Blogi: Professorin Ajatuksia, su 09.07.2017 16:08

Lambergilainen tuho eli mitä tapahtuu kun väestönkasvu pysähtyy

Tämän aamun Helsingin Sanomien mielenkiintoisin artikkeli käsitteli Jyväskylän yliopiston taloushistorian ja strategian professori Juha-Antti Lambergin näkemyksiä väestönkasvun pysähtymisen seurauksista.

Lambergin näkemys nousee paljolti Rooman valtakunnan väkivaltaisesta tuhosta, joka johtui hänen mukaansa väestön pienenemisestä ja sen seurausvaikutuksista kuten talouskasvun kääntymisestä supistumiseksi. Kaiken seurauksena valtakunnan veropohja heikkeni, minkä vaikutukset näkyivät kaikkialla.

Lamberg ihmetteli Rooman tuhoutumisen kautta ns. degrowth-ajattelua. Hänen mukaansa "ei ole mallia hallitusta alaspäin menemisestä. Sen takia esimerkiksi degrowth-keskustelu on mielenkiintoista. Siinä sanotaan, että pitäisi olla vähemmän, mutta ei sitä, että mitä sitten, kun on vähemmän."

Pitkäaikaisten seurausten pohtimisen unohtaminen on tyypillistä kaikenlaiselle maailmanparantamiselle. Esimerkkejä ei ole vaikea löytää. Hyvät ihmiset, kuten Palermon pormestari, haluavat ottaa vastaan kaikki parempaa elämää etsivät Eurooppaan, ajattelematta lainkaan mitä siitä kaikesta seuraa.

Toinen hyvä esimerkki voidaan ottaa kotimaasta eli maamme lisääntyneen metsänkasvun hyödyntämistä vastustavista 68 tutkijasta, joille ei ilmeisesti ole tullut lainkaan mieleen metsien merkitys suomalaisen yhteiskunnan talouden ja koko maan asuttamisen perustana ja sitä kautta myös kaikkien suojelutoimien mahdollistajana. Tänään MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi  muistutti, että lisääntyneiden hakkuiden seurauksena metsänkasvu lisääntyy pidemmällä aikavälillä, vaikka jokainen hakkuu sinänsä vähentääkin maamme puuston määrää.

Mutta palataan tämän kirjoituksen varsinaiseen aiheeseen.

Keskeistä on ymmärtää, että Rooman valtakunnan aikaan teknologinen kehitys oli hidasta tai jopa olematonta. Kasvu siis perustui käytännössä kokonaan ihmisten määrän kasvuun.

Näin ei ole enää nykyisissä länsimaissa, vaan talouskasvun moottorina toimivat viime kädessä tutkimus ja tuotekehitys, joiden kautta kasvu on mahdollista myös supistuvan väestönkasvun oloissa. Tämä näkyy esimerkiksi Japanissa, jonka väestö supistuu, mutta talous kasvaa näissäkin olosuhteissa huolimatta jatkuvasta talousromahduksen pelosta.

Maailman talouskasvusta suurin osa tapahtuu länsimaissa, Japanissa ja Kiinassa. Näin yksinkertaisesti siksi, että niiden taloudet ovat muuta maailmaa oleellisesti suuremmat: pelkästään USA:n, EU:n, Kiinan ja Japanin taloudet muodostavat noin puolet koko maailman BKT:sta. Siten yksittäisten kehitysmaiden, kuten vaikka velan varaan rakentavan Etiopian, talouksien suuret prosentuaaliset kasvuluvut eivät merkitse juuri mitään tarkasteltaessa talouskasvua globaalissa mittakaavassa, vaikka hyviä uutisia luonnollisesti ovatkin.

Edelle kirjoittamastani huolimatta Lambergin esille nostama kysymys väestönkasvun pysähtymisen seurauksista ei ole aiheeton. Japanissa talouskasvu perustuu ennen kaikkea osaamiseen, kuten muuallakin länsimaissa.

Sen sijaan maailman väestön painopiste on siirtymässä yhä vahvemmin kehitysmaihin; jatkossa erityisesti Afrikkaan, jonka äärettömän nopeasti lisääntyvällä väestöllä ei liene edellytyksiä samaan, mikäli meneillään oleva väestöräjähdys pysähtyisi. Jo nyt mustasta maanosasta kulkee ihmisivirta paremman elintason toivossa kohti länsimaita - usein vielä osaavimmat ja koulutetuimmat edellä - ja on helppo nähdä, että lähtömaissa lisääntyvät jatkuvasti syyt lähtemiselle.

