Blogi: Arto Luukkanen, la 28.10.2017 15:19

Zapad 2017 ja kenraalien oudot kohtalot Venäjällä

Sotaharjoitus ja kenraalien salaperäiset kohtalot itänaapurissa

Viime kuun itänaapurin suuresta sotaharjoituksesta Zapad 2017:stä on puhuttu jo riittämiin. Tässä vielä muutama huomio.

Kuten arvattiin, kyseessä ei ollut mikään normiharjoitus vaan terrorisminvastaisesta torjunnasta joukot siirtyivät offensiiviin, jota edelsi erikoisjoukkojen toimintaa ja suuri ilmasotaharjoitus. Tai kuten harjoituksen selityksissä ilmoitettiin; harjoitusten pääkohdassa Venäjän ja Valko-Venäjän yhdistyneet joukot pyrkivät vastahyökkäyksillä tuhoamaan ”terroristisen Veishnorian” joukkojen keskityksiä.

Sotaharjoitus eteni näin haluttuun finaaliinsa. Lopputulema oli, että ”Vesbarian” ja ”Lubenian” liittolainen ”Veishrnoria” sai nyt rangaistuksen siitä, että se oli yrittänyt väkivalloin ja terroristisin aikomuksen kaataa Valko-Venäjän laillisen hallituksen. Lopulta joukot demobilisoitiin ja reserviläiset päästettiin kotiin. Baltiaa ei valloitettu eivätkä ruotsalaiset joutuneet käyttämään Gotlannin saaren joukko-osastoja puolueettomuutensa varjeluun. Jäipä Affenanmaakin miehittämättä.  

Lännelle tämä suursotaharjoitus oli ikävä muistutus siitä, että Venäjällä on sotilaallista kykyä ja voimaa oman politiikkansa perusteluiksi. Länsi piti sitä turhana voimannäyttönä ja oli luonnollista, että Puola, Baltian maat nostivat omaa sotilaallista valmiuttaan. Ruotsi jopa piti Gotlannissa omat harjoituksensa samaan aikaan. Olipa siellä meikäläisiäkin.

Itse harjoitus meni venäläisten lähteiden mukaan erinomaisesti. Sotilaiden mielestä joukot täyttivät tehtävänsä vaikeissa sääolosuhteissa hyvin (syksyn sateita!). Harjoituksissa kuitenkin sattui ja tapahtui. Venäläiset taisteluhelikopterit tulittivat siviililiikennettä tuhoisin seurauksin. Toisaalta pohjoisessa, Petsamon seudulla harjoitukseen osallistunut Venäjän erikoisjoukkojen johtaja Andrei Serdjukov vammautui pahasti auto-onnettomuudessa 15 pnä syyskuuta. Hänen autossaan istunut kakkosmies kenraali Vladimir Kotšetkov sai myös vakavia vammoja. Serdjukov oli saanut mainetta Krimin niemimaan valtauksessa vuonna 2014.

Itse onnettomuustilanne tallentui kuvanauhalle ja sen mukaan kyse oli kaahailusta, jossa vastakkaiseen suuntaan ajanut auto osui saattueessa kulkeneeseen kenraalin autoon. Ulkoisesti katsottuna kyseessä oli traaginen auto-onnettomuus, jossa vastaantuleva auto ei pysynyt omalla kaistallaan. 

Kenraalien nopea urakierto vuoden 2014 jälkeen

Onnettomuus palautti kuitenkin mieleen sen miten viime vuosina urakierto armeijassa ja erikoisjoukkojen johdossa on ollut yllättävän nopeaa. Venäjän erikoisjoukkojen (VDV) entinen johtaja Vladimir Shamanov vammautui onnettomuudessa vuonna 2010. Näitä erikoisia ja selittämättömiä kuolemia on Venäjällä tapahtunut erityisesti vuoden 2014 jälkeen (Krimin valtaus).

