Blogi: Petteri Hiienkoski, ti 07.11.2017 10:45

Kristinusko ja islam VII: Islam ei erota maallista ja hengellistä valtaa

Sen lisäksi, että Koraanin Allah-jumala ei ole sama kuin Raamatun Kolmiyhteinen Jumala, islamin ja kristinuskon välillä on muitakin merkittäviä eroja. Erot ovat niin suuria, että islamia voi pitää vastakkaisena kristinuskolle.

Tätä Raamatusta etääntyneet luikuriteologit ei tietenkään voi myöntää. Valtaeliittiin samastuva mediakin vaikenee siitä "poliittisen korrektiuden" takia tai mahdollisten vihapuhesyytösten pelossa. Itsesensuuri rajoittaa tehokkaasti sananvapauden toteumista muodollisen demokratian puitteissa.

Islamin ja kristinuskon vastakkaisuus ilmenee paitsi suhteessa kostoon ja väkivaltaan, myös käsityksissä taivaasta ja helvetistä sekä siitä miten ihminen pelastuu. Keskeinen tekijä, joka vastakkaisuuteen vaikuttaa, liittyy islamin ja kristinuskon väliseen eroon suhteessa maalliseen ja hengelliseen hallintavaltaan (regimenttiin).

Erilainen suhtautuminen regimenttien erottamiseen on asia, jonka tunnistaminen on tarpeen sen ymmärtämiseksi, miksi islam eroaa niin paljon kristinuskosta ja on sille jopa vastakkainen.

Maallisen ja hengellisen vallan erottaminen kuuluu kristinuskoon

Islamissa maallista ja hengellistä valtaa ei eroteta toisistaan. Tämä johtuu siitä, ettei sen piirissä ole varsinaisesti hengellistä elämääkään. Ainakaan kristinuskon tarkoittamassa merkityksessä. Sen tilalla on pelkkää hengellistä pimeyttä ja kuolemaa.

Hengellinen elämä edellyttää näet "eläväksi tekevää" evankeliumia. Kristillisen uskon kohdalla hengellinen ulottuvuus kuuluukin sen "kovaan ytimeen" – jos niin voi sanoa.

  • Koko tätä Kristuksen valtakunnan ja maallisen valtakunnan välistä eroa koskevaa uskonkohtaa on meikäläisten teoksissa valaistu kaikkien hyödyksi. Siitä opetetaan, että Kristuksen valtakunta on hengellinen, toisin sanoen valtakunta, joka panee sydämessä alulle Jumalan tuntemuksen, jumalanpelon ja uskon, iäisen vanhurskauden ja iäisen elämän. (ACA XVI, s. 196-197.)

Kristinuskossa tehdään ero maallisen ja hengellisen hallintavallan välillä. Huolimatta siitä, että ulkonaisen kristikunnan piirissä on erehdytty sekoittamaan regimenttejä, Raamattu on yksiselitteinen:

  • Jeesus vastasi: ”Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta; jos minun kuninkuuteni olisi tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, ettei minua olisi annettu juutalaisten käsiin; mutta nyt minun kuninkuuteni ei ole täältä.“ (Joh. 18:36.)
  • Antakaa keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on. (Mark. 12:17.)
  • Vaikka me vaellammekin lihassa, emme kuitenkaan lihan mukaan sodi; sillä meidän sota-aseemme eivät ole lihalliset. (2. Kor. 10:3-4.)
  • Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat. Sentähden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion. Sillä hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona, jotka tekevät hyvää, vaan niiden, jotka tekevät pahaa.
  • Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä, niin tee sitä, mikä hyvää on, ja sinä saat siltä kiitoksen; sillä se on Jumalan palvelija, sinulle hyväksi. Mutta jos pahaa teet, niin pelkää; sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee.
  • Siksi tulee olla alamainen, ei ainoastaan rangaistuksen tähden, vaan myös omantunnon tähden. Sentähdenhän te verojakin maksatte. Sillä he ovat Jumalan palvelusmiehiä, ahkeroiden virassansa juuri sitä varten. Antakaa kaikille, mitä annettava on: kenelle vero, sille vero, kenelle tulli, sille tulli, kenelle pelko, sille pelko, kenelle kunnia, sille kunnia. (Room. 13:1-7.)

