Blogi: Timo Vihavainen, pe 12.01.2018 16:24

Kiljuakin saa

Nyt saa kiljua

 

Uusimman alkoholilain rukkauksen yhteydessä kuultiin sekin ihme, että kiljun valmistuksen rangaistavuus on nyt poistettu laista.

Jopa oli aikakin. Kyseinen pykälä perustui nimittäin täydelliseen tietämättömyyteen tai piittaamattomuuteen tosiasioista ja lienee johtanut oikeusmurhiin ja ainakin kaksinaismoraaliin.

Laissa nimittäin säädettiin (tämä ulkomuistista, luin sen joskus), että sellainen alkoholin kotivalmistus, jossa suurin osa siitä saadaan sokerista, on kiellettyä ja rangaistavaa.

Kun samaan aikaan kotiviiniä ja kotiolutta sai valmistaa mielin määrin, sovellettiin siis samaan tekoon kahdenlaisia sääntöjä.

Se, joka on koskaan valmistanut kotiviiniä tai kotiolutta, tietää erinomaisesti, että se alkoholi, joka siinä syntyy, tulee sokerista, sakkaroosista eli tavallisesta taloussokerista. Marjoista ja omenista ei missään tapauksessa voi saada prosenttiakaan alkoholia.

Mikäli olueen käytetään uutetta, on toki osa sokerista peräisin siitä, eikä siis lisätystä sakkaroosista, josta suurin osa siitä silloinkin lähtee, ellei halua mitään kantavierteeltään kohtuutonta tervaa juoda.

Kiljun (ja samalla tietenkin pontikkaan tarvittavan rankin) valmistukseen antoi keskikoulun kemian oppikirja aikoinaan selvät ohjeet ja selosti myös, millaisia prosesseja tuohon etanolin syntymiseen liittyi.

Sitähän voidaan saada myös muuta tietä, mutta tuo sakkaroosilähtöinen tapa näytti yksinkertaisimmalta. Siinä oli vielä helppo laskea, miten paljon prosentteja juomaan halusi. Puolet sokerin painosta näet muuttui ja muuttuu yhä käymisessä hiilidioksidiksi ja vedeksi ja toinen puoli alkoholiksi.

Ei siis kannattanut valmistaa sellaista kaameaa ätläkettä, jossa suuri osa sokerista oli jäänyt käymättä ja maku muutenkin pilaantunut. Sen sijaan voi tehdä vaikkapa viisiprosenttista oluen tapaista juomaa, jonka maku muistuttaa erittäin paljon brittiläistä bitteriä. Lähtöaineiksi tarvittiin vain kaljamaltaita, vettä ja hieman hiivaa sekä tietenkin sitä sokeria.

Mikäli halusi tehdä suorastaan viiniksi nimitettävää kiljua, osoitti kokemus ennen pitkää, että pyrkiminen maksimaaliseen väkevyyteen (alkoholi tappaa hiivan n. 13 prosentissa) pilaa maun, kun taas esimerkiksi omenaviini (eli siis kilju) noin kymmenprosenttisena saattaa olla myös hyvin maukasta.

Käytettäessä leivontahiivaa tulokset ovat hiukan arvaamattomia, mutta sama kyllä taitaa koskea myös ns. viinihiivoja. Prosenttimäärä on helppo ennustaa, mutta maun määrää ensi sijassa kokki, jolla mielellään saisi olla kokemusta ja silmää.

Sahtia olen tehnyt monia muuripadallisia ja siinäkin sokerin lisääminen vain parantaa makua ja antaa mahdollisuuden tehdä yhdestä 20 kg. mallassäkistä (imellytettävä yön yli) vaikkapa 150 litraa sahtia, mikä riittää jo pieniin juhliin. Alkoholipitoisuus on pysytettävä alle kymmenessä, muuten menee maku.

Vieraat kiittelivät yleisesti aikaansaannoksiani ja itsekin olen pitänyt niitä parempina kuin keskimäärin sitä sahtia, jota on muualla tarjoiltu. En ehkä ole objektiivinen.

Tässä iässä, kun viinoja tahtoo aina kertyä enemmän kuin menee, ei kiljun valmistukselle oikein enää löydy taloudellisia jos muitakaan syitä. Nostalgian takia voisi ehkä vielä yrittää, varsinkin kun se on nyt oikein laillistakin ja sitä paitsi hyvä kilju maistuu tosiaan varsin hyvältä.

Kaiken maailman tomppelit toki ovat pilanneet tämänkin juoman esimeriksi mättämällä liemeen valtavan määrän hiivaa. Hiiva lienee ihmiselle ravitsevaa, mutta sokeriliuos tarvitsee sitä vain pikkuruisen määrän, jotta käymisprosessi alkaisi. Sen jälkeen hiivan määrä alkaa kasvaa ja sitä syntyy optimaalinen määrä, joka ei kovin paljon ole. Kun sokeri loppuu, se painuu pohjalle.

