Blogi: Timo Vihavainen, la 05.08.2017 14:38

Liika on liikaa

Kaikki kärsivät, kun heitä on liikaa

 

Helsingin Sanomaien pääkirjoitus oli otsikoitu falskisti: Ympäristö kärsii, kun meitä on liikaa.

Arvaan, että tässä oli pyritty poliittiseen korrektiuteen ja makeaan solidaarisuuteen kaikkien maailman ihmisten kanssa. Kyllä asiallisempi otsikko olisi ollut vaikkapa: Ympäristö kärsii, kun ihmisiä on liikaa.

Olisi myös voinut sanoa Kaikki kärsivät, kun eräitä on liikaa. Itse jutussa annettiin ymmärtää, että juuri me suomalaiset olemme erityisen suuria syntisiä, meidän osuutemme maailman resurssien kulutuksesta kun on aika lailla suurempi kuin maailman ihmisillä keskimäärin.

Tuo nyt kuitenkin on helppohintaista populismia. Totta kai niillä, jotka nauttivat keskimäärin korkeammasta elintasosta on myös keskimäärin suurempi kulutus. Tämähän on pelkkä truismi.

Sitä paitsi maassa, jossa on pitkät etäisyydet ja kylmät talvet ja jossa koko maailmaa varten tuotettavat hyödykkeet vaativat huomattavan paljon energiaa, täytyy myös ”energiajalanjäljen” olla keskimääräistä paljon suurempi, mikäli tuollaista helppohintaista käsitettä käytetään.

Noiden maailmaa halaavien hälyotsikoiden tavoite lienee saada ihmiset havahtumaan ja ajattelemaan nenäänsä pitemmälle ympäristöasioissa. Onhan se tärkeää.

Ikävä vain, että mikäli asiat esitetään tarkoitushakuisesti sensaatiomaisella tavalla, ei normaali tervejärkinen ihminen sen johdosta muuta tapojaan, vaan ärsyyntyy.

Mikäli lukija vielä erehtyy tekemään sen johtopäätöksen, että maailman väestöongelma sijaitsee kaikkialla ja että sen ratkaisemiseksi olisi yhtä lailla rajoitettava syntyvyyttä niin täällä kuin väestökasvun keskuksissa, menee hän jo kauas metsään. Ei maailma ole mitään tasalaatuista makkaraa, joka koostuu joukosta kaikissa suhteissa samassa asemassa olevista yksilöitä, ihmisiä.

Tällä ei ole mitään tekemistä kunkin yksilön ihmisarvon kanssa. Sen sijaan sillä on paljonkin tekemistä ihmisten yhteisöjen, yhteiskuntien ja valtioiden ja niiden arvojen kanssa.

Kuten tiedämme, hallitsematon väestönkasvu on todella erittäin suuri haaste etenkin Afrikalle. Heitä syntyy siellä liikaa ja se uhkaa kurjuudella ennen muuta heitä itseään. Kukaan ei voi heidän puolestaan asiaa ratkaista ja niinpä vastuu yksinkertaisesti on niillä mailla, jotka tuon väestönkasvun alueellaan sallivat. Ja se vastuu on painava.

Kasvun hillitseminen on tietenkin mahdollista ja itse asiassa se on prosessi, joka on jo tapahtunut useimmissa maissa ja on suurimmassa osassa entisiä hallitsemattoman kasvun alueita jo saavuttamassa kestävän kehityksen tilan, Kiinassa mentiin ilmeisesti hieman liian pitkällekin kasvun supistamisessa.
Kiina ja Intia, jotka vielä minun nuoruudessani olivat hallitsemattoman väestöräjähdyksen symboleja, ovat nyt nopeasti muuttumassa ensi luokan kehittyneiksi valtioiksi. Väestönkasvun hillitseminen on ollut tässä korvaamaton tekijä ja sitä on edesautettu aika brutaalistikin.

Lähi-idällä menee huonommin, sillä toisin kuin edellä mainitut maat, se on saanut eräänlaista vastikkeetonta ja ansiotonta kehitysapua myymällä hiilivetyjä. Helpon rahan kirous on tehokkaasti estänyt oman tuotantoelämän kehittymistä.

Afrikka on nyt temppelin harjalla. Elleivät Afrikan maat pysty tai edes halua voimakkaasti rajoittaa väestönkasvuaan, merkitsee se miljoonien ja taas miljoonien ihmisten suistumista kurjuuteen ja pysymistä siellä. Jopa miljardiluokkaan yltävän väestönkasvun purkaminen muihin maanosiin, kuten Eurooppaan ei ole mahdollista eikä missään mielessä toivottavaa.

