Blogi: Timo Vihavainen, la 05.08.2017 14:38

Liika on liikaa

Kaikki kärsivät, kun heitä on liikaa

 

Helsingin Sanomaien pääkirjoitus oli otsikoitu falskisti: Ympäristö kärsii, kun meitä on liikaa.

Arvaan, että tässä oli pyritty poliittiseen korrektiuteen ja makeaan solidaarisuuteen kaikkien maailman ihmisten kanssa. Kyllä asiallisempi otsikko olisi ollut vaikkapa: Ympäristö kärsii, kun ihmisiä on liikaa.

Olisi myös voinut sanoa Kaikki kärsivät, kun eräitä on liikaa. Itse jutussa annettiin ymmärtää, että juuri me suomalaiset olemme erityisen suuria syntisiä, meidän osuutemme maailman resurssien kulutuksesta kun on aika lailla suurempi kuin maailman ihmisillä keskimäärin.

Tuo nyt kuitenkin on helppohintaista populismia. Totta kai niillä, jotka nauttivat keskimäärin korkeammasta elintasosta on myös keskimäärin suurempi kulutus. Tämähän on pelkkä truismi.

Sitä paitsi maassa, jossa on pitkät etäisyydet ja kylmät talvet ja jossa koko maailmaa varten tuotettavat hyödykkeet vaativat huomattavan paljon energiaa, täytyy myös ”energiajalanjäljen” olla keskimääräistä paljon suurempi, mikäli tuollaista helppohintaista käsitettä käytetään.

Noiden maailmaa halaavien hälyotsikoiden tavoite lienee saada ihmiset havahtumaan ja ajattelemaan nenäänsä pitemmälle ympäristöasioissa. Onhan se tärkeää.

Ikävä vain, että mikäli asiat esitetään tarkoitushakuisesti sensaatiomaisella tavalla, ei normaali tervejärkinen ihminen sen johdosta muuta tapojaan, vaan ärsyyntyy.

Mikäli lukija vielä erehtyy tekemään sen johtopäätöksen, että maailman väestöongelma sijaitsee kaikkialla ja että sen ratkaisemiseksi olisi yhtä lailla rajoitettava syntyvyyttä niin täällä kuin väestökasvun keskuksissa, menee hän jo kauas metsään. Ei maailma ole mitään tasalaatuista makkaraa, joka koostuu joukosta kaikissa suhteissa samassa asemassa olevista yksilöitä, ihmisiä.

Tällä ei ole mitään tekemistä kunkin yksilön ihmisarvon kanssa. Sen sijaan sillä on paljonkin tekemistä ihmisten yhteisöjen, yhteiskuntien ja valtioiden ja niiden arvojen kanssa.

Kuten tiedämme, hallitsematon väestönkasvu on todella erittäin suuri haaste etenkin Afrikalle. Heitä syntyy siellä liikaa ja se uhkaa kurjuudella ennen muuta heitä itseään. Kukaan ei voi heidän puolestaan asiaa ratkaista ja niinpä vastuu yksinkertaisesti on niillä mailla, jotka tuon väestönkasvun alueellaan sallivat. Ja se vastuu on painava.

Kasvun hillitseminen on tietenkin mahdollista ja itse asiassa se on prosessi, joka on jo tapahtunut useimmissa maissa ja on suurimmassa osassa entisiä hallitsemattoman kasvun alueita jo saavuttamassa kestävän kehityksen tilan, Kiinassa mentiin ilmeisesti hieman liian pitkällekin kasvun supistamisessa.
Kiina ja Intia, jotka vielä minun nuoruudessani olivat hallitsemattoman väestöräjähdyksen symboleja, ovat nyt nopeasti muuttumassa ensi luokan kehittyneiksi valtioiksi. Väestönkasvun hillitseminen on ollut tässä korvaamaton tekijä ja sitä on edesautettu aika brutaalistikin.

Lähi-idällä menee huonommin, sillä toisin kuin edellä mainitut maat, se on saanut eräänlaista vastikkeetonta ja ansiotonta kehitysapua myymällä hiilivetyjä. Helpon rahan kirous on tehokkaasti estänyt oman tuotantoelämän kehittymistä.

