Miten makkaraa ja journalismia tehdään, osa 3

Yle ei noudattanut journalistin ohjeita väittäessään, että OM ei olisi sitoutunut journalistin ohjeisiin

Kotimaa pe 20.10.2017 13:27

“Se joka tietää miten lakeja ja makkaraa tehdään, ei koskaan nuku hyvin.”, siteerasi Marko Hamilo Otto von Bismarckia 1.2.2017.

Lainaus oli artikkelissa "Miten lakeja, makkaraa ja journalismia tehdään", joka oli vastine Markkinointi ja Mainonta -sivuston julkaisuun. Siinä toimittaja yritti leimata juuri avattua uutta Oikeaa Mediaa "vääräksi" mediaksi. 

Seuraavaksi Suomen Kuvalehti rikkoi journalistin ohjeita uutisoidessaan Oikeasta Mediasta  8.2.2017 heille annettuja tietoja vääristelevän jutun, jota Marko Hamilo päätoimittajana korjasi vastineessaan "Miten journalismia tehdään, osa 2"

Tiistaina 17.10.2017 Ylen toimittaja soitti ja kertoi haluavansa haastatella minua Oikean Median nykyisenä päätoimittajana "vastamedioita" käsittelevään uutiseen.

Valtamedian journalistinen prosessi toimii nykyään suunnilleen seuraavasti:

  • Valtamedian narratiivi eli "Suuri Kertomus" on kirjoitettu ja valittu jo vuosia sitten ja se ei riipu tosiasioista tai tositapahtumista, vaan esille nostettavat asiat valikoidaan sen mukaan, sopivatko ne tuohon ennaltakirjoitettuun Kertomukseen.
  • Valtamediassa päätetään tehdä uutinen tai juttu aiheesta "vastamediat" viikon alussa, koska on rasismin vastainen viikko ja Valtamedia haluaa vahvistaa Kertomustaan siitä, kuinka "vastamediat" kirjoittelevat ilman vastuuta ja kuinka ne ovat "rasistisia" ja Venäjältä ohjattuja.
  • Valtamedia haluaa uskotella lukijoilleen, että se itse on sitoutunut journalistin ohjeisiin ja uskottelee, että ne takaisivat median luotettavuuden.
  • Valtamedia etsii Yliopistolta mediatutkijan, joka on samalla vasemmistoaktiivi ja jolta on siten odotettavissa Kertomukseen valmiiksi sopivia vastauksia.
  • Valtamedia etsii haastateltavaksi yhden "vastamedian" päätoimittajan.
  • Haastateltavalle soitetaan taustoitusta varten 10-15 minuutin puhelu, josta laaditaan runkoa tulevalle haastattelulle. Keskustelu on mukavaa ja ystävällistä. Sovitaan aika ja paikka haastattelulle. Toimittaja miettii miten helpoiten saataisiin sellaisia vastauksia, jotka tukevat Kertomusta.
  • Toimittaja haastattelee noin 10-15 minuuttia ja julkaisee siitä lyhyet leikatut pätkät, jotka tukevat Kertomusta suoraan tai epäsuorasti. Vaikka haastattelussa vastataan aivan suoraan ja perusteellisesti niihin kysymyksiin, joita jutussa käsitellään, ne jätetään pois mikäli ne eivät tue Kertomusta.

Tämän journalistisen prosessin tuntevat kaikki, jotka ovat luulleet päässeensä Valtamedian haastattelun kautta kertomaan oman näkemyksensä aiheena olevaan asiaan.

Mikäli Yle olisi noudattanut journalistien ohjetta, sen olisi tullut julkaista tämä kohta haastattelusta:

Ylen toimittaja: "Valtamedian pelisäännöt määritellään journalistien ohjeessa. Miten te niihin suhtaudutte?"

J-P Rahkonen: "Journalistin ohjesäännöt muttuivat vuonna 1992. Ennen muutosta johdannossa luki:

'Hyvän journalistisen tavan perustana on kansalaisten oikeus saada oikeita ja olennaisia tietoja, joiden avulla he voivat muodostaa totuudenmukaisen kuvan maailmasta ja yhteiskunnasta.'

Nyt siinä lukee:

'Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä.'

'Tietoja ja mielipiteitä' on tullut sen tilalle, että ennen haluttiin antaa mahdollisimman totuudenmukainen kuva. Me mielellämme sitoudumme siihen aiempaan klassiseen journalistin ohjeeseen, eli haluamme tarjota totuudenmukaisen kuvan ja pysyä faktoissa."

Oikea Media haluaa sitoutua aiempaan klassiseen journalistin ohjeeseen, joka ohjaa toimittajia tiukemmin faktojen pitämiseen erillään toimittajan ja toimituksen mielipiteistä.