Mikäli Eurooppa ei saa päätetyksi edes sitä, miten monta afrikkalaista siirtolaista se haluaa ottaa, millä aikavälillä ja millä perusteella, ei se ansaitse muuta kuin omien ja vieraiden ylenkatseen. Jokainen ymmärtää, että, sanokaamme, viidensadan miljoonan suuruinen siirtolaisuus Afrikasta Eurooppaan olisi katastrofi hyvin monessa suhteessa. Jo sata miljoonaa voisi merkitä peruuntumatonta onnettomuutta.

Yksi osa asiaa on se ekologinen ”jalanjälki”, jonka eurooppalaiseksi muuttunut afrikkalainen jättää. Monesta syystä se on moninkertainen verrattuna tilanteeseen kotimaassa. Euroopan ja erityisesti Pohjois-Euroopan olosuhteet nyt vain edellyttävät erilaista elämäntapaa kuin Afrikan. Maapallon kannalta se on raskaampaa.

On totta, että maailman ongelmat myös ruuan tuotannon suhteen ovat yleisellä tasolla pahenemassa. Kuivuus, veden puute ja muut vastaavat vitsaukset pyrkivät työntämään väkeä pois asuinsijoiltaan.

Meillä asiat ovat hallinnassa ja ilmaston lämpeneminen saattaa jopa hyödyttää ruuan tuotantoa meillä. Mitä tulee väestönkasvuun, se on meillä jopa huolestuttavan alhainen ja muuttumassa negatiiviseksi. Tämäkin maa on kuitenkin syytä pitää käynnissä, jotta se parhaiten pystyisi hyödyttämään koko ihmiskuntaa ja ensi sijassa tietenkin omia kansalaisiaan.

Mikäli ymmärtäisimme kirjaimellisesti väitteen ”meitä on liian monta”, meidän tulisi tietenkin rajoittaa omaa syntyvyyttämme ja aivan erityisesti varoa ottamasta yhtään uutta kansalaista sieltä, missä kulutus on matalampi.

Ekologiselta kannalta eräänlainen siunaus toki saattaisi olla, mikäli koko kallis asuma-alueemme autioituisi ja alkaisi puskea pelkkää puuta ja horsmaa. Meidän pitäisi muuttaa jonnekin halpojen elinkustannusten alueelle, lähemmäs päiväntasaajaa. Näin voisi ajatella.

Mutta tämäkin on vain köykäistä kuvittelua, jossa unohdetaan, että esimerkiksi metsien häviäminen, joka maailmaa nyt piinaa, ei ole suinkaan tapahtumassa meillä, vaan päinvastoin.

Itse asiassa olemme hoitaneet ekologisen leiviskämme täällä suhteellisen hyvin, vaikka parantamisen varaa toki on. Voimme yrittää vaikuttaa asioihin syömällä vähemmän lihaa ja kovia juustoja, pidätellä elimistömme metaanipäästöjä, polkea pyörällä töihin ja niin edelleen.

Yksi hyvä tapa voisi olla hajasijoittaa asutusta entistä enemmän maalle, jossa talojen lämmitys maalämmöllä, aurinkoenergialla ja puulla on helppoa ja ympäristön kannalta kevyttä. Kaupungistuminenhan on muuan suuria ekologisia ongelmia.

Myös paikallinen ruuan tuotanto, ehkä jopa jakamistalous ja vastaavat asiat onnistuvat maalla paremmin kuin kaupungeissa. Suomen suuria resursseja kiristyvää maapallon ekologista tilannetta ajatellen, ovat uusiutuvien luonnonvarojen suuri määrä ja mahdollisuus hajasijoitukseen.

Toki esimerkiksi puunjalostus tulee tulevaisuudessakin viemään sellaisen määrän energiaa, että ”jalanjälkemme” voi jäädä muita suuremmaksi, mutta on muistettava, että kyse on sellaisten hyödykkeiden tuotannosta, joita koko maailma voi käyttää ongelmallisten muovien sijasta. Näyttää siltä, että tällä alalla meillä on paljonkin tarjottavaa koko maailman tilan parantamiseksi.

Timo Vihavainen la 05.08. 14:38

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Häpeänsä kullakin

ke 19.07. 21:26

Suurista erehdyksistä

to 23.02. 21:02

Modernin maailman syntysijoilta

ti 18.01. 23:48

Saaliseläiminä

ke 15.12. 23:51

Tolstoin aivoituksia

ma 22.11. 23:49

Ajan kuvaa

to 18.11. 22:48

Kansan parhaaksi

ti 02.11. 23:57

Luonteikas kansa

pe 08.10. 01:15

Kohti pinnan katkeamista

to 16.09. 23:47

Symbolit

su 05.09. 20:39

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03.2024 12:06

Tapio Puolimatka

Lasten vai aikuisten oikeudet

ma 21.08.2023 19:21

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44