Halla-aho: Itävallalla ja Unkarilla esimerkillistä poliittista uskallusta

Vuoden 2015 siirtolaisvyöryn vaikutuksesta Euroopan perinteiset puolueet siirtyneet maahanmuuttokysymyksissä huomattavasti kansallismielisempään suuntaan

Ulkomaat ti 19.12.2017 06:26

Europarlamentaarikko ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi Ylen Ykkösaamussa, että EU:ssa on valmistelussa tällä hetkellä "useita lainsäädäntöinstrumentteja, direktiivejä ja asetuksia, joilla pyritään luomaan toimiva yhteinen eurooppalainen turvapaikkapolitiikka".

Keskeinen ongelma EU:n sisällä on kuitenkin Halla-ahon mukaansa se, että eri maiden kriteerit, joilla myönnetään oleskelulupia suojelun perusteella, perheenyhdistämisen säännöt ja hakijoille asetetut vaatimukset vaihtelevat huomattavasti. Samoin vaihtelevat esimerkiksi sosiaaliturvan taso ja "tämänkaltaiset houkuttimet".

"Ja se johtaa sellaisiin tilanteisiin, joka nähtiin vuonna 2015. Ihmiset saapuvat Libyasta tai Turkista Italiaan tai Kreikkaan, kävelevät seitsemän tai kahdeksan turvallisen maan läpi päästäkseen jättämään turvapaikkahakemuksensa Ruotsiin tai jopa Suomeen."

Halla-aho totesi ongelman vuonna 2015 olleen se, että useimmilla turvapaikanhakijoiden reitin varrella olleilla jäsenmailla ei ollut poliittista uskallusta pysäyttää tulijoita ulkorajoilleen, vaan he pyrkivät lykkäämään sitä vastuuta eteenpäin.

"Päästivät ihmiset tulemaan alueelleen ja lähettivät heidät seuraavan jäsenmaan riesaksi. Tämä jatkui aina Suomeen asti. Suomi on viimeinen maa ennen Venäjää. Tämä on bussin perä, Suomi ei voinut lähettää näitä ihmisiä mihinkään."

Unkari oli ainoa, joka pyrki noudattamaan olemassaolevia Schengenin sopimuksia ja toimi Halla-ahon mukaan juuri niin kuin kaikkien muidenkin jäsenmaiden olisi alusta lähtien pitänyt toimia.

"Unkaria kovisteltiin 2015 kovasti siitä, että se sulki rajansa laittomilta siirtolaisilta, mutta sitten kun nämä ihmiset päätyivätkin Itävaltaan, siellä oli yht'äkkiä 100 000 turvapaikanhakijaa, niin Itävalta teki täsmälleen saman ja se aiheutti lisäksi poliittisen myllerryksen Itävallassa."

Itävallan Vapauspuolue on nousemassa uuteen hallitukseen ja Halla-aho pitääkin Itävaltaa hyvänä esimerkkinä siitä muutoksesta, joka on tapahtunut eurooppalaisessa poliittisessa valtavirrassa vuoden 2015 siirtolaisvyöryn vaikutuksesta.

"Perinteiset puolueet ovat siirtyneet maahanmuuttokysymyksissä huomattavasti kansallismielisempään suuntaan, mikä on mahdollistanut yhteistyön kansallismielisillä teemoilla profiloituneiden puolueiden kuten Itävallan Vapauspuolueen kanssa."

Halla-aho toi Ykkösaamussa esiin myös Balkanin reitillä sijaitsevat jäsenmaat, jotka ovat "pikkuhiljaa" ottaneet käyttöön sisärajavalvonnan.

"Eli Schengen-alue on käytännössä romahtanut ja tämä tilanne tulee jatkumaan niin kauan kuin EU:n yhteinen ulkoraja vuotaa kuin seula, niin kuin se tekee tällä hetkellä edelleen."

Halla-aho arvioi ihmisten ajattelevan hyvin lyhyellä aikajänteellä siirtolaispainetta, joka kohdistuu Afrikasta ja Lähi-idästä Eurooppaan.

"Tämä on kumuloituva ilmiö. Meille tulee jatkuvasti lisää ihmisiä, mutta toisaalta täältä ei poistu juuri ketään ja Eurooppa kärsii väestön vähenemisestä eli lopputuloksenahan on merkittävä demografinen väestöllinen muutos, koska tulijapaine ei tule katoamaan mihinkään."

Hän korosti, että tällä hetkellä enemmistö Libyaan tulevista ja Eurooppaan pyrkivistä ihmisistä tulee Saharan eteläpuolisesta Afrikasta - maista, jotka ovat ainakin afrikkalaisella standardilla kohtuullisen stabiileja, joissa ei ole sotaa.

Halla-aho uskoo, että ihmiset etsivät yksinkertaisesti parempaa elämää. Hän painottaa, että turvapaikkajärjestelmää ei ole tarkoitettu massasiirtolaisuuden kanavaksi, mutta tämä on se mihin sitä tänä päivänä käytetään.

"Turvapaikkajärjestelmä on erittäin avokätinen ja perustuu hyvin sinisilmäiseen ajatteluun ja sitä on helppo käyttää hyväksi. Ja tämä on sitä, mitä Euroopassa tapahtuu erittäin laajassa mittakaavassa tällä hetkellä."

Hän muistutti, että pakolaisuudenhan pitäisi olla ilmiönä tilapäistä. Ihmiselle annetaan suojelua mahdollisimman lähellä kotimaataan, kunnes tilanne lähtömaassa on palautunut sellaiseksi, että henkilö voi mennä sinne takaisin.

"Mutta eihän tällaista tapahdu käytännössä tänä päivänä lainkaan, vaan kun henkilö saa kansainvälistä suojelua, niin eihän hän poistu koskaan, vaikka olosuhteet muuttuisivat lähtömaassa."

Halla-aho ei ole valmis kannattamaan pakolaiskiintiön nostamista. Hän ei usko, että se vähentäisi laitonta elintasosiirtolaisuutta, joka on tällä hetkellä varsinainen ongelma Välimerellä:

"Eiväthän nämä ihmiset jätä sen takia tulematta, että Euroopan maat ottavat oikeita pakolaisia ja enemmän pakolaisleireiltä."

Miten kustannustehokasta on ylipäätään puuttua maailman pakolaisongelmaan "lennättämällä muutama promille pakolaisista täyden palvelun eurooppalaisiin valtioihin" sen sijaan, että käytettäisiin resurssit siellä missä valtava enemmistö pakolaisista joka tapauksessa on eli pakolaisleireillä, Halla-aho lisäsi.

 

Tytti Salenius ti 19.12. 06:26

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Pääuutiset

blogit

Olli Pusa

Onko Ruotsi menetetty maa?

to 18.01. 20:16

Mika Niikko

Toinen kierros konservatiivien käsissä

to 18.01. 16:21

Timo Vihavainen

Vuoden 1918 sodan syyt

to 18.01. 16:16

Professorin Ajatuksia

Talouttamme vaivaa turvallisuushakuisuus

to 18.01. 16:15

Reijo Tossavainen

Huhtasaaren poliittinen ajojahti on perusteeton

to 18.01. 09:58

videot