Afrikka on nyt temppelin harjalla. Elleivät Afrikan maat pysty tai edes halua voimakkaasti rajoittaa väestönkasvuaan, merkitsee se miljoonien ja taas miljoonien ihmisten suistumista kurjuuteen ja pysymistä siellä. Jopa miljardiluokkaan yltävän väestönkasvun purkaminen muihin maanosiin, kuten Eurooppaan ei ole mahdollista eikä missään mielessä toivottavaa.

Mikäli Eurooppa ei saa päätetyksi edes sitä, miten monta afrikkalaista siirtolaista se haluaa ottaa, millä aikavälillä ja millä perusteella, ei se ansaitse muuta kuin omien ja vieraiden ylenkatseen. Jokainen ymmärtää, että, sanokaamme, viidensadan miljoonan suuruinen siirtolaisuus Afrikasta Eurooppaan olisi katastrofi hyvin monessa suhteessa. Jo sata miljoonaa voisi merkitä peruuntumatonta onnettomuutta.

Yksi osa asiaa on se ekologinen ”jalanjälki”, jonka eurooppalaiseksi muuttunut afrikkalainen jättää. Monesta syystä se on moninkertainen verrattuna tilanteeseen kotimaassa. Euroopan ja erityisesti Pohjois-Euroopan olosuhteet nyt vain edellyttävät erilaista elämäntapaa kuin Afrikan. Maapallon kannalta se on raskaampaa.

On totta, että maailman ongelmat myös ruuan tuotannon suhteen ovat yleisellä tasolla pahenemassa. Kuivuus, veden puute ja muut vastaavat vitsaukset pyrkivät työntämään väkeä pois asuinsijoiltaan.

Meillä asiat ovat hallinnassa ja ilmaston lämpeneminen saattaa jopa hyödyttää ruuan tuotantoa meillä. Mitä tulee väestönkasvuun, se on meillä jopa huolestuttavan alhainen ja muuttumassa negatiiviseksi. Tämäkin maa on kuitenkin syytä pitää käynnissä, jotta se parhaiten pystyisi hyödyttämään koko ihmiskuntaa ja ensi sijassa tietenkin omia kansalaisiaan.

Mikäli ymmärtäisimme kirjaimellisesti väitteen ”meitä on liian monta”, meidän tulisi tietenkin rajoittaa omaa syntyvyyttämme ja aivan erityisesti varoa ottamasta yhtään uutta kansalaista sieltä, missä kulutus on matalampi.

Ekologiselta kannalta eräänlainen siunaus toki saattaisi olla, mikäli koko kallis asuma-alueemme autioituisi ja alkaisi puskea pelkkää puuta ja horsmaa. Meidän pitäisi muuttaa jonnekin halpojen elinkustannusten alueelle, lähemmäs päiväntasaajaa. Näin voisi ajatella.

Mutta tämäkin on vain köykäistä kuvittelua, jossa unohdetaan, että esimerkiksi metsien häviäminen, joka maailmaa nyt piinaa, ei ole suinkaan tapahtumassa meillä, vaan päinvastoin.

Itse asiassa olemme hoitaneet ekologisen leiviskämme täällä suhteellisen hyvin, vaikka parantamisen varaa toki on. Voimme yrittää vaikuttaa asioihin syömällä vähemmän lihaa ja kovia juustoja, pidätellä elimistömme metaanipäästöjä, polkea pyörällä töihin ja niin edelleen.

Yksi hyvä tapa voisi olla hajasijoittaa asutusta entistä enemmän maalle, jossa talojen lämmitys maalämmöllä, aurinkoenergialla ja puulla on helppoa ja ympäristön kannalta kevyttä. Kaupungistuminenhan on muuan suuria ekologisia ongelmia.

Myös paikallinen ruuan tuotanto, ehkä jopa jakamistalous ja vastaavat asiat onnistuvat maalla paremmin kuin kaupungeissa. Suomen suuria resursseja kiristyvää maapallon ekologista tilannetta ajatellen, ovat uusiutuvien luonnonvarojen suuri määrä ja mahdollisuus hajasijoitukseen.

