Blogi: Petteri Hiienkoski, ke 04.10.2017 21:19

Kertomus erillissodasta ei ole pelkkä myytti

Valtiotieteen tohtori ja eversti evp Pekka Visuri tekee mielestäni turhan pitkälle menevän päätelmän toteamalla, ettei ole mitään perusteita enää puhua erillissodista.

Käsityksensä arvostamani tutkijakollega UPI-ajalta esitti eilisessä MOT-ohjelmassa. Päätelmä perustuu Mikkelin päämajaan saksalaisten yhteysupseeriksi komennetun kenraali Waldemar Erfurthin päiväkirjamerkintöihin, joita Visuri on vuoden 1941 osalta suomentanut.  YLE intoutuu tämän perusteella julistamaan, että Kertomus erillissodasta pelkkä myytti.

Siinä ei sinänsä pitäisi olla mitään yllättävää, että saksalaiskenraalin muistiinpanoista ilmenee Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteistyö strategisia ja operatiivisia ratkaisuja myöten. Se ei kuitenkaan kerro kaikkea Suomen ja Saksan suhteista, joka on huomattavasti laajempi kysymys. Se, että suomalaiset ja saksalaiset olivat aseveljiä ja kanssataistelijoita, jotka taistelivat puna-armeijaa vastaan, ei kumoa merkitystä joka erillissodalla on.

Käsitys erillissodasta ei ole ristiriidassa sen kanssa, että sotilaallinen yhteistyö oli tiivistä ja Suomi sidottiin Barbarossa-suunnitelmaan jo keväällä 1941. Erillissotaan kuului olennaisesti se, ettei Suomella ollut liittolaissopimusta Saksan kanssa. Sotilaallinen yhteistyö toteutettiin operatiivisella tasolla.

Erillissodan käsitteellä oli muutakin kuin vain retorista merkitystä. Se, ettei valtiosopimusta Saksan kanssa solmittu, oli paljon tärkeämpi asia kuin MOT-reportaasissa annetaan ymmärtää.

Suomessa erillisota-termiä käytettiin alusta alkaen, koska haluttiin pitää etäisyyttä natsi-Saksaan. Yksi syy on se, että marsalkka Mannerheimia tuskin saattoi pitää erityisenä Saksan ja vielä vähemmän kansallissosialismin ystävänä. Tämä todennäköisesti tiedettiin myös Saksassa, minkä takia yhteysupseeriksi komennettiin kokenut jalkaväkikenraali, joka ei ollut natsi. Ystävystyminen Mannerheimin kanssa palveli lopulta Suomen sodanjohdon päämääriä.

Jatkosota-nimityksellä korostettiin sitä, että Suomelle kysymys oli talvisodan jatkosta. Erillissota-käsitteen korostamisella oli sodan alusta asti erityiset poliittiset syynsä sekä Saksaa vastaan sotivien länsivaltojen että suomalaistenkin takia. Kansallinen yksimielisyys joutui koetteelle ilman virallista liittosopimustakin.

Erillissodan merkitys ilmeni kun liittoutuneiden johtajat sopivat joulukuun alussa 1943 Teheranissa sodan jälkitoimista: presidentti Franklin D. Roosevelt ja pääministeri Winston Churchill eivät hyväksyneet sitä, että vaatimus ehdottomasta antautumisesta koskisi myös Suomea.

Näin siitäkin huolimatta, että Britannia oli julistanut sodan Suomelle jo joulukuussa 1941. Toisin kuin akselivallat Suomi ei julistaneet Yhdysvalloille sotaa Pearl Harbouriin kohdistuneen yllätyshyökkäyksen jälkeen. Suomen ja Yhdysvaltain välillä säilyivät diplomaattisuhteet aina kesäkuuhun 1944 asti, mutta tuolloinkaan ei Yhdysvallat julistanut Suomelle sotaa.

