Suomi juhlii huomenna sadan vuoden itsenäisyyttä. Suomella ei kuitenkaan ole enää erästä itsenäisen valtion tunnusmerkkiä – omaa rahaa. Toisaalta Suomelta puuttuu myös toinen merkittävä elementti, joka vahvistaa itsenäisyyttä ja edistää asukkaiden turvallisuutta.

Itsenäisen valtion tunnistaa nimittäin myös siitä, että sen alueelle ei voi kävellä ilman laillisia asiakirjoja, joista selviää tulijan henkilöllisyys.

Itsenäisen valtion rajan yli ei voi tulla edes asylumia vonkaamaan joutumatta säilöön, jos on hävittänyt henkilöpaperit, joista tulijan voi luotettavasti tunnistaa.

Jopa kirosanaksi hiljalleen muodostuva EU on laatinut direktiivin, jonka perusteella jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus ottaa tulija säilöön niin pitkäksi ajaksi, että hänen henkilöllisyytensä ja todelliset motiivinsa saadaan selvitettyä.

Lisäksi on olemassa toinen EU-direktiivi, joka sallii rajavalvonnan aloittamisen, jos maan sisäiseen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuu vakavaa uhkaa.

Suomen osalta maan poliittinen johto ja Suojelupoliisi ovat päättäneet, että vakavaa uhkaa ei ole, vaikka terrori-isku on jo toteutunut ja turvallisuusviranomaiset ovat toteuttaneet useita turvallisuuteen liittyviä tiukennuksia ja ohjeistuksia. Varsinaiseen ongelman alkupisteeseen eli vapaaseen liikkuvuuteen presidentti, hallitus ja Suojelupoliisi eivät halua puuttua.

Itsenäisen valtion tunnistaa lisäksi siitä, että mikään ulkoinen taho ei voi määrittää ketkä valtion ulkopuolelta tulevat henkilöt voivat asettua asumaan sen rajojen sisäpuolelle.

Itsenäisessä valtiossa valtionjohto voi päättää, ketkä henkilöt tai minkä maan kansalaiset ovat ei-toivottuja, koska he saattavat muodostaa riskin maan turvallisuuden kannalta.

Itsenäisen valtion poliittisten johtajien tärkein tehtävä on pyrkiä varmistamaan kantaväestön turvallisuus ja hyvinvointi parhaalla mahdollisella tavalla.

Jokainen vastuullinen vanhempi tietää, että rajat ovat rakkautta. Sama pätee myös valtion rajoihin, joiden poliittinen valvontavastuu on rauhan aikana sisäministerillä ja pääministerillä.

Presidentti voi ilmaista mielipiteensä, mutta hän ei päätä rajavalvonnasta. Arvojohtajana presidentin kuuluu ottaa kantaa, jos hän havaitsee, että pääministeri ja sisäministeri toimivat vastoin kansallista ja kansalaisten etua.

Seuraavien esimerkkien valossa voidaan kysyä neljä kysymystä:

1. Miksi Sauli Niinistö vastustaa maan sisäistä turvallisuutta parantavaa ja kansalaisten turvallisuudentunnetta kohottavaa toimintaa?

2. Kenen etua Niinistö edustaa vastustaessaan turvaavaa toimenpidettä?

3. Miksi Niinistö ei puhu totta väittäessään, että Suomi sulkeutuu, jos raja suljetaan? Rajoillaan tulijoita kontrolloivat tai ovat kontrolloineet Itävalta, Ranska, Saksa, Tanska ja Ruotsi. Niinistön väitteen mukaan ne ovat sulkeutuneita maita.

4. Onko ennakoiva ja turvallisuutta kohottava toiminta Niinistön mielestä typerää vai viisasta?

Esimerkkilausuntoja antavat seuraavassa presidentti Niinistö, perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari ja Yhdysvaltain YK-lähettiläs Nikki Haley sekä saksalaista mediaa siteeraava toimittaja Pertti Rönkkö.

Suomen presidentti Sauli Niinistö Turun terrori-iskun jälkeen suurlähettiläspäiville 22.8.2017:

”On siis syytä tehdä selväksi: Suomi ei voi sulkea rajojaan sulkeutumatta itse.”

Suomessa on esitetty myös toisenlaisia mielipiteitä. Sellaisia, joita suomalainen valtamedia, punavihreä poliittinen rintama ja maan pääministeri sekä Suomen hallitus ovat kavahtaneet:

Laura Huhtasaari, perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi valintansa julkistamistilaisuudessa 23.9.2017:

”Rajavalvonta ei tarkoita sulkeutumista. Papereita voi ja pitää pyytää. Henkilöllisyyden tarkistaminen ei tee mistään paikasta itseensä käpertynyttä Pohjois-Koreaa, päinvastoin.”

”Jos rajavalvontaa ei ole rajoilla, valvonta lisääntyy rajojen sisällä. Pariisissa on konepistoolimies metroasemalla, Helsingin Kampissakin niitä on jo nähty. Kun esteitä ei ole valtion rajoilla, esteet siirtyvät ostoskeskusten, kirkkojen, koulujen ja lopulta kotiemme eteen.”

”Aiemmin vapaata liikkuvuutta vahvasti ajaneiden Saksan ja Ranskan mielestä sisärajavalvonta on sittenkin hyvä idea. He ovat pyytäneet EU:lta oikeutta pitkäkestoisiin rajatarkastuksiin.”

Yhdysvaltain YK-lähettiläs Nikki Haley 3.12.2017:

"We will decide how best to control our borders and who will be allowed to enter our country. The global approach in the New York Declaration is simply not compatible with US sovereignty."

”Me päätämme, mikä on paras tapa valvoa rajojamme ja kenellä on lupa tulla maahamme. New Yorkin julistuksen kansainvälinen lähestymistapa ei yksinkertaisesti ole yhteensopiva Yhdysvaltojen itsemääräämisoikeuden kanssa.”

Sauli Niinistön puheita ei kuunnella ainakaan saksalaisessa mediassa, sillä siellä on joulun alla pohdittu rajojen valvontaa varsin haley- ja huhtasaarimaisesti.

Toimittaja Pertti Rönkkö Berliinistä 5.12.2017 fb-seinällään saksalaisten medioiden kirjoituksiin pohjaten:

”Olisiko parempi aidata ja valvoa valtion rajoja kuin tuhansia joulumarkkinoita, kysytään näinä päivinä Saksassa.”