Toki esimerkiksi puunjalostus tulee tulevaisuudessakin viemään sellaisen määrän energiaa, että ”jalanjälkemme” voi jäädä muita suuremmaksi, mutta on muistettava, että kyse on sellaisten hyödykkeiden tuotannosta, joita koko maailma voi käyttää ongelmallisten muovien sijasta. Näyttää siltä, että tällä alalla meillä on paljonkin tarjottavaa koko maailman tilan parantamiseksi.

Timo Vihavainen la 05.08. 14:38

Kommentit: 1

Juha. la 05.08.2017 20:36 1

Suomeen ja suomalaisuuteen kiinni kasvanut "rupi" on itsensä syyllistäminen siitä kun "ME" olemme olemassa! Siis suuri osa maailman ihmisistä ei edes tiedä, missä kärpäsen "jälki" kuin Suomi sijaitsee ja onko sitä edes olemassa. Toinen "elementti", joka pysyy kuin seinässä on se suunnaton suuruuden hulluus ja maailman napaiisuus. Suomalaisia on kokonaista 5 milj. tässä maailmassa. Siis ei edes Pietarin väkiväärää tai juuri niin paljon. Maailmassa on kait yli 7 miljardia asukasta, joten vain Hesarin kokoinen ja 5-vuotiaiden tasolla oleva toimittajakunta voi repiä juttua siitä, kuinka 5 miljoonaa suomalaista jäyhää ihmistä pilaa koko maailman.



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Goodthinkin peruskysymyksiä

ti 16.01. 15:19

Näkökulma naapurista

ma 15.01. 16:47

Kiljuakin saa

pe 12.01. 16:24

Ruumiin epäkulttuuri

to 11.01. 13:52

Salaiset aseet

ma 08.01. 15:03

Primus inter pares

la 06.01. 10:51

Tiernapojat

ke 03.01. 10:07

Tunnettu sotilas

ma 01.01. 16:00

Naurettavan ihmisen muistelmat

pe 29.12. 14:35

Aikamme ja abstrahointi

to 28.12. 13:15

blogit

Vieraskynä

Gazan rintamalta kuuluu kyllä jotakin

to 04.01.2018 16:15

Juha Ahvio

Mistä on kysymys Trumpin ja Bannonin vastakkainasettelussa?

ti 09.01.2018 17:58

Professorin Ajatuksia

Albaanit kusettivat suomalaisnaista ja veronmaksajaa

ti 16.01.2018 15:12

Jukka Hankamäki

Niinistön mehut

ti 16.01.2018 15:17

Petteri Hiienkoski

Kristinusko ja islam X: Allah on Raamatun Jumalan irvikuva

ke 06.12.2017 08:52

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kutsutaan romanit Suomeen ja testataan Helsingin päätös

la 02.12.2017 20:53

Piia Kattelus

Toimintakyvytön hallitus on uhka turvallisuudelle

su 17.12.2017 10:38

Henry Laasanen

Feminististä ei ole miesliikkeen johtoon

pe 05.01.2018 08:15

Arto Luukkanen

Tänään Ylessä: matelevaisuuden huippu?

ma 15.01.2018 16:49

Mika Niikko

Leivänmurut oli liikaa - vastine HS uutiseen

ma 25.12.2017 11:38

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Vuosi 2017 ja terroriunohdusteollisuuden nousu

la 30.12.2017 11:36

Heikki Porkka

Ruotsi on ihmiselle EU:n vaarallisin maa

ma 15.01.2018 19:37

Olli Pusa

Sauli Niinistö ja euro

to 11.01.2018 22:21

Alan Salehzadeh

Ääri-islamisteissa on myös naisia, ja he pystyvät miehiä tehokkaammin radikalisoimaan lapsia

ke 03.01.2018 19:52

Janne Suuronen

Sauli Niinistö uudenvuodenpuhe ja ilmastonmuutos

ma 01.01.2018 17:10

Reijo Tossavainen

Huhtasaari halutaan vaieta "kuoliaaksi". Koska persu.

ti 16.01.2018 11:00

Jessica Vahtera

Tehkää enemmän töitä, siskot!

ke 01.11.2017 09:55

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Goodthinkin peruskysymyksiä

ti 16.01.2018 15:19

Matti Viren

Paha saa palkkansa, vai saako?

ma 20.11.2017 12:49