Erillissotaansa Saksan rinnalla sotinut Suomi oli lopulta ainoa Saksan liittolaismaa, jota ei sodan missään vaiheessa miehittänyt sen enempää Saksa kuin Neuvostoliittokaan. Myös sotasyyllisyysoikeudenkäynti poikkesi muista vastaavista sekä järjestämistavaltaan että lievempien tuomioiden takia.

Erillissota tarkoitti myös sitä, että Suomi saattoi tehdä erillisrauhan. Rauhantunnusteluja tehtiin jo asemasotavaiheen aikana. Ne yritettiin pitää saksalaisilta salassa, vaikkakin huonolla menestyksellä. Saksa katkaisi niiden seurauksena asetoimitukset Suomeen. Selvää on sekin, ettei saksalaisen yhteysupseerin muistiinpanoista ilmene se, että tiiviistä aseveljeydestä huolimatta suomalaiset samanaikaisesti vakoilivat saksalaisten toimia.

Myös kesän 1944 tilanteessa, kun Suomen armeija tarvitsi kipeästi saksalaisten aseapua puna-armeijan pysäyttämiseksi, poliittinen johto torjui valtiosopimuksesta, jolla Suomi olisi sitoutunut taistelemaan Saksan rinnalla loppuun asti. Kuten tunnettua presidentti Risto Ryti antoi kuitenkin vastaavan sisältöisen sitoumuksen. Mutta hän teki sen henkilökohtaisesti omissa nimissään. Muun muassa tästä syystä hänet "palkittiin" sodan jälkeen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä langettamalla hänelle 10 vuoden kuritushuonetuomio.

MOT-reportaasissa tuodaan esille se tosiasia, ettei Suomen sodanjohto missään vaiheessa ollut saksalaisten komennossa. Tämä kävi selvästi ilmi kysymyksessä Leningradin piirityksestä. Saksalaiset vaativat Suomea kiristämään piiritysrengasta ja hyökkäämään kaupunkiin. Mutta marsalkka Mannerheim tähän sanoi päättäväisesti: "Nej!"

Myöskään vaatimuksiin Muurmannin radan katkaisemisesta sodanjohto ei suostunut. Se olisi estänyt länsiliittoutuneiden aseavun toimittamiselle Neuvostoliitolle.

Erillissodan luoteella ja sillä, ettei Suomi tehnyt virallista liittosopimusta Saksan kanssa, oli muitakin käytännön vaikutuksia. Yksi niistä liittyy Suomen juutalaisten pelastumiseen joutumasta natsien keskitysleireille. Toisin kävi Saksaan liittosuhteessa olleiden maiden juutalaisille.

SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmler kävi loppukesästä 1942 Suomessa ja vaati juutalaisten luovuttamista. Kun marsalkka Mannerheim kuuli asiasta, hän saattoi kantansa hallituksen jäsenten tietoon:

– Minun armeijastani ei oteta yhtään ainoaa juutalaista luovutettavaksi Saksaan. Ainoastaan minun ruumiini ylitse voisi sellaista tapahtua. Kysymykseen ei myöskään voi tulla sotilaitteni omaisten tai sukulaisten luovuttaminen, sillä tällainen tapaus kotirintamalla heijastaisi raskaasti heti myöskin taistelevissa joukoissa. Koko asia on mahdollisimman vähin äänin haudattava.

Petteri Hiienkoski

Petteri Hiienkoski ke 04.10. 21:19

Kommentit: 3

Kaarle Akkanen to 05.10.2017 10:58 1

Visuri tietää, kuinka saa julkisuutta teokselleen. Haistaa hyvin "tuulia"? Esittää päätelmiä, jotka miellyttävät takuuvarmasti esim. YLE:n politiikan toimituksen poliittisia toimittajia.

Mitä tapahtuu to 05.10.2017 20:25 1

Mielestäni törkeintä törkytsurnalismia ylenanto-tuutista oli otsikoida ohjelma "Marskin kotinatsi", vaikkei ko. saksalaisupseeri edes ollut natsipuolueen jäsen, eikä Marski voinut vaikuttaa siihen, että yhteysupseeri piti olla. Kun Mannerheimin syntymästä on tänä vuonna 150 vuotta, lokaa heitellään kuin muinoin jumalanteatterin taidepläjäyksessä. Törkyä!

