Blogi: Timo Vihavainen, ma 08.01.2018 15:03

Salaiset aseet

Salaiset aseet ja vetenalaiset vehkeet

 

Christman Ehrström, Moskva brinner. En nyupptäckt svensk dagbok från 1812. Legenda 1984, 197 s.

Venäjän-stipendiaatin ja myöhemmän Pyhän Katariinan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Pietarissa suomalainen Eric Gustaf Ehrström piti aikoinaan päiväkirjaa, jossa kuvasi kokemuksiaan Moskovassa vuonna 1812, jolloin Napoleonin joukot saapuivat kaupunkiin ja se syystä tai toisesta paloi.

Sen toimitti myöhemmin painokuntoon Christman Ehrström ja se julkaistiin Tukholmassa vuonna 1984. Suomeksi sitä ei taida olla, vaikka hatara muistini minulle näin joskus on vakuutellut. Kuvaus Suomen sodasta kyllä löytyy.

No, yhtä kaikki, kuvaus on kiinnostava, vaikka en siitä enää paljoa muistakaan, kun luin sen tuoreeltaan sen ilmestyttyä. Pari asiaa kuitenkin jäi mieleen ja ne koskevat ns. salaisia aseita, jollaisia kaikissa sodissa ainakin yritellään keksiä.

Toinen oli vedenalainen laite, ei nyt ihan sukellusvene, mutta hieman vastaavanlainen vekotin. Ehrström kertoo, miten Moskova-joessa, ennen Napoleonin joukkojen saapumista muuan auditööri Winster kokeili ”hydrostaattista” laitettaan, tai itse asiassa koekaniinina oli kertoja itse.

Masiina painui veden alle, mutta tuuman verran siitä jäi sen yläpuolelle. Kone siis toimi myös käytännössä, kuten Ehrström saattoi todistaa. Mistä voima tuli, jää kertomatta, ehkäpä melottiin käsin? Siinä tapauksessa laitteen sotilaallinen arvo lienee ollut vähäinen.

Mutta Winsterille tuli kilpailija. Muuan uudesta Suomesta eli siis Suomesta kotoisin oleva räätäli oli kehittänyt myös oman vedenalaisensa ja sillä oli tarkoitus toimia kokonaan pinnan alla.

Siihen kuului messinkihattu, johon mies työnsi päänsä. Se kiinnitettiin sitten vesitiiviisti jonkinlaisella taikinalla. Silmien tasalla oli ikkuna ja kypärästä johti nahasta tehty letku, jonka toinen pää oli sijoitettu messinkisen pikku veneeseen, joten ainakin periaatteessa henkilö saattoi vapaasti liikkua veden alla.

Koeajoa suoritettaessa räätäli kuitenkin töytäisi pikku messinkiveneen nurin. Vesi tunkeutui kypärään ja hukkuminen oli lähellä.

Neuvokas keksijä nousi silloin joesta ja särki kypärän lasin taskussaan olleella kivellä. Kuvauksen mukaan hän oli vehkeeseensä kovin tyytyväinen ja korosti sitä, että sen oli tehnyt räätäli. Jostakin muistan lukeneeni, että hänen nimensä oli Viiliäinen.

Tämä Viiliäisen keksintö ei ratkaissut sotaa Ranskaa vastaan eikä sitä todennäköisesti edes siinä käytetty. Keksijä jatkoi joka tapauksessa toimintaansa ja suunnitteli myös eräänlaisen hyökkäysvaunun. Siinä hevoset olivat suojassa pellitetyn lautakatoksen alla ja sieltä käsin voitiin vihollista ampua olematta itse vaarassa.

Elias Lönnrot kertoo tästä keksinnöstä, jota kuulemma oli myös suositeltu Aleksanteri-keisarille. Ei sekään tainnut maailmoja mullistaa ja sitä paitsi vastaavanlainen guljai-gorod oli ollut Venäjällä käytössä jo keskiajalla. Ehkäpä se oli suotta unohdettu. Hyökkäysvaunu jäi tekemättä, mutta Viiliäinen kuuluu saaneen 500 ruplan palkkion, mikä ei ollut vähän.

Joka tapauksessa suomalainen nero ja uskollinen alalamainen tarjosi ideaansa jalolle keisarille ja liitti mukaan vielä poliittisen neuvon: Turkki olisi kukistettava.

Myös ilma-aseesta puhuttiin paljon vuonna 1812 ja sen mainitsee myös Tolstoi Sodassa ja rauhassa. Kyseessä oli Franz Leppichin aerostaatti, jonka piirustukset muuten löytyvät keisarillisen kanslian papereista.