 

Ylen uutisissa 19.10.2017 toimittaja kertoi: ”Tunnetuin ja lukijamäärältään tiettävästi suurin vastamedia on MV-lehti. Osa sen jutuista on rasistisia ja täysin perättömiä. Oikea Media haluaa erottautua MV-lehdestä, mutta lähinnä visuaalisesti.”

Tosiasiassa totesin haastattelussa, että ”me haluamme olla asiallisempia ja konservatiivisempia niin 1) visuaalisesti, 2) otsikoinnissa kuin 3) kirjoitusten tasossakin”.

Sanat löytyvät Ylen nettiartikkelista, mutta Ylen uutisissa mainittiin vain pyrkimys erottautua visuaalisesti.

Miksi toimittaja jätti mainitsematta a) otsikoinnin ja b) kirjoitusten tason sekä pyrkimyksen c) asiallisempaan ja d) konservatiivisempaan tyyliin?

 

Mikäli Valtamedian valitsemalla asiantuntijalla on selvästi objektiivisuuteen vaikuttava poliittinen tai aatteellinen tausta, se on syytä uutisessa mainita. Lukijat olettavat asiantuntijoina esitetyiltä ja käytetyiltä henkilöiltä aiheeseen liittyvää ammattimaista puoluettomuutta. Yle unohti mainita, että sen valitsema asiantuntija Niko Pyrhönen on vasemmistoaktivisti.

"Niko Pyrhönen on yksi vuonna 2011 ilmestyneen kirjan 'ILMAN LENIN-SETÄÄ – KULTTUURIVASEMMISTON VASTAISKU' kirjoittajista. Kirja on 'Vasemmistotaiteilijoiden ärhäkän toimintaryhmän VATAKin hahmotelma uudeksi vasemmistoksi'. VATAK puolestaan kertoo olevansa 'avoin toimintaryhmä, joka koostuu eri alojen vasemmistolaiseksi itsensä mieltävistä taiteilijoista, taideopiskelijoista ja kulttuurityöntekijöistä'", kertoo blogistimme Heikki Porkka Ylen valitsemasta asiantuntijasta, Niko Pyrhösestä.

 

Pyrhönen nostaa esille termin "valemedia", mutta toteaa kuitenkin, että "Valemedia-termi on huono sen takia, että niissä julkaistaan paljon myös oikeaa tietoa."

Mikäli asiantuntija toteaa, että niissä (vastamediat) julkaistaan myös oikeaa tietoa, se viestii, että pääasiassa niissä julkaistaisiin väärää tietoa. Oikean Median kohdalla Yle asiantuntijoineen ei ole kyennyt osoittamaan vielä ensimmäistäkään väärää tietoa, jota olisimme julkaisseet. Oikaisemme välittömästi väärän tiedon jos sellainen vahinko löytyy - hyvän journalistisen tavan mukaan.

 

Uutisessa Oikea Media myös niputettiin tarkoituksellisesti yhteen Vastarintaliikkeen verkkojulkaisun ja Donetskin uutisten kanssa puhtaasti mielikuvatarkoituksessa luoda kategoria, johon Oikea Media kuuluisi. Tätä luokittelua ei tietenkään perusteltu millään tavalla, koska mitään perusteita tällaiselle ryhmittelylle ei ole. Kyse oli puhtaasta valheellisesta mielipidevaikuttamista eli propagandasta, jota Valtamedia hienovaraisesti harjoittaa jatkuvasti.

 

Yleisiä Valtamedian hienovaraisen propagandan keinoja ovat:

  1. Taustatietojen ja kontekstin puuttuminen, olennaisen tiedon poisjättäminen
  2. Harhaanjohtavat rinnastukset ja terminologia
  3. Mielipiteiden ja faktojen sekoittaminen
  4. Yksipuolinen raportoiminen, empatian herättäminen vain konfliktin toista osapuolta kohtaan
  5. Faktojen vääristely
  6. Lähdekriittisyyden puuttuminen, "silminnäkijät", epäluotettaviksi todettujen lähteiden käyttäminen
  7. Stereotypioita ja ennakkoluuloja muokkaavat sana- ja kuvavalinnat
  8. Valikoiva sananvapaus julkaisun yleisönosastoissa
  9. Syytteet, jotka korjataan vasta myöhemmin pienin otsikoin jos ollenkaan

 

Jukka Rahkonen
Oikea Media, päätoimittaja

Linkit:
"Miten lakeja, makkaraa ja journalismia tehdään"
"
Miten journalismia tehdään, osa 2"
"Vastamedioita syntyy nyt nopeaa tahtia - mainostajat arastelevat sekalaista joukkoa"

 

Jukka Rahkonen pe 20.10. 13:27

Pääuutiset

blogit

Juha Ahvio

Frank Herbertin Dyyni ja tekoälyuhka

la 13.04. 00:17

Olli Pusa

Eläkeindeksin leikkaaminen

ti 09.04. 13:56

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03. 13:04

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03. 08:51

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

videot