taata lastensa uskonnollinen ja moraalinen opetus omien vakaumustensa mukaan. (Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, SopS 8/1976, 18 artikla, 2, 4.)

Hoitaessaan kasvatuksen ja opetuksen alalla omaksumiaan tehtäviä valtion tulee kunnioittaa vanhempien oikeutta varmistaa lapsilleen heidän omien uskonnollisten ja aatteellisten vakaumustensa mukainen kasvatus ja opetus.(Euroopan ihmisoikeussopimus, I lisäpöytäkirja, SopS 63/1999, 2 artikla.)

Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan vanhempain ja tarvittaessa laillisten holhoojain vapautta valita lapsilleen muitakin kuin julkisten viranomaisten perustamia kouluja, joiden opetussuunnitelmat ovat viranomaisten määräämää tai hyväksymää vähimmäistasoa, ja turvata lastensa uskonnollinen ja moraalinen kasvatus, joka on heidän omien vakaumustensa mukainen. (Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, SopS 6/1976, 13 artikla, 3.)

Suomalaiset yksityiskoulut

Suomessa kaivattaisiin koulureformia, joka antaisi perheille nykyistä paremmat mahdollisuudet valita, millaisessa koulussa haluavat lapsiaan opettavan. Vapaakoulutoiminta on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Syyt ovat taloudelliset sekä kahlitseva lainsäädäntö.

Itsehallinnollisten yksityiskoulujen perustamisesta on tehty vaikeaa ja niiden toiminta on vahvasti säänneltyä. Perustaminen vaati valtioneuvoston erityisluvan, lähes aina myös kunnan suostumuksen. Niiden on noudatettava opetushallituksen määräämiä opetussuunnitelman perusteita ja kielletty perimästä lukukausimaksuja. Erot yksityiskoulun ja julkisen peruskoulun välillä ovat käytännössä melko vähäisisiä. Yksityiskouluja on Suomessa vain noin 80.

Ellei julkinen valta voi järjestää koulua, jota vanhemmat lapsilleen tarvitsevat, sen tulisi ainakin luoda aidot edellytykset sille, että nämä voisivat sen muuten järjestää. Koulutusjärjestelmään tarvitaan vaihtoehtoja ja valinnanvapautta. Mallia voisi hakea ulkomailta.

Amerikkalaiset charter-koulut

Yhdysvalloissa on 1990-luvun alusta lähtien perustettu niin sanottu charter-sopimuskouluja. Charter-koulu on lukukausimaksuton vapaakoulu, joka saa julkista rahoitusta, mutta yleensä vähemmän kuin perinteinen koulu. Se ei ole kunnallisen opetushallinnon alainen. Sillä on perinteistä koulua vähemmän sääntelyä ja vapaus poiketa yleisistä säädöksistä ja opetussuunnitelmista.

Osa charter-kouluista on voittoa tavoittelemattomia mutta saa ottaa vastaan lahjoituksia. Joissain osavaltioissa charter-koulut voivat käyttää toimintaansa yksityistä rahoitusta. Charter-koulun voi perustaa paikallinen koulupiiri tai kunta, lähiseudun vanhemmat ja opettajat, yrittäjät ja yritykset, yksityiset yhteisöt, yliopistot tai seurakunnat. Osa charter-kouluista on julkisia ja osa yksityisiä kouluja. Charter-kouluja arvioidaan olevan noin 6 800.

Charter-kouluissa voi soveltaa opetusmenetelmiä ja koulutusfilosofiaa, jotka poikkeavat perinteisistä kouluista. Ne tarjoavat mahdollisuuden testata innovatiivista pedagogiikkaa ja antavat vähävaraisemmille vanhemmille mahdollisuuden valita haluavatko lapsensa erityiskouluun.

Tyypillisesti charter-koulu erikoistuu tarjoamaan opetusta niin sanotuille riskinuorille, jotka ovat esimerkiksi vaarassa syrjäytyä, tai se keskittyy teknologiaan, tieteeseen tai taiteeseen. Koulu allekirjoittaa määräaikaisen charter-sopimuksen koulupiirin kanssa. Vastineeksi se saa julkisen rahoituksen ja vähemmän valvontaa. Tuloksia mitataan eri tavoin. Koulu voidaan sulkea, ellei se täytä määrättyjä laatukriteerejä.

