Blogi: Petteri Hiienkoski, ke 25.10.2017 10:14

Orpon muisti palailee pätkittäin mikä on muiden muistin laita?

Inhon ja säälin sekaisin tuntein luin Uudesta Suomesta valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) haastattelua, jossa tämä selitteli hieman uudella tavalla kesäkuun hallituskriisiin liittyviä tapahtumia. Kesäkuun poliittiset yllätyskäänteet nousivat taas tänään julkisuuteen toimittaja Lauri Nurmen kirjan julkistamisen yhteydessä.

Näyttää siltä, että kokoomusjohtaja Orpon muisti palailee pätkittäin. Miten on esityksen muiden keskushenkilöiden muistin laita?

Toimittaja Nurmi osoitti maineikkaalla jutullaan Hallituksessa suunnitelma Halla-ahon voiton varalle, jonka Aamulehti julkaisi kesäkuun alussa, ettei suomalainen toimittajakunta ole läpeensä korruptoitunut. Lännen Median toimittaja paljasti suunnitelman perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajottamisesta pari viikkoa ennen sen toteuttamista. Hallituspuolueiden johtajat on tähän asti kiistäneet varautumissuunnitelmien olemassaolon.

Näyttää siltä, että Lauri Nurmi jatkaa samoilla linjoilla myös tänään julkaistulla kirjallaan Perussuomalaisten hajoamisen historia.

Pääministeri ei puhunut totta eduskunnan täysistunnossa, totesi Nurmi lähdetietoihinsa vedoten kirjansa julkistamistilaisuudessa. Ammattitoimittajana Nurmi ei voi olla tietämättä, että hän voi joutua vastaamaan väitteestään jopa tuomioistuimessa.

Nämä ovat ihan mielikuvitustarinoita, joita lehdet kirjoittavat ja te täällä toistatte. Tällaista keskustelua ei ole ollut olemassa, väitti pääministeri Juha Sipilä (kesk.) suorasanaisesti Suomen kansanedustajille kesäkuussa.

Nurmen väitteisiin viitaten Sipilä tviittasi tänään, että insinöörin mielikuvitus ei riittänyt etukäteen ennakoimaan PS:n hajoamista kahteen puolueeseen. Pääministeri myös täsmensi, että hänen kesäkuinen lausuntonsa eduskunnassa pätee yhä.

Tuolloin ei tietenkään ollut kysymys hajoamisesta "kahteen puolueeseen" vaan ainoastaan yhden eduskuntaryhmän hajoamisesta.

Jos Nurmen väite, jonka mukaan Pääministeri ei puhunut totta eduskunnan täysistunnossa, ei pitäisi paikkansa, pääministerillä on oikeus haastaa toimittaja oikeuteen kunnianloukkauksesta. Sipilän kerrotaan olevan miljonääri, joten hänellä ei ole edes taloudellista estettä puolustaa oikeuksiaan toisin kuin tavallisilla pulliaisilla. Ellei hän tätä siitä huolimatta tee, siitä on vaikea olla vetämättä muuta johtopäätöstä kuin se, että pääministeri valehteli kansanedustajille "päin naamaa".

Kunnianloukkaushaaste ja jutun voittaminen lienee Sipilälle ainoa mahdollisuus jatkaa pääministerinä. Sellainen henkilö, joka näet valehtelee eduskunnan täysistunnossa, tuskin voi olla Suomen pääministeri. Näin lakia on taidettu ainakin aiemmin lukea. Jos ylin poliittinen johto sivuuttaa lain, ollaan entistä vakavammassa tilanteessa oikeusvaltion tulevaisuuden kannalta.

Hallituskumppani kokoomuksen johtajan muisti tuntuukin kummasti virkistyneen toimittajan Nurmen kirjan julkistamisen seurauksena. Varapääministeri Orpolla näyttää myös riittäneen "mielikuvitusta" ennakoimaan tulevaa vaikka pääministeripuolueelle jaettavaksi.

– 2 viikkoa ennen käynnistin prosessin, myöntää kokoomusjohtaja nyt Uuden Suomen haastattelussa

Toimittaja Ossi Kurki-Suonion mukaan Orpo kertoi käynnistäneensä puolueessaan prosessin perussuomalaisten puoluekokouksen tulokseen varautumiseksi pari viikkoa ennen puoluekokousta.

– Havahduin silloin siihen, että ”hitto vie, tästähän tulee vaikea”, Orpo muistaakin US:n mukaan.

Orpo kuitenkin kiistää Nurmen kirjassa ilmeisesti esitetyn väitteen, jonka mukaan kokoomus olisi jo tammikuussa torjunut mahdollisuuden hallitusyhteistyöhön Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa.

– Vasta paria viikkoa ennen puoluekokousta käynnistin prosessin puoluejohdossa. Meillä oli lukemattomia palavereja niin, että paikalla olivat eduskuntaryhmän ja puolueen johto, puoluehallitus oli koolla sekä fyysisesti että puhelimitse. Myös eduskuntaryhmä käsitteli tilannetta kahteen tai kolmeen otteeseen, Orpo tunnustaa.

Kokoomusjohtaja myöntää US:lle nyt yllättävän avoimesti, että puolueessa pohdittiin pitkin kevättä, että mitähän perussuomalaisten puoluekokous tuo tullessaan. Keskustelut olivat Orpon mukaan "hyvinkin perusteelliset", uutisoi Aamulehti. Päätöstä tai valmiita toimintaskenaarioita ei kuitenkaan Orpon mukaan ollut, todetaan US:n haastattelussa

Jos asiaa "pohdittiin pitkin kevättä", keskustelut olivat "hyvinkin perusteellisia" ja pari viikkoa ennen H-hetkeä käynnistettiin prosessi, jossa "oli lukemattomia palavereja" puoluejohdon ja eduskuntaryhmän kesken, luulisi, että ne jotain tulostakin tuottivat. Vai väittääkö "kykypuolueen" johtaja, että lukemattomat pohdinnat, hyvinkin perusteelliset perustelut ja kokoukset olisivat olleet merkityksettömiä eivätkä johtaneet mihinkään?

