Uhka-arvio: Lähes 150 riskihenkilöä 1 400 turvapaikanhakijasta - "Kynnys säilöönottoon aika korkea"

KRP kartoittanut reilut 1 000 riskihenkilöä, Supolla 350 kohdehenkilöä ja määrät kasvavat jatkuvan radikalisoitumisen ja uusien verkostojen paljastumisten myötä

Kotimaa su 01.10.2017 20:40

Iltalehti kertoi perjantaina, että valtaosalle 1 400:sta täytäntöönpanokelpoisen kielteisen päätöksen saaneesta turvapaikanhakijasta on tehty riskiarvio ja 100-150 on arvioitu "jonkinasteisiksi" riskihenkilöiksi.

Ovatko tällaiset riskihenkilöt palautettu vai ovatko he edelleen palautusjonossa "priorisoitavina", sitä poliisi ei kerro.

Ainoa tieto riskihenkilöiden alueellisesta jakautumisesta eri puolille Suomea on se, että "todennäköisimmin" isoimmilla paikkakunnilla turvapaikanhakijoita on enemmän.

Suomessa on noin 10 000 kielteisen päätöksen saanutta, eri valitusasteissa olevaa ja lopullista ratkaisua odottavaa turvapaikanhakijaa. Lisäksi uusia hylkypäätöksiä tehdään jatkuvasti. Uhka-arvion tekemistä saa siis odottaa, sillä nykyään uhka-arvio tehdään vain niistä, joilla on lainvoimainen päätös eli päätös, joka on käynyt läpi kaikki valitusasteet.

Turun terrori-iskun jälkeinen hallituksen "lupaus" tehdä uhka-arvio kaikista kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista ja tarvittaessa ottaa heidät välittömästi säilöön on kuitenkin vasta "valmistelussa".

Poliisihallituksesta ei vielä pystytä arvioimaan, milloin uudistus tulee voimaan.

Poliisitarkastaja Mia Poutanen kertoo, että kaikkia riskihenkilöiksi luokiteltuja ei "välttämättä voida" ottaa säilöön. Kysymyksessä on ulkomaalaislain säilöönottoperusteet ja säilöönotto on hänen mukaansa kaikkein voimakkain poliisin tekemä turvaamistoimi.

Ulkomaalaislain mukaan turvapaikanhakija voidaan kuitenkin ottaa säilöön esimerkiksi kansallisen turvallisuuden vaarantamisen perusteella, mutta Poutasen mukaan "kynnys säilöönottoon on aika korkea".

Keskusrikospoliisi (KRP) on tehnyt vuodesta 2016 riskiarvioita turvapaikanhakijoista ja arvioinut Suomessa olevan yhteensä reilu 1 000 eritasoista uhkaa aiheuttavaa riskihenkilöä.

KRP ei kerro tarkemmin uhka-arvioiden tekemisestä tai siitä, millaisista asioista uhka-arvioissa on kysymys.

Poutasen mukaan riskiarviossa voi olla rikosperusteita, terrorismitaustaa tai esimerkiksi mielenterveyshäiriöistä kärsiviä ihmisiä.

KRP:n rikoskomisario Sami Paila kertoo riskihenkilöiden seurannan ja käsittelyn päävastuun olevan paikallispoliisilla sekä myöntää turvapaikanhakijamäärän kasvun lisänneen poliisin työmäärää.

Suojelupoliisi arvioi kesäkuussa Suomessa olevan noin 350 henkilöä, joilla epäillään olevan yhteyksiä kansainväliseen terrorismiin.

Kohdehenkilöiden määrä on kasvanut erityisesti viime vuosina ja vuodesta 2012 kasvua on noin 80 prosenttia. Tämänkaltaisen kehityksen arvioidaan jatkuvan radikalisoitumisen ja uusien verkostojen paljastumisten myötä. Kohdehenkilöillä on yhä suorempia ja vakavampia sidoksia terroristiseen toimintaan ja entistä suurempi osa heistä on joko osallistunut aseelliseen konfliktiin, ilmaissut halua osallistua aseelliseen toimintaan tai vastaanottanut terroristista koulutusta.

Tämän vuoden alussa Turun poliisi oli saanut vihjeen Turun hyökkääjän radikalisoitumisesta, jonka he siirsivät Supolle, mutta hyökkääjä ei kuulunut näiden 350 aktiivisesti seuratun henkilön joukkoon.

Sisäministeriön 31.8.2017 julkaisemassa "Terrorismiin varautuminen ja terrorismin ennaltaehkäisy" - tiedotteessa todetaan, että KRP on tunnistanut myös lähes saman määrän (350) muita kohdehenkilöitä.

Amerikkalaisen Vice News -uutissivuston artikkelissa todetaan, että islamistinen terrorismi on "tuloksekkaasti" jätetty useiden vuosien ajan huomiotta maassa, joka on aiemmin tänä vuonna nimetty maailman turvallisimmaksi:

"Suomi on sulkenut silmänsä, vaikka vuodesta 2013 lähtien Isis on vaatinut nimenomaan iskuja maahan, josta sen monet huippu-ulkomaalaiset taistelijat ovat lähtöisin."

Osa vierastaistelijoista on jo palannut Suomeen ja he edistävät jihadistista liikehdintää. Ilmiö sitoo Suomen entistä tiukemmin osaksi länsimaissa ilmenevää synkkää trendiä "maailmanlaajuisena jihadin taisteluareenana", jossa kristittyjen ja muiden ”vääräuskoisten” alistaminen ja tappaminen on oikeutettua.

Terrorismitutkija Juha Saarinen on kerännyt tietoja Suomesta Isisin taistelijoiksi lähteneiden virrasta vuodesta 2013:

"Valitettavasti jotkut näistä henkilöistä ovat tulleet Suomeen pakolaisina tai turvapaikanhakijoina kahden tai kolmen vuoden aikana ja tämä on vaikuttanut terrorismin uhka-arviointiin, joka on nostettu kolme kertaa kolmen vuoden aikana."

Perussuomalaisten puheenjohtajan, Jussi Halla-ahon mielestä oikea ratkaisu olisi se, että terroristiseen toimintaan osallistuneilta peruttaisiin automaattisesti niin oleskelulupa kuin kansalaisuuskin.


 

Tytti Salenius su 01.10. 20:40

Pääuutiset

blogit

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

Klo 13:04.

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03. 08:51

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02. 12:33

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

videot