Oikein toteutettuna charter-koulu lisää vaihtoehtoja ja valinnanvapautta vanhemmille, opettajille ja lapsille sekä palvelee yritysten, yliopistojen ja muiden oppilaitosten sekä seurakuntien ja muiden yhteisöjen erityistarpeita. Yhdysvalloissa on syntynyt myös kokonaan tai pääosin internetin kautta toimivia kyberkouluja, jotka on muuten järjestetty charter-koulujen tavoin.

Ruotsalaiset vapaakoulut

Ruotsissa koulureformi toteutettiin vuonna 1992, jolloin sai alkunsa ruotsalainen vapaakoulujärjestelmä (friskolor). Vapaakoulut ovat kouluseteleillä (skolpeng) julkisesti rahoitettuja kouluja. Ne eivät peri lukukausimaksuja kuten ruotsalaiset yksityiskoulut. Kunnat on velvoitettu maksamaan vapaakoulujen oppilaskustannuksia vähintään 85 % kunnallisen peruskoulun kustannuksista. Vapaakoulut toimivat itsenäisesti vaikkakin kansallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Pääsykokeet eivät ole sallittuja.

Ylläpitäjä voi olla voittoa tavoittelematon aatteellinen yhteisö tai voittoa tavoitteleva yksityinen yritys. Vapaakouluja ovat perustaneet vanhemmat, järjestöt, yritykset ja kunnat. Ruotsissa vapaakouluja on noin 900.

Tanskan ja Norjan vapaakoulut

Tanskassa vanhimmilla vapaakouluilla on juurensa useimmiten grundtvigilaisessa kansanopistoliikkeessä. Monet muut vapaakoulut suuntautuvat uskonnollisesti tai Slesvigin saksankieliselle vähemmistölle. Oppilaskustannuksista noin 75 % rahoitetaan julkisin varoin ja lopun maksavat vanhemmat. Vanhempien nimeämä esimies valvoo, että opetus pääaineissa täyttää peruskoulun standardit.

Norjassa vapaakouluja on kaikkiaan lähes 200. Niiden julkinen rahoitus on 85 % siitä, mitä se on perinteisessä peruskoulussa. Kaikki vapaakoulut voivat asettaa sisäänpääsylle prioriteetteja, mutta vain ei-julkisrahoitteiset vapaakoulut voivat valita oppilaitaan ja tehdä voittoa.

Englannin akatemiakoulut

Akatemiakouluja (academy schools) on erilaisia. Vapaakoulut (free schools) ovat vuodesta 2011 lähtien Englannissa perustettuja uusia akatemiakouluja. Ne ovat paikallisviranomaisista riippumattomia itsehallinnollisia kouluja. ”Vapaakoulu”-termi on laajentunut käsittämään myös paikallisviranomaisten kilpailuttamia akatemiakouluja.

Vapaakoulut – kuten muutkin akatemiakoulut – ovat voittoa tavoittelemattomia ja toimivat suoralla valtion rahoituksella. Lisäksi ne voivat saada lahjoituksia yksityishenkilöiltä tai sponsoritukea yrityksiltä. Vapaakouluja ylläpitävät vanhemmat, koulutusalan hyväntekeväisyysjärjestöt ja uskonnolliset ryhmät (faith school).

Akatemiakoulujen tapaan vapaakoulujen ei tarvitse noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa, mutta niiden on huolehdittava siitä, että niiden opetussuunnitelma on tarpeeksi ”laaja ja tasapainoinen” ja sisältää pääasiat matematiikasta ja englanninkielestä. Opetuksen laatua valvoo kouluhallitusta vastaava viranomainen.