Lienee selvää, ettei kokoomuksella voinut etukäteen olla virallista päätöstä sen varalta, miten se toimii, jos hallituskumppani puoluekokous valitsisi "väärin". Suunnitelmat on kuitenkin tapana valmistella hyvin ennen kuin virallisten päätösten aika tulee. Ja nythän on koko ajan ollut kysymys juuri niistä etukäteissuunnitelmista, joiden olemassaolo on haluttu kiistää.

Syy haluun kiistää sellaiset johtuu tietenkin siitä, että Sipilä ja Orpo ovat antaneet ymmärtää, että perussuomalaisten uuden puoluejohtajan kanssa käydyt keskustelut hallitusyhteistyön jatkamisesta olisivat olleet aidot ja asianmukaiset, eikä asioiden lopputuloksesta olisi sovittu trion kesken etukäteen. 

Hallituspuolueiden suhmuroinnista tekee vakavan se, että hallituksen ja sen jäsenten tulee perustuslain mukaan olla rehellisiä ja nauttia Suomen kansaa edustavan eduskunnan luottamusta. Hallitus ja kansanedustajat ovat tilivelvollisia kansalle, jolle valtiovalta länsimaisen demokratian mukaisesti kuuluu. Kansalaisilla on sen takia oikeus tietää, mitä kulissien takana todella on tapahtunut.

Suomen kansalla tulisi myös selvittää, missä vaiheessa presidentti Sauli Niinistö osallistui näihin "pohdintoihin", "keskusteluihin" ja "palavereihin", jotka koskivat yhden hallituspuolueen johdon vaihtumista ja sen vaikutusta hallituksen tulevaisuuteen. Asia on perustuslaillisestikin tärkeä. Oman kantansa uuteen puoluejohtoon presidentti näet teki poikkeuksellisella tavalla selväksi pian perussuomalaisten henkilövalintojen jälkeen.

Suomalaiset ovat valitsemassa uutta presidenttiä ja Niinistö on ilmaissut halunsa jatkaa toimessa. Äänestäjillä on senkin takia tarve tietää, miten heidän antamaansa valtakirjaa on käytetty. Sellainen kuuluu terveeseen kansanvaltaan.

Lauri Nurmi on tutkivalla journalismillaan herättänyt toivoa siihen, että Suomessa edelleen on toimittajia, jotka eivät ainoastaan ymmärrä mikä on median tehtävä länsimaisessa demokratiassa vaan myös itse toimivat sen edellyttämällä tavalla. Respect!

Petteri Hiienkoski

 

Aiemmin samasta aihepiiristä

"Presidentti Niinistön paavimainen kannanotto" US Puheenvuoro 12.6.2017.

"Poikkeuslaista liittovaltiokehitykseen eli miksi eduskuntaryhmät hajoavat" US Puheenvuoro 14.6.2017.

"Kulttijohtaja ja poliittinen joukkoitsemurha" US Puheenvuoro 18.6.2017.

Petteri Hiienkoski ke 25.10. 10:14

Petteri Hiienkoski

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. "Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa".

tuoreimmat

Kuka pelkää natseja?

su 09.09. 06:07

Vaiettu vehkeily ja Trumpin vaikeat valinnat

la 01.09. 19:52

Petri Jääskeläisen kirkollinen propagandatuutti

ke 22.08. 01:18

Yliopistorehtori nakertamassa demokratian ja tieteen perusteita

pe 10.08. 20:43

Kampanja poliittisesti epäkorrektin professorin vaientamiseksi

to 09.08. 06:12

Noitavaino Puolimatkaa vastaan

ma 06.08. 00:08

Räjähtävistä avaruuskivistä ydintuhon uhkaan

su 05.08. 06:35

Ylen kummallista sekoilua Trumpin globalisti-twiitistä

to 02.08. 23:01

YLE joutui tunnustamaan "Trump-bumpin"

la 28.07. 03:07

Vihaideologian levittäminen vei oikeuteen Tanskassa - Suomessa tuomitaan vihaideologian kritisoimisesti

to 26.07. 02:26

blogit

Vieraskynä

Julkisen palvelun median arvopohja: Tanska

la 13.10.2018 23:10

Juha Ahvio

Kansanedustaja Laura Huhtasaari Turun Mikaelinkirkossa

la 20.10.2018 22:43

Professorin Ajatuksia

Media seuraa tarkoin muutaman tuhannen elintasopakolaisen marssia kohti pohjoista

ma 22.10.2018 23:39

Jukka Hankamäki

Mikä monikulttuurisuuden tavoite on?

ma 22.10.2018 23:42

Petteri Hiienkoski

Kuka pelkää natseja?

su 09.09.2018 06:07

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Välimerellä kuolleet ja muut maailman itsemurhat

ti 23.10.2018 22:19

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Kölnin vaiettu terrori-isku

ke 17.10.2018 21:56

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

to 20.09.2018 16:44

Heikki Porkka

Sara Rigatelli - vilpillisellä vai vilpittömällä mielellä?

ti 23.10.2018 21:24

Olli Pusa

Kuinka saada sotku maan talouteen?

su 21.10.2018 21:07

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

Punavihreän moraalirappion seurauksena lapset ja vanhukset nälissään

ti 23.10.2018 13:33

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Filosofi valtaistuimella

ma 22.10.2018 23:41

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40