Politiikkaa uskonnon varjolla

Se ulkonainen uskonnollisuus, jota islamissa havaitaan, on tästä näkökulmasta pohjimmiltaan lihallista eli ihmisen langenneesta luonnosta lähtevää "hengellisyyttä". Näennäisellä "hurskaudella" ja "pyhyydellä" islam verhoaa maallisen vallankäytön, jota sen piirissä harjoitetaan.

Islam ei erota uskontoa politiikasta: ne ovat erottamattomasti toisiinsa kietoutuneita. Tästä seuraa se, että islam on myös ekspansiivinen ja aggressiivinen poliittinen ideologia. Se tähtää islamilaisen teokratian (kalifaatin) perustamiseen.

Tämä ilmenee Koraaniin ja haditheihin eli perimätietoon perustuvassa islamilaisessa sharia-laissa. Islamin piirissä sitä pidetään koko ihmiskunnalle määrättynä lakikokoelmana.

Tästä seuraa sekin, että länsimaisen kulttuurin käsitteet, kuten demokratia, sanan- ja uskonnonvapaus, saavat islamin viitekehyksessä aivan toisen merkityksen kuin mikä niillä länsimaissa on ollut. Islamissa nämäkin asiat ovat alisteisia sharia-laille.

Valtaeliitin omaksuma myöntyvyyspolitiikka ja sitä myötäilevän median itsesensuuri edustavat jo mukautumista sharia-lain edellyttämään sananvapauskäsitykseen.

Näennäinen uskonnonvapaus

Islamin käsitys uskonnonvapaudesta on niin rajoittunut, ettei sitäkään todellisuudessa edes ole – ainakaan länsimaisessa merkityksessä. Lännessä perusoikeudet on perinteisesti ymmärretty juuri kansalaisten yksilönvapauksiksi suhteessa valtiovaltaan ja suojaksi sen pakkovallalta. Islamin piirissä uskontoa ei kuitenkaan pidetä yksityisasiana vaan sillä on vahva yhteisöllinen ja poliittinen ulottuvuus.

Jos muslimi esimerkiksi kääntyy kristityksi tai muslimiksi kääntynyt länsimaalainen palaa juurilleen ja kääntyy kristityksi, perhe ja muslimiyhteisö pitävät sitä omana epäonnistumisenaan ja häpeänä. Islamista luopumista voi verrata toisaalta kapinaan tai maanpetokseen, toisaalta murhaan tai aviorikokseen.

Koraanin mukaan "pakanuuteen käännyttäminen on pahempi kuin murha" (vrt. Hämeen-Anttilan suomennos: "epäjumalanpalvelus on pahempi synti kuin tappaminen") (Lehmän suura 2:191). Sharia-lain mukaan siitä on rangaistava kuolemalla.

Islamin puolustajat saattavat jopa myöntää, etteivät muslimit varsinaisesti tähtäisi uskonnon levittämiseen eikä kenenkään käännyttämiseen, vaan "ainoastaan" muslimien poliittisen vallan laajentamiseen. Saatetaan myös korostaa sitä, että sharia-lain mukaan muut uskonnot olisivat islamilaisen valtion erityisessä "suojeluksessa".

Niille, jotka eivät vapaaehtoisesti käänny muslimeiksi, taataan laillinen asema dhimmeinä. Kristityt ja juutalaiset – joita Koraanissa kutsutaan "Kirjan kansoiksi" – saavat "suojelua" suostumalla sharia-lain alaisuuteen ja maksamalla erityistä veroa (jizya). Käytännössä asema saatetaan antaa muillekin uskonnoille. Muut kuin muslimit jäävät islamilaisessa valtiossa helposti kuitenkin toisen luokan kansalaisiksi.

Koraanin mukaan heitä vastaan pitää myös "taistella" kunnes hekin "tunnustavat alistuvansa":

  • Taistelkaa niitä vastaan, jotka, vaikka ovat saaneet Kirjoituksen, eivät usko Jumalaan [Allah-jumalaan] eivätkä viimeiseen päivään, eivät pyhitä sitä, minkä Jumala [Allah] ja Hänen lähettiläänsä ovat selittäneet pyhäksi, eivätkä tunnusta totista uskontoa, taistelkaa, kunnes he auliisti maksavat veronsa ja tunnustavat alistuvansa. (Katumuksen suura 9:29.)