Vapaakouluihin luetaan myös studiokoulut ja tekniset yliopistot. Studiokoulu (studio school) on projektiperusteista oppimista soveltava vapaakoulu, johon yleensä kuuluu noin 300 oppilasta. Tekniset yliopistot (University Technical College) ovat 14–18 -vuotiaille tarkoitettuja vapaakouluja, jotka ovat erikoistuneet käytännöllisiin ja työllistymiseen keskittyviin asioihin. Niitä sponsoroivat yliopistot, työnantajat tai jatkokoulutusta antavat oppilaitokset.

Akatemiakouluja oli Englannissa syksyllä 2013 kaikkiaan lähes 3 500 mutta määrä oli voimakkaassa kasvussa.

Suomalainen sovellus?

Ulkomaisia vapaakouluja ja niistä saatuja kokemuksia kannattaa ennakkoluulottomasti tutkia. Englantilainen akatemiakoulujen järjestelmä näyttää olevan monipuolipuolinen ja sisältävän useita hyödyllisiä piirteitä.

Selvitysten pohjalta pitäisi laatia Suomeen soveltuva malli, jossa voisi hyödyntää esimerkiksi nykyistä oppilaitosverkostoa ja ulkopuolista rahoitusta. Pitkien etäisyyksien maassa myös erilaiset kyberkoulut voisi järjestää vapaakoulujärjestelmän puitteissa.

Ihmiset ovat erilaisia ja heidän erilaisia koulutuksellisia tarpeitaan tulisi kunnioittaa. Valtion tehtävä on palvella myös koulutuksen ja kasvatuksen alalla kansalaisiaan, jolle valtiollinen valta demokratiassa kuuluu.

Petteri Hiienkoski

Petteri Hiienkoski to 06.07. 18:34

Kommentit: 4

Gideon to 06.07.2017 18:40 1

Loistava kirjoitus. Suomalaisessa peruskoulussa on niin paljon ongelmia että vaihtoehtoja ja valinnanvapautta vanhemmille tarvitaan.

Seppo to 06.07.2017 20:21 1

Tämä on ehdottomasti kannatettavaa, muuten häviää paljon tähänasti säilynyttä hyvää opetusperinnettä.

Hannele Korpela pe 07.07.2017 11:00 0

Tuo on kyllä aika radikaali esitys, meillä kun on vuodesta nakki ja kattila opetus tapahtunut ulkoluku-pänttäämisperiaatteella ja oppilaan vastuulla on ollut joko oppia muistamaan tai ymmärtämään asiat. Puhumattakaan siitä, että peruskoulun periaate on tasapäistää oppilaat, ettei muille tule paha mieli siitä, että ei vaan tajua tai pysy opetuksessa perässä. Tästä tasapaksusta liemestä pitäisi sitten kasvaa ja nousta innovatiivisia, kilpailukykyiseen yhteiskuntaan sopivia yksilöitä, kun kaikki yksilöllisyys on ensin peruskoulun toimesta tukahdutettu. Mutta, Sanni Grahn-Laasoselle terveisiä, olisi varmaan ollut tällaiselle akatemia-koululle tarvetta.

Juha. pe 07.07.2017 22:45 0

Sanni Grahn-Laasonen kävi Saudi-Arabiassa kevättalvella ihastelemassa silmät sädehtien sikäläistä koulujärjestelmää vaikuttaen virkansa vakavasti ottavalta ministeriltä. Kiva juttu. Mutta mitä tämä nyt sitten kertonee Pisa tutkimusten valossa Suomen koululaitoksen kehityssuunnasta ja siitä ilmansuunnasta mistä oppia? haetaan. En väheksy Saudi-Arabian poikien koulutustasoa, enkä tytöistä halua sanoa mitään, koska vääräuskoisena se ei minulle mitään kuulu. Suomen koululaitoksessa ja etenkin sitä ohjaavalla Opetusministeriöllä puhaltavat sellaiset itäiset tuulet sekoitettuna Amerikan Yhdysvaltain ja tietenkin Ruotsin lännen kantilta. Että olisi syytä perustaa ns. "jämähtänyt" koululaitos, joka perustaa arvonsa perinteisiin arvoihin peräti Jumalan olemassaoloon sekä aitoon kristillisiin arvoihin - ilman luostarikoulumaisuutta - kuten ennen wanhaan oli tapana, joka ei nyt kelpaa millään malliksi ihmisen taimelle vaan on peräti harhaista ja sopimatonta. Jos tälläinen koululaitos olisi olemassa. Uskallan väittää tältä istumalta, että valtaosa vanhemmista kirjoittaisivat lapsensa koulun oppilaiksi. Mutta valtamedia ja lukuisat "ihmisoikeusjärjestöt" karkaisivat tuon laitoksen kimppuun kuin sudet karkaavat lampaiden kimppuun. Mekkalan, metelin, parun ja tulikivenkatkuisten "mielenosoitusten" jälkeen ja eduskuntakyselyn kuoppaamana tuo tähdenlento ammuttaisiin alas. Sitä se "suvaitsevaisuus" on jos ette vieläkään sitä tiedä. Suvaitsevaisuus on sateenkaariväen diktatuuri.