Saattaa olla hyväkin, että pojankoltiaiset ovat yleensä aina valmistaneet sellaista kiljua, joka on maistunut pahalta ja josta on saanut pään kipeäksi. Kai sitä sitten on juotu jonkin verran vähemmän ja nuorisollehan alkoholi on sopimatonta.

Tulee kuitenkin mieleen, että nyt saattaisi laki mahdollistaa taas uudenlaisen oppaan julkaisemisen hyvällä omallatunnolla. Se voisi olla vaikkapa Koko perheen kiljukirja tai Olutta, viiniä ja samppanjaa. Kiljuja kotoisista aineksista.

Samppanjan (eli siis kuohuviinin) etevämmyys muihin alkoholijuomiin verrattunahan on sen sisältämässä hiilidioksidissa. Miten runoilikaan naapurissamme suuri Puškin:

 

                                                    Kubok jantarnyi

polon davno

Penoj ugarnoj

bleštšet vino!

 

eli suunnilleen niin, että:

 

hohtava viini jo

tarjolla on,

vaahdossa huuma niin

voittamaton

Hiilidioksidi nopeuttaa alkoholin imeytymistä vereen ja niinpä pienetkin määrät antavat hetkellisen huumauksen paljon paremmin kuin pelkkä ns. still-juoma käyttääkseni tuota armasta suurta äidinkieltämme.

Kiljua (eli siis marjaviiniä) käytettäessä on syytä varmistaa, että käymislämpötila on riittävän alhainen, jotta hiilidioksidin kyllästymispiste ei tule liian nopeasti. Toki myös esim. sifonin käyttö on mahdollista, kun kuohujuomaa tavoitellaan. Samppanjan juhlallisuus taas riippuu tarjoilutavasta, ei itse aineesta, saati sen mausta. Ns. Samppanjakäymisen voi hoitaa pulloissa samoin kuin olutta tehtäessä.

Mutta makujahan ihmisillä riittää ja kaikki kai ovat jossakin määrin erilaisia. Samppanjaa eivät kaikki edes voi sietää. Kiljun valmistuksen vapauttaminen tuntuu askeleelta oikeaan suuntaan. Nyt olisi vain kannettava vastuuta siitä, että sekin ala kehittyy ja jalostuu, kuten koko kulttuurimme. Ylläoleva olkoon minun kontribuutioni tässä asiassa.

Timo Vihavainen pe 12.01. 16:24

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Vuoden 1918 sodan syyt

to 18.01. 16:16

Usko ja usko

ke 17.01. 17:04

Goodthinkin peruskysymyksiä

ti 16.01. 15:19

Näkökulma naapurista

ma 15.01. 16:47

Kiljuakin saa

pe 12.01. 16:24

Ruumiin epäkulttuuri

to 11.01. 13:52

Salaiset aseet

ma 08.01. 15:03

Primus inter pares

la 06.01. 10:51

Tiernapojat

ke 03.01. 10:07

Tunnettu sotilas

ma 01.01. 16:00

blogit

Vieraskynä

Gazan rintamalta kuuluu kyllä jotakin

to 04.01.2018 16:15

Juha Ahvio

Mistä on kysymys Trumpin ja Bannonin vastakkainasettelussa?

ti 09.01.2018 17:58

Professorin Ajatuksia

Talouttamme vaivaa turvallisuushakuisuus

to 18.01.2018 16:15

Jukka Hankamäki

Gallup-kannatusten salaisuus

ke 17.01.2018 18:42

Petteri Hiienkoski

Kristinusko ja islam X: Allah on Raamatun Jumalan irvikuva

ke 06.12.2017 08:52

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kutsutaan romanit Suomeen ja testataan Helsingin päätös

la 02.12.2017 20:53

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Feminististä ei ole miesliikkeen johtoon

pe 05.01.2018 08:15

Arto Luukkanen

Tänään Ylessä: matelevaisuuden huippu?

ma 15.01.2018 16:49

Mika Niikko

Toinen kierros konservatiivien käsissä

to 18.01.2018 16:21

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Vuosi 2017 ja terroriunohdusteollisuuden nousu

la 30.12.2017 11:36

Heikki Porkka

Ruotsi on ihmiselle EU:n vaarallisin maa

ma 15.01.2018 19:37

Olli Pusa

Onko Ruotsi menetetty maa?

to 18.01.2018 20:16

Alan Salehzadeh

Ääri-islamisteissa on myös naisia, ja he pystyvät miehiä tehokkaammin radikalisoimaan lapsia

ke 03.01.2018 19:52

Janne Suuronen

Sauli Niinistö uudenvuodenpuhe ja ilmastonmuutos

ma 01.01.2018 17:10

Reijo Tossavainen

Huhtasaaren poliittinen ajojahti on perusteeton

to 18.01.2018 09:58

Jessica Vahtera

Tehkää enemmän töitä, siskot!

ke 01.11.2017 09:55

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Vuoden 1918 sodan syyt

to 18.01.2018 16:16

Matti Viren

Paha saa palkkansa, vai saako?

ma 20.11.2017 12:49