Blogi: Matti Viren, pe 19.01.2018 16:36

Plagiointi

Tapaus Huhtasaaren seuraaminen on luvalla sanoen hieman hämmentävää. Graduja ja muita opinnäytetöitä tarkastaessa törmää jatkuvasti ongelmallisiin viittauksiin – joskus tosin myös suoranaiseen plagiointiin (jälkimmäiseen tosin ehkä vain kerran vuodessa). Hämmentävää nyt käytävä keskustelu onkin lähinnä siksi, että samanlaisia viittauksia, joita nyt ruoditaan, löytyy tuhansista graduista eri oppilaitoksissa.

Olisin valmis uskomaan, että suuri syy ongelmallisiin viittauksiin on niissä ohjeissa, joita aikanaan on jaettu opiskelijoille. Ainakin yhteiskuntatieteissä ohjeet ovat olleet huonoja, jopa vääriä, jos mittapuuna pitää tieteellistä julkaisukäytäntöä.

Niinpä vieläkin tuskastuttavan usein törmää teksteihin, joissa kappaleen lopussa on vain sulkumerkeissä viite tyyliin (Kylmäposki-Ruutana1999, s. 2). Mistään ei ilmene, tarkoittaako tämä sulkulause sitä, että teksti on suoraa sitaatti, lähestulkoon suora sitaatti (sanoja muutettu), samansisältöinen tulkinta asiasta vai viite siitä, että asiaa on käsitelty viitatussa julkaisussa. Tai jotain ihan muuta.

Ainakin omalla tieteealallamme yritämme karsia – usein aika kovakouraisesta – pois tällaista viittaustekniikkaa ja saada opiskelijat kertomaan selkeästi, mistä on kyse. Mielestäni ongelma ei ratkea vain käyttämällä esimerkiksi sitaattimerkkejä, vaan oikea tapa on kertoa sanallisesti, mistä on kyse. Esimerkiksi ylläolevassa tapauksessa pitäisi minun mielestäni kryptisen ilmaisun (Kylmäposki-Ruutana1999, s. 2) sijaan kirjoittaa selväsi esimerkiksi: ”samanlaiseen johtopäätökseen päätyy Kylmäposki-Ruutana (1999)”, tai vaihtoehtoisesti kertoa, että ”tätä kysymystä on käsitelty myös Kylmäposki-Ruutanan (1999) julkaisussa”, tai että ”Kylmäposki-Ruutana (1999) ilmaisee asian seuraavasti: ”sitaatti”. Suomen kieli on suuri rikkaus, sen avulla voi asian ilmaista tarvittaessa riittävän selvästi; ei sanoja tarvitse pihistellä. Siksi toiseksi lähdeviittausten tarkoitus on palvella ja auttaa lukijaa paikantamaan ja lisäämään tietoa esillä olevasta asiasta. Siksi lähdeviitteiden pitää olla yksiselitteisiä. Ei niiden tarkoitus ole herättää kysymyksiä, mitähän tuokin nimi sulkeissa oikein tarkoittaa.

No onneksi viittaustekniikassa ollaan menossa oikeaan suuntaan. Hyvä neuvo niille, joiden käsissä on vieläkin vanhoja gradun tekemisen ohjeita, on se, että katsokaa laadukkaita kansainvälisiä aikakauskirjoja. Niistä saa hyvän mallin siitä, miten viittaukset asiallisesti ja teknisesti tehdään.

Mutta palataan vielä Huhtasaareen. Jos näitä lähdeviittausjuttuja (tai jopa plagiointia) ruvetaan ruotimaan, niin kohtuulista olisi, että ne tehtäisiin samalla tavalla kaikkien julkisuuden henkilöiden osalta – jos siihen nyt suurta tarvetta on. Vaalikampanjan alusviikko ei varmaankaan ole oikea aika siihen työhön. Otetaan nyt yksi esimerkki vertailun vuoksi. Jossain välissä katselin Alexander Stubbin väitöskirjaa ja ihmettelin hieman hänen viittaustekniikkaansa. Turnitin-ohjelma kertoi, että kirjan sisällöstä 38 % löytyy muista julkaisuista (osa toki aiemmista omista töistä). Outoa että esimerkiksi hänen työtään ei ole julkisuudessa ruodittu muistaakseni kertaakaan. Jos tiedeyhteisö rupeaa toden teolla ruotimaan aiempia meriittijulkaisuja, pitäisi ruotijoiden olla vähintäänkin värisokeita eikä missään tapauksessa vainukoiran vaiston varassa eteneviä poliitikkoja.

Matti Viren pe 19.01. 16:36

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08. 23:44

Miten rikkaita olemmekaan!

to 13.05. 20:26

Loppuuko lama kahdella miljardilla?

ke 07.04. 22:02

Gallupit eivät äänestä, vai äänestävätkö?

ke 18.11. 17:06

Paluu menneeseen

su 27.09. 22:59

Kumma, kun rikkaat aina vaan rikastuvat

la 22.08. 23:52

Velkaannu ja pelasta maailma!

ma 10.08. 22:15

Suomen tavoitteena on, vai onko sittenkään mitään?

ti 21.07. 20:52

Paljonko Suomi maksaa?

ke 01.07. 22:52

Kuka pelastaa kunnat?

to 21.05. 23:15

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03.2024 12:06

Tapio Puolimatka

Lasten vai aikuisten oikeudet

ma 21.08.2023 19:21

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44