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Petteri Hiienkoski

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. "Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa".

tuoreimmat

Kristinusko ja islam X: Allah on Raamatun Jumalan irvikuva

ke 06.12. 08:52

Yhdysvaltain talous vahvassa nousussa miksi YLE vaikenee "Trump bumpista"?

ma 04.12. 04:58

Tehdäänkö Helsingistä koko maailman sosiaalitoimistoa?

la 02.12. 12:31

"Homosuhteet ovat luonnottomia" toteaa rock-legenda Little Richard

to 30.11. 17:51

Mikä ihmeen Illuminati?

ti 28.11. 15:59

Suomen Kuvalehti teki Trumpista Kremlin sätkynuken

la 25.11. 12:30

Oma maa viimeiseksi -politiikan kova hinta

su 19.11. 12:49

Kristinusko ja islam IX: Kuunjumala Allahin esi-islamilaiset juuret

ma 13.11. 12:15

Kristinusko ja islam VIII: Koraanin Jeesus ja maailman Vapahtaja

su 12.11. 11:02

Kristinusko ja islam VII: Islam ei erota maallista ja hengellistä valtaa

ti 07.11. 10:45

blogit

Vieraskynä

Onnitteluni 100-vuotiaalle Suomelle

ti 05.12.2017 17:33

Juha Ahvio

USA:n presidentti Donald Trump tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi

pe 08.12.2017 13:21

Professorin Ajatuksia

Amnesty ei yllätä eikä ymmärrä

to 14.12.2017 08:35

Jukka Hankamäki

Rotudenialismin lyhyet jäljet

to 14.12.2017 08:39

Petteri Hiienkoski

Kristinusko ja islam X: Allah on Raamatun Jumalan irvikuva

ke 06.12.2017 08:52

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kutsutaan romanit Suomeen ja testataan Helsingin päätös

la 02.12.2017 20:53

Piia Kattelus

Sotilaat poliisin avuksi

ti 10.10.2017 12:58

Henry Laasanen

Cis-miehen blogieuro on kolme senttiä

ke 13.12.2017 12:14

Arto Luukkanen

Valinnanvapauden ja hallituksen muistosanat

ma 11.12.2017 08:30

Mika Niikko

Valtion rahoittamaa Jumalan pilkkaa

pe 24.11.2017 12:47

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Iltalehti, missä todisteet Pekka Haaviston "syyttömyydestä"?

su 19.11.2017 09:30

Heikki Porkka

MTV:n presidenttitentin kirvoittamaa

to 14.12.2017 11:53

Olli Pusa

Helsingin Sanomat valemediana

su 03.12.2017 14:21

Alan Salehzadeh

Iran lähettää afgaanipakolaiset sotimaan Syyriaan

ke 08.11.2017 12:23

Janne Suuronen

Teoston Suomi 100 vuotta onnittelut

to 30.11.2017 11:23

Reijo Tossavainen

Helsingin Sanomat rakentaa ikioman punavihreän kuplan

to 14.12.2017 10:11

Jessica Vahtera

Tehkää enemmän töitä, siskot!

ke 01.11.2017 09:55

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Joulukertomus, osa II

to 14.12.2017 08:38

Matti Viren

Paha saa palkkansa, vai saako?

ma 20.11.2017 12:49