Dhimmien tulisi ilmeisesti myös pukeutua erottuvasti tai käyttää merkkiä, jotta heitä ei erehdyttäisi luulemaan muslimeiksi. Kuulostaako tutulta? Dhimmit eivät myöskään saisi kertoa uskonnostaan muslimeille. Kielto tekee kristinuskon käytännössä mahdottomaksi (vrt. Matt. 28:19-20).

Valtioteoria tähtää islamin maailmanvaltaan

Islamilaisen valtion johtaja ilmeisesti vahvistetaan ainakin periaatteessa kansalaisten uskollisuudenvalalla. Kun johtaja lupaa hallita sharia-lain mukaan, vastineeksi kansalaiset lupautuvat olemaan kuuliaisia hänelle.

Muslimi saattaa kutsua käytäntöä demokraattiseksi, sillä johtajaksi ei pääse ilman uskollisuuden lupauksia kansalta. Todellisuudessa vallankäytön oikeus perustuu kuitenkin siihen, että johtaja noudattaa sharia-lakia. Länsimaisesta demokratian näkökulmasta islamilainen teokratia on yhden ideologian diktatuuri.

Perinteisessä islamilaisessa valtioteoriassa maail­ma jaetaan kahteen pääalueeseen: "islamin taloon" (Dár al-Islam) ja potentiaalisesti vihamieliseen "sodan taloon" (Dár al-Harb), vaikkakaan sodan ei tarvitse aktualisoitua. Islamin alueella (Dár al-Islam) vallitsee sharia-laki ja sen katsotaan alistuneen Allah-jumalalle.

So­dan aluee­na (Dár al-harb) pidetään sen sijaan alueita, joita ei vielä hallita sharia-lain mukaisesti. Niiden ei katsota alistu­neen Allah-jumalalle vielä. Niitä kutsutaan myös "pakanoiden taloksi" (Dár al-Kufr). Ottomaaneilta on peräisin nimitys "Lännen talo" (Dar al-Gharb). Siellä mus­li­mit ovat vä­­hem­­mis­tö­nä.

Muslimin pysyvää asumista vieraalla alueella "sodan talossa" pidetään islamin piirissä ongelmallisena. Hän voi kadottaa identiteettinsä muslimina. Heidän olisi sen takia määrä kä­ydä ji­ha­dia sanoin ja teoin, asei­den, pu­heen tai rahan voimalla vääräuskoisten ja us­kot­to­mien alis­ta­misek­si sha­ria-lain alle. Sen perusteella islamin "ilosanoma" maa­ilmalle on periaatteessa sama kuin Muhammedin (570–632) aikana: alistu tai sinut alistetaan!

Näihin "sodan talon" alueisiin saatetaan tosin soveltaa käsitettä "rauhansopimuksen alue" (Dár as-Sulh). Pohjimmiltaan se on alue, jonka hallitus elää rauhassa islamilaisen hallituksen kanssa, ja missä muslimit voivat asua. Alkujaan siinä on kysymys kuitenkin ollut vain väliaikaisesta asumisesta.

Lopullinen rau­han tila tai "rauhan talo" (Dár al-Salam) uskotaan saa­vutetta­van vasta sitten, kun koko maa­ilma on alistunut tai alistettu sharia-lailla Allahin alaisuuteen. Tästä näkökulmasta avautuu myös islamin käsitys rauhasta ja sen saavuttamisesta. 

Periaatteessa "islamin talon" pitäisi olla myös "rauhan talo" (Dár al-Salam). Käytännön todellisuus kuitenkin osoittaa, että asia päinvastoin. Muslimi on muslimin pahin vihollinen.

Koraanissa termi "rauhan talo" (Dár al-Salam) liitetään paratiisiin (6:127, 10:25). Sii­hen asti muslimien on määrä "sodan talossa" (Dár al-Harb) – kuten Suomessa ja muualla länsi­mais­sa – olla ainakin periaatteessa sodassa ei-muslimeita vastaan.

Kaikki muslimit eivät tähän sotaan osallistu – ainakaan samalla tavalla. He tun­tevat kuitenkin yhteenkuuluvuutta maail­manlaajui­seen muslimiyh­tei­söön, um­maan. Moni muslimi näet identifioituu usein vahvemmin islamiin kuin kansallisuuteensa tai valtioon, jossa asuu.