Olli Pusa to 05.10.2017 22:03 0

Visurin touhu on omituista Venäjän-propagandaa. Hän kyllä tietää asioiden oikean laidan.

Erillissodasta yksi keskeisiä osoituksia on se, mitä vastapuoli ajatteli. Liittoutuneet sopivat, ettei Saksan ja sen liittolaisten kanssa tehdä erillisrauhaa. Tuo ei kuitenkaan koskenut Suomea, jonka kanssa tehtiin erillisrauha.

Suomi teki kaksi suursotaan liittyvää ratkaisua, joiden perusteella liittoutuneet hyväksyivät ajatuksen, että Suomi soti erillissotaa. Suomi ei katkaissut Muurmannin rataa eikä hyökännyt Leningradiin.

Muutenkin tuo juttu on täydellistä roskaa, jossa unohdetaan ajankohdan faktat.



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Petteri Hiienkoski

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. "Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa".

tuoreimmat

Onko YLE korjannut Trump-uutisointiaan vastuullisemmaksi?

to 19.07. 05:17

Klassisen liberalismin puolustajia ja vastustajia

pe 13.07. 15:52

Kohti hunnutettua "demokratiaa"

ke 04.07. 22:02

Kristinusko ja islam X: Allah on Raamatun Jumalan irvikuva

ke 06.12. 08:52

Yhdysvaltain talous vahvassa nousussa miksi YLE vaikenee "Trump bumpista"?

ma 04.12. 04:58

Tehdäänkö Helsingistä koko maailman sosiaalitoimistoa?

la 02.12. 12:31

"Homosuhteet ovat luonnottomia" toteaa rock-legenda Little Richard

to 30.11. 17:51

Mikä ihmeen Illuminati?

ti 28.11. 15:59

Suomen Kuvalehti teki Trumpista Kremlin sätkynuken

la 25.11. 12:30

Oma maa viimeiseksi -politiikan kova hinta

su 19.11. 12:49

blogit

Vieraskynä

Uusgnostilaista sukupuoliopetusta kouluihin?

su 22.07.2018 21:06

Juha Ahvio

Presidentti Trump nimittää jälleen tuomarin USA:n korkeimpaan oikeuteen

su 15.07.2018 12:03

Professorin Ajatuksia

Valaisevia mellakoita

su 22.07.2018 11:15

Jukka Hankamäki

Jakavatko Trump ja Putin Suomen?

ke 11.07.2018 21:03

Petteri Hiienkoski

Onko YLE korjannut Trump-uutisointiaan vastuullisemmaksi?

to 19.07.2018 05:17

Tapio Holopainen

Vaunuihin kahlittu, eli miksi suomalaiset saavat liian vähän lapsia?

ti 17.07.2018 21:12

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

HS: Jopa marokkolaisille kiertolaisille myönnetty turvapaikkoja Suomesta

ti 17.07.2018 17:14

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

"Syrjäytyneet miehet romuttavat syntyvyyden" -narratiivi

ke 18.04.2018 06:51

Arto Luukkanen

Ay-porhot ja SDP - ruunan kummit?

pe 20.07.2018 20:22

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Suonpää: "Paunio, tuo kauhea äärioikeistolainen"

pe 13.07.2018 10:01

Heikki Porkka

Nelson Mandelasta maan rakoon

ke 18.07.2018 11:54

Olli Pusa

Kojamo - rahastus ja kusetus

ke 23.05.2018 16:40

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Perinteiset perhearvot uhka ?

ke 06.06.2018 14:01

Reijo Tossavainen

Punaviherliberaalit jakavat kansakunnan hyviin ja huonoihin ihmisiin

ke 18.07.2018 10:51

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Historia ja henkilöt

su 22.07.2018 21:02

Matti Viren

Wir schaffen das!

ma 25.06.2018 01:52