Afrikka on siten hankalassa tilanteessa. Maanosan väestönkasvu rajautuu viimeistään ekologisiin reunaehtoihin, jolloin ravinnon ja elintilan puute kärjistävät entisestään maanosan väestöryhmien välejä. Samalla väestönkasvuun perustuva talouskasvu pysähtyy, eikä ihmisten pääosalla ole edellytyksiä teknologiavetoiseen kasvuun. Niissä olosuhteissa Lambergin kauhukuvat saattavat hyvinkin toteutua.

Sen sijaan maapallon taloudellisesti vahvojen valtioiden en usko romahtavan Rooman valtakunnan tavoin. Niiden talous voi jatkaa kasvuaan teknologisen kehityksen varassa, eikä valtioiden veropohja romahda, eikä sen lambergilaisia seurausvaikutuksia synny.

Siten olen itse taipuvainen näkemään väestönkasvun pysähtymisen globaalin tuhon sijasta jakavan maailman entistä jyrkemmin kahteen leiriin. Aivan keskeiseksi tässä jaossa tulee muodostumaan näiden leirien välinen suhde seuraavina vuosikymmeninä.

Jatkuuko ihmisvirta etelästä pohjoiseen? Löytyykö jostain keino vähentää elintasoeroja rikkaiden ja köyhien välillä? Nouseeko kehitysmaiden osaaminen länsimaiselle tasolle?

Entä sitten, jos lambergilainen tuho kohtaa kehitysmaita? Tapahtuuko romahdus kerralla vai useiden sukupolvien aikana? Kasvattaako se ihmisvirran kohti pohjoista täysin hallitsemattomaksi, vai sulkevatko Eurooppa ja Pohjois-Amerikka itsensä kokonaan tulijoilta? Ja jos sulkevat, mitä siitä seuraa länsimaiden sisällä?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tässäkö EU:n ja Suomen poliittisen johdon tärkeimmät arvot ja tavoitteet?
Miksi euromaiden talous lähti nousuun?
Etelä-Sudanin kehityksestä Google-haun valossa

Professorin Ajatuksia su 09.07. 16:08

Professorin Ajatuksia

Professori on ammattitutkija, ja tullut valituksi professuuriin 2000-luvun alkupuolella. Kirjoitan blogia nimimerkillä voidakseni kommentoida vapaasti asioita, joista kaikki eivät välttämättä ole oikeaoppisia tai vallitsevan politiikan mukaisia.

tuoreimmat

Frankfurtilaisen ja helsinkiläisen sananvapauden ero

pe 19.10. 23:20

HS väitti JHL:n aikovan jättää lapset ja vanhukset ilman ruokaa

to 18.10. 22:31

Vihreitä saksanmaalla ja täällä Pohjantähden alla

ke 17.10. 21:52

Hiilinieluun keskittyminen olisi vanhentunutta metsäpolitiikkaa

ti 16.10. 22:33

Joukkoraiskaaja Yaqub Ahmedin "pelastajien" heräättämiä ajatuksia

ma 15.10. 23:22

Australian ilmastohistoria meni uusiksi

la 13.10. 23:02

Kysymys on suomalaisen demokratian uskottavuudesta

pe 12.10. 20:45

Lauttasaaren sillasta uusi askel kohti urbaania impiwaaraa

to 11.10. 22:56

Susikoe saa jatkoa

ke 10.10. 23:07

IPCC ja eduskuntavaalit 2019

ti 09.10. 22:16

blogit

Vieraskynä

Julkisen palvelun median arvopohja: Tanska

la 13.10.2018 23:10

Juha Ahvio

Ruben Stillerin "Maailmanloppua odotellessa"

pe 19.10.2018 23:22

Professorin Ajatuksia

Frankfurtilaisen ja helsinkiläisen sananvapauden ero

pe 19.10.2018 23:20

Jukka Hankamäki

"Uusi normaali" toteutumassa myös Suomessa

to 11.10.2018 23:01

Petteri Hiienkoski

Kuka pelkää natseja?

su 09.09.2018 06:07

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Jätetäänkö nuoriamme kuolemaan?

ke 17.10.2018 01:12

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Kölnin vaiettu terrori-isku

ke 17.10.2018 21:56

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

to 20.09.2018 16:44

Heikki Porkka

Facebook on sananvapauden irvikuva

to 18.10.2018 14:13

Olli Pusa

Aki Kangasharju ja asuntovirsi

pe 12.10.2018 23:29

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

Stubb tallustelee pihalla kuin lumiukko kesähelteellä

pe 19.10.2018 22:47

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Totuuden aikoja

pe 19.10.2018 23:19

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40