Kyseessä oli kalan muotoinen valtava ilmapallo, jonka piti oleman ohjattava. Se saattoi siis periaatteessa kuljettaa muistaakseni komppanian verran miehiä, mutta hirmuisinta oli, että se saattoi heittää taivaista alas keikkalaista tulta, joka tuhosi maata pahemmin kuin mitkään pommit. Sitä voitiin myös ohjata ja kun se toimi soutuvoimalla, se saattoi liikkua myös vastatuuleen.

Moskovan kuvernööri Rostoptšin antoi keksijälle peräti 120 000 ruplan huikean summan keksinnön valmistamiseen, mutta homma jäi kesken ja osa aerostaatin rakennelmista jäi Moskovaan ja lienee palanut. Vehjettä ei kai koskaan rakennettu.

Ehrström kertoo, että koko Moskova joka tapauksessa odotti aerostaatin nousemista taivaalle juuri välittömästi sitä ennen kuin ranskalaiset olivat saapuvissa. Rostoptšin oli luvannut niin tapahtuvan ja päivä oli kerrottu.

Mutta tämä taisi olla vain yksi kyseisen herran monista sekopäisistä toimista noina päivinä. Hänhän julisti myös, että Moskovaa tullaan puolustamaan kaikin voimin ja kehotti kansaa varustamaan itselleen erityisesti kolmipiikkisiä heinähankoja, joilla ranskalaisia olisi hyvin helppo heitellä, kuin heinätukkoja.

Tiettävästi kuvernööri joka tapauksessa tuikkasi itse oman talonsa palamaan, vaikka tästäkin näyttää olevan liikkeellä erimielisyyttä. Hän myös määräsi palokunnat poistumaan kaupungista kaikkine varusteineen. Oliko tällä merkitystä kaupungin palamisen kannalta, voidaan kysyä. Miksei olisi ollut?

Tolstoi toki tunnetusti vakuuttaa, että se nyt joka tapauksessa oli tuomittu palamaan niin pian kuin se miehitettiin ja vakituiset asukkaat jättivät sen.

Tiedä häntä. Joka tapauksessa sota ratkesi niin kuin ratkesi ilman ihmeaseiden vaikutusta. Niistä lienee kansa kuitenkin toivonut suurtakin apua hätäänsä.

Viiliäinen ei taida tässä yhteydessä nousta Leppichin rinnalle, mutta hänen esimerkkinsä osoittaa, että kyllä sitä meilläkin oli ns. yleisvaltakunnallista ajattelua ja taisipa olla vielä kalavelkoja Napoleonille, joka oli myös etisen kuninkaamme ja Ruotsin vihollinen.

Timo Vihavainen ma 08.01. 15:03

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Lukijaa palkitaan

ti 25.09. 21:34

Venäläisen elämän ensyklopedia

ma 24.09. 22:34

Imperialismin kanssa tanssiessa

pe 21.09. 22:40

Raakuuden koulussa

to 20.09. 22:31

Kulttuurin kukkatarhat

ma 17.09. 23:22

Turmion tieltä terveyteen!

pe 14.09. 23:19

Viimeistä vitsiä myöten

to 13.09. 23:00

Sanat ja vapaus

ke 12.09. 22:16

Kansan petos

ti 11.09. 22:05

Pietarin nostalgiaa

ma 10.09. 22:53

blogit

Vieraskynä

Seksuaalikasvatus ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö

ti 25.09.2018 22:03

Juha Ahvio

Trumpin nimittämä tuomari Brett Kavanaugh Soros-vehkeilyn kohteena

pe 21.09.2018 22:46

Professorin Ajatuksia

Kusi päässä, paskat seinillä

ti 25.09.2018 21:33

Jukka Hankamäki

Moniosaajat loihtivat kaikille miehille porttikiellon omilla raiskauksillaan

ke 19.09.2018 22:12

Petteri Hiienkoski

Kuka pelkää natseja?

su 09.09.2018 06:07

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Peruskouluissa opetetaan fundamentalistista islamia

la 22.09.2018 20:32

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Venäjän sisäpoliittinen värinä

ma 24.09.2018 22:36

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

to 20.09.2018 16:44

Heikki Porkka

Globaalit punavihreät tutit

ti 25.09.2018 12:24

Olli Pusa

Syksyinen viikonloppu Airistolla

ti 25.09.2018 22:35

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

Venäläisten maihinnousu Airistolla johtuu päättäjien sinisilmäisyydestä

su 23.09.2018 11:36

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Lukijaa palkitaan

ti 25.09.2018 21:34

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40