Uhka länsimaiselle demokratialle ja avoimelle yhteiskunnalle

Islamin poliittisideologisen luonteen takia siihen ei voi suhtautua yksinkertaisesti vain uskonnonvapauden periaatteen mukaan. Siinä mielessä se on verrattavissa skientologiaan, jolta monissa maissa on evätty uskonnon asema, koska sen katsotaan uhkaavan laillista yhteiskuntajärjestystä.

Siihen verrattuna islamin ideologia on huomattavasti vaarallisempi länsimaiselle demokratialle ja sen mukaisille perusoikeuksille, joiden juuret ovat kristinuskossa ja sen ihmiskäsityksessä.

Viime vuosisadalla länsimaista demokratiaa ja avointa yhteiskuntaa uhkasivat ennen muuta natsismin ja fasismin sekä toisaalta kommunismin ja sosialismin totalitaariset ideologiat. Nyt uhkana on islamin totalitaarinen ideologia.

Petteri Hiienkoski

 

Petteri Hiienkoski ti 07.11. 10:45

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Petteri Hiienkoski

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. "Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa".

tuoreimmat

Kristinusko ja islam X: Allah on Raamatun Jumalan irvikuva

ke 06.12. 08:52

Yhdysvaltain talous vahvassa nousussa miksi YLE vaikenee "Trump bumpista"?

ma 04.12. 04:58

Tehdäänkö Helsingistä koko maailman sosiaalitoimistoa?

la 02.12. 12:31

"Homosuhteet ovat luonnottomia" toteaa rock-legenda Little Richard

to 30.11. 17:51

Mikä ihmeen Illuminati?

ti 28.11. 15:59

Suomen Kuvalehti teki Trumpista Kremlin sätkynuken

la 25.11. 12:30

Oma maa viimeiseksi -politiikan kova hinta

su 19.11. 12:49

Kristinusko ja islam IX: Kuunjumala Allahin esi-islamilaiset juuret

ma 13.11. 12:15

Kristinusko ja islam VIII: Koraanin Jeesus ja maailman Vapahtaja

su 12.11. 11:02

Kristinusko ja islam VII: Islam ei erota maallista ja hengellistä valtaa

ti 07.11. 10:45

blogit

Vieraskynä

Muslimijohtajat muotoilevat Jerusalem-strategiaansa

la 16.12.2017 16:07

Juha Ahvio

USA:n presidentti Donald Trump tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi

pe 08.12.2017 13:21

Professorin Ajatuksia

Kuinka lopettaa vihervasemmistolainen mielipidediktatuuri?

la 16.12.2017 16:02

Jukka Hankamäki

Rotudenialismin lyhyet jäljet

to 14.12.2017 08:39

Petteri Hiienkoski

Kristinusko ja islam X: Allah on Raamatun Jumalan irvikuva

ke 06.12.2017 08:52

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kutsutaan romanit Suomeen ja testataan Helsingin päätös

la 02.12.2017 20:53

Piia Kattelus

Toimintakyvytön hallitus on uhka turvallisuudelle

su 17.12.2017 10:38

Henry Laasanen

Heikko ja naisellinen mies ei kelpaa

pe 15.12.2017 06:59

Arto Luukkanen

Niinistö - Iso Vilunki!

to 14.12.2017 17:25

Mika Niikko

Valtion rahoittamaa Jumalan pilkkaa

pe 24.11.2017 12:47

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Iltalehti, missä todisteet Pekka Haaviston "syyttömyydestä"?

su 19.11.2017 09:30

Heikki Porkka

Hämmästyttävän epäluotettava Yle

pe 15.12.2017 21:24

Olli Pusa

EU Suomen turvallisuusuhkana

pe 15.12.2017 21:30

Alan Salehzadeh

Iran lähettää afgaanipakolaiset sotimaan Syyriaan

ke 08.11.2017 12:23

Janne Suuronen

Helsingin Sanomien missio

su 17.12.2017 17:21

Reijo Tossavainen

Helsingin Sanomat otti oikeuden omiin käsiinsä ja vaaransi maan turvallisuuden

su 17.12.2017 10:14

Jessica Vahtera

Tehkää enemmän töitä, siskot!

ke 01.11.2017 09:55

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Venäjän synnit

la 16.12.2017 16:03

Matti Viren

Paha saa palkkansa, vai saako?

ma 20.11.2017 12:49