Lista on pitkä: amiraali Vjatseslav Apasenko ampui itseään päähän helmikuussa 2014.  Samoin Venäjän sotilastiedustelun kenraalimajuri Viktor Gudkov ampui itsensä 8 kesäkuuta 2014. Syyksi todettiin ”masentuminen”. Tämän jälkeen kenraalimajuri Boris Kolesnikov tappoi itsensä 16 kesäkuuta 2014 jouduttuaan maan tutkintakomitean kuulusteluihin samoin aikoihin kun kenraalimajuri Sergei Mishanin, joka tappoi itsensä 21. heinäkuuta 2014.

Mysteeriset itsemurhat jatkuivat vuonna 2015 kun kenraali Vjatseslav Buhnev löydettiin työhuoneestaan oman aseensa uhrina 3 pnä tammikuuta 2015. Pian tämän jälkeen kenraaliluutnantti Anatoli Kudrjatsev löydettiin hirttäytyneenä kengännauhoihinsa 6 pnä tammikuuta 2015. 

Seuraava kuolemien aalto sattui vuoden lopussa kun Aleksandr Šuskhukin kuoli ”sydänkohtaukseen” 27 pnä joulukuuta 2015. Hän oli suunnitellut Krimin takaisinvaltauksen vuonna 2014. Kuuluisin näistä vuodenvaihteen kuolemista oli Venäjän sotilastiedustelun Igor Sergunin salaperäinen kuolema 3 tammikuuta 2016. Hän oli ollut vastuussa Itä-Ukrainan operaatioista vuonna 2014 ja hän oli myös suunnittelemassa Donetskin ja Luhanskin alueiden haltuunottoa ja niiden muuttamista ”vapaiksi kansantasavalloiksi”.  

Sotilasvallankaappaus, puhdistus vai huono tuuri?

Venäläiset kenraalit eivät ehkä ole parhaimmassa fyysisessä kunnossa mutta on epätodennäköistä, että näitä kuolemantapauksia sattuu juuri siinä joukossa, joka esimerkiksi oli vastuussa Krimin niemimaan valloittamisesta vuonna 2014.

On myös huomattava, että viime vuosina Venäjän johto on uusinut osittain itsensä. Vanhat ja luotetut ystävät kuten Igor Setšin on siirretty syrjemmälle antamaan tilaa uusille voimille. Samalla kun armeija uusi johtoaan, ja osa vanhoista kenraaleista kuoli mysteerisesti, nousi maan johtoon joukko Putinin todellisia luotettuja kenraali Aleksei Djumin johdolla.

Djuminin ura onkin tähän saakka ollut rakettimainen. Hänestä tuli vuonna 2014 GRU:n johtaja, vuonna 2015 maavoimien esikuntapäällikkö ja vuoden 2015 lopulla varapuolustusministeri. Tämän nopean nousun merkiksi hänet korotettiin Tulan kuvernööriksi yhdessä muiden Putinin kolmannen kauden suosikkien kanssa.  

Nämä uudet luotetut – tai ”pretoriaanikaarti” kuten näitä nimitetään - ovat kaikki olleet henkilökohtaisessa kosketuksessa maan presidenttiin. Osa heistä oli joko Putinin henkivartijoita, urheiluystäviä, kokkeja tai läheisiä ystäviä.

Näistä mainittakoon Stavropolin kuvernööri Vladimir Vladimirov (joka muuten organisoi Putinin ”lennon” mikrokoneella kurkien kanssa), Andrei Turtšak, Putinin judokaveri, joka nimitetiin Pihkovan alueen kuvernööriksi, sekä Juri Vorobjov, josta tehtiin Moskovan alueen kuvernööri.

Vanhoista ja luotetuista ystävistä, jotka ylennettiin, on mainittava tietenkin Jevgeni Zinitšev, josta leivottiin Kaliningradin alueen kuvernööri. Lista jatkuu: Putinin henkilökohtaisesta ystävästä Dmitri Mironovista tuli Jaroslavin alueen kuvernööri sekä Viktor Zolotov – 20 vuotta Putinin henkivartijana toiminut mies, josta tuli Kansalliskaartin johtaja.

