Blogi: Timo Vihavainen, su 30.07.2017 10:41

Taiteen olemus

Taiteen olemus ja aikakaudet

 

Kuten kaikki ovat huomanneet, koristaa Ateneumin paraatiseinän keskiosaa kolme korkokuvaa, joiden nimetkin on mainittu: Rafael, Pheidias ja Bramante –maalaustaiteen, kuvanveiston ja arkkitehtuurin edustajat.

Suurella kirjoitetun tekstin Concordia res parvae crescunt käännöstä eivät kaipaa ne, jotka ovat tämän laitoksen potentiaalisia asiakkaita, lienee ajateltu. Muutenkin latina on juhlallisempaa kuin nykykielet, jotakin sakraalisen vivahdetta siitä voi harras sielu löytää.

Temppelihän Ateneum olikin. Uskonnon hiipuessa immanentit filosofiat pyrkivät sitä korvaamaan humanismin palvonnalla ja antiikki oli taiteen alalla kaiken perusta.

Ateneumin viesti toki oli myös se, että mekin olemme sivistyskansa. Julkisivua koristavien korkokuvien joukossa oli ja on myös kolme suomalaista, kaikki taidemaalareita: Werner Holmberg, R.W. Ekman ja Aleksandr Lauréus. Lisäksi oli maahamme juurtuneen C.L.Engelin kuva ja nimi.

Ateneumin rakennus valmistui vuonna 1887. Tuolloin klassinen taide nautti yhä arvostusta elämää suurempana ja liki uskonnollisia ulottuvuuksia tavoittavana asiana, mutta toki se myös oli haastettu jo hyvän aikaa sitten. Itse asiassa elettiin ”ismien” sekamelskan murrosaikaa.

Hippolyte Tainen pääteos Taiteen filosofia (Philosophie de l’art) (1865-1882) ilmestyi suomeksi L. Onervan kääntämänä vuonna 1915 eli ei ihan reaaliajassa, kuten meillä nyt sanottaisiin. Se on monessa suhteessa mielenkiintoinen myös tänään.

Taine tunnetaan positivistina, joka selitti taiteen ympäristönsä ilmaukseksi. Rotu, miljöö ja hetki (race, milieu, moment) riittivät selittämään taideteoksen. Tämä seikka ei muuten lainkaan vähentänyt itse taiteen tavatonta arvoa. Tieteen ohella se oli jotakin, jonka luominen kohotti ihmiskunnan korkeuksiin, eläinkunnan yläpuolelle.

Ajatus taiteesta jonkin politiikan välineenä olisi ymmärtääkseni myös Tainen mielestä ollut herjausta. Taide oli sen sijaan aikakauden oleellisen luonnepiirteen (Onervan käännös) esittäminen. Taine vältteli filosofien sanaa olemus, mutta itse asiassa tarkoitti jokseenkin samaa. Taiteessa oli aikakauden henki, se vei äärimmilleen sen mahdollisuudet ymmärtää itseään, rohkenen tulkita.

Tieteet ja niiden mahdollistama uusi maailmanselitys olivat tuhon aikaan valtava uusi voima ja niiden nimittäminen vain muodikkaiksi olisi herjausta. Taiteella oli sama pyhyys kuin muullakin olemassaololla, sikäli kuin inhimillinen ymmärrys pystyi sitä tekemään itselleen ymmärrettäväksi.

Sivumennen sanoen, Taine näyttää myös ajattelevan, että suurimmankin taiteilijan luomukset ovat myös kaikille ymmärrettäviä. Ne ovat aikakauden kuva, niissä on sen henki.

Embryologiasta innoituksensa saanut filosofi maalailee taiteen perusteella eri maista ja aikakausista viehättäviä kuvia, jotka samalla ovat meidän aikakautemme silmin nähtyinä joskus outoja ja jopa hullunkurisia. Tämä ei välttämättä ole Tainen vika.

Stereotypia näyttää olevan muuan taiteellisen näkemyksen ja taiteen tutkimuksen suuria päämääriä ja myös taiteen selittämisen innoittaja. Tämä ei varmastikaan innostaisi meidän aikamme positivistikollegoita. Esimerkiksi rodun suurta merkitystä taiteelle lienee vaikea osoittaa, mutta sama kai koskee sen merkityksettömyyttä.

Joka tapauksessa aikakaudet ja niiden vaihtuminen ovat kirjoittajan suuren kiinnostuksen kohteena. Esimerkiksi renessanssin Italiassa kultakausi kesti vain noin viisikymmentä vuotta, sitä ennen taide oli epäkypsää ja sen jälkeen ylikypsää.

Omana aikanaan Taine näkee suuren murroksen  tapahtuneen 1830-luvulla ja arvioi silloin syntyneen uuden epookin, joka teosta kirjoitettaessa oli jo vaihtumassa. Historiassa toimivat sekä pitkät jaksot ja enemmän tai vähemmän kiinteät tekijät; niin aikakaudet kuin lyhyemmät syklit, joihin kaikkein nopeimpina kuuluivat muoti-ilmiöt, jotka ennen pitkää aina todetaan mitättömiksi ja mahdottomiksi herättää henkiin.

Muistelen, että nuoruudessani löysi vielä hyvin usein meikäläisessäkin keskustelussa viittauksia Taineen. Nyt ei sellaista ole tainnut enää sattua vuosikymmeniin.

Tämäkin lienee muuan aikakauden vaihtumisen merkki. Kuten Ateneumin tietty mahtipontisuus ja osoitteleva omahyväisyys tuntuu nykyään olevan viesti jostakin kaukaisesta maailmasta, on myös Tainen paatoksellinen aikakausien asettaminen arvojärjestykseen jotakin sellaista, mikä ei kuulu tähän päivään.

Kysymys näyttää liittyvän siihen arvorelativismin kehitysasteeseen, joka nyt on vallitsevana normina niin eurooppalaisessa kuin amerikkalaisessa diskurssissa käyttääkseni tuota merkittävää käsitettä.

Joka tapauksessa tulee mieleen, että terävä analyysi nykytaiteesta ja sen kehitysvaiheista jonkun Tainen tai Friedellin hengessä voisi olla sangen piristävä. Roger Scrutonilta voi löytää jotakin sen kaltaista.

Tässä tulee mieleen sekin asia, että Taine arveli kaikkein ylevimpiä asioita kuvaavien teosten olevan kaikkein arvostettavimpia. Halveksittavien asioiden pariin juuttuminen sen sijaan kertoi koko aikakaudesta ja sen karakteristiikasta eli luonnepiirteistä jotakin ikävää.

Tavallaan jonkinasteisena poikkeuksena saattoi ehkä sentään pitää gotiikkaa, joka tosin nousi aikakautensa lohduttomuudesta, mutta sentään loi siitä tiettyä kauneutta. Sitä ei toki voinut lainkaan asettaa renessanssin mahtavan purkauksen rinnalle, mutta olipahan nyt edes jonkinmoista yritystä verrattuna edeltävään pimeyteen.

Selvää tietysti oli, että keskiaika oli surkeaa ja primitiivistä verrattuna myöhempään edistykseen. Mutta mitä mahtoikaan seurata edistyksen jälkeen?

Tainen sopimattomuus nykyajan kannalta taitaa keskittyä tähän asiaan. Ylikypsyys on taantumista. Aikakausi, joka on sivuuttanut kukoistuksensa, alkaa lakastua. Toki uudella aikakaudella voivat olla omat ihanteensa, mutta nimenomaan ihanteita tarvitaan ja sen myötä siis myös hierarkioita.

Millaisen Ateneumin nykyinen aika voisikaan rakentaa? Itse asiassa se on jo rakentanut Kiasman, jonka nimenä voisi yhtä hyvin olla Miasma. ajattelin kirjoittaa jotakin sen viimeksi esittämästä ARS-näyttelystä, mutta huomasin, ettei minulla ole siitä mitään sanottavaa.

Mikäli meille olisi tullut tuo monien kaipaama Guggenheim, kenen korkokuvia sen julkisivuun kenties olisi annettu veistää? Damien Hirst, Jeff Koons…

Timo Vihavainen su 30.07. 10:41

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Häpeänsä kullakin

ke 19.07. 21:26

Suurista erehdyksistä

to 23.02. 21:02

Modernin maailman syntysijoilta

ti 18.01. 23:48

Saaliseläiminä

ke 15.12. 23:51

Tolstoin aivoituksia

ma 22.11. 23:49

Ajan kuvaa

to 18.11. 22:48

Kansan parhaaksi

ti 02.11. 23:57

Luonteikas kansa

pe 08.10. 01:15

Kohti pinnan katkeamista

to 16.09. 23:47

Symbolit

su 05.09. 20:39

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03.2024 12:06

Tapio Puolimatka

Lasten vai aikuisten oikeudet

ma 21.08.2023 19:21

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44