Näyttää siltä, että Putinin läheisimmät ja Venäjän vaikutusvaltaisimmat miehet voi tavata nykyään judosalilta tai jääkiekkokaukalolta. Suuri johtaja eristäytyy ja valitsee ystävänsä tai vaikuttajansa yhä sattumanvaraisemmin.

Entinen lähipiiri, liian vaikutusvaltaiset tai poliittiset kenraalit sekä muuten vain suositut hahmot eivät enää selviä hengissä tai pysty enää vaikuttamaan asioihin.

Käykö Putinille kuin keisari Tiberiukselle Caprin saarella?

Dosentti Arto Luukkanen

Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori

Helsingin yliopisto

Arto Luukkanen la 28.10. 15:19

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Arto Luukkanen

Dosentti Arto Luukkanen toimii Venäjän ja Itä-Euroopan yliopistolehtorina Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa. Vuonna 1964 syntynyt Luukkanen on väitellyt vuonna 1994.

tuoreimmat

Luotan pääministeriimme - vielä

to 14.06. 17:34

Sähläri-Soini ulkoministerinä

ke 13.06. 18:15

"Autuaita ovat rauhantekijät"

ti 12.06. 11:46

Tuliskos SDP mukaan kaverikapitalismia kumoamaan?

ma 11.06. 13:27

Juha - bolsevikki?

la 09.06. 12:02

Kepun seuraava pääministeriys 2040?

pe 08.06. 14:25

Kojamo: hyvät kesälomarahat vasemmistolle ja ay-liikkeelle

ti 05.06. 13:05

Iloa ja riemua OECD:stä maailman kansoille: kasvu jatkuu?

pe 01.06. 10:59

EU hajoaa etelästä käsin? Ja meidän hallitus seuraa perässä

ti 29.05. 10:49

"Yleiset syyt" eli miten Saksa päsmäröi Euroopan hallitukset?

ma 28.05. 14:50

blogit

Vieraskynä

Sananvapaus politisoituneessa oikeusjärjestelmässä: Tommy Robinson

pe 15.06.2018 14:00

Juha Ahvio

Tapaus Aki Ruotsala ja sananvapauden tila Suomessa

pe 08.06.2018 14:26

Professorin Ajatuksia

Ihmisarvoinen yhteiskunta, jossa sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo saattavat toteutua

la 16.06.2018 11:36

Jukka Hankamäki

Trumpista uusi Nixon?

su 17.06.2018 16:41

Petteri Hiienkoski

Kristinusko ja islam X: Allah on Raamatun Jumalan irvikuva

ke 06.12.2017 08:52

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Behdad - poliittiset pakolaiset tuvapaikkarallin uhreina

to 31.05.2018 23:27

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

"Syrjäytyneet miehet romuttavat syntyvyyden" -narratiivi

ke 18.04.2018 06:51

Arto Luukkanen

Luotan pääministeriimme - vielä

to 14.06.2018 17:34

Mika Niikko

Yksi äiti, kaksi äitiä, kolme äitiä

ke 21.02.2018 20:30

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Reuters Institute / Oxford University median luotettavuustutkimus jopa hulvatonta luettavaa - Vahva lukusuositus

su 17.06.2018 12:23

Heikki Porkka

Varmoja konsteja terrorismin uhan vähentämiseksi tulevaisuuden Suomea ajatellen

la 16.06.2018 11:07

Olli Pusa

Kojamo - rahastus ja kusetus

ke 23.05.2018 16:40

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Perinteiset perhearvot uhka ?

ke 06.06.2018 14:01

Reijo Tossavainen

Paperilehtiä ei haluta tilata eikä verkkolehdistä maksaa. Onneksi on some.

ma 18.06.2018 07:56

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Potkupallon puolustus

su 17.06.2018 16:12

Matti Viren

Hyvinvointivaltio voi pahoin

ti 08.05.2018 11:28