Blogi: Timo Vihavainen, ke 31.01.2018 15:35

Henkisen eliitin keskipiste

Eliitin keskipiste

 

Missä sijaitsee maamme intellektuaalinen keskus, missä konkreettisesti asuu tulevaisuutemme etujoukko ja kansainvälisen maineemme tae?

Oikea vastaus kai on, ettei sitä voi sijoittaa yhteen ainoaan maantieteelliseen paikkaan. Sen sijaan on mahdollista ehkä löytää tihentymiä, joissa kaikki tuntuu vahvistuvan ja geiger-mittari alkaa tikittää hurjasti.

Kun sellainen paikka löytyy, tunnemme melkein olevamme ydinreaktorissa, jossa kuumuus alkaa nousta yhä suuremmaksi. Helsingin yliopiston hiljattain uusittu hallintorakennus Porthaniaa vastapäätä, jota akateemikko Ketonen aikoinaan nimitti Byrocraniumiksi, näyttää nykyään saaneen kulmaansa nimikkeen Reactor.

Ajatuksena kai on, että tuossa tilassa luovan näköisesti läppärinsä päällä makailevat opiskelijat alkaisivat regoida (kommunikoida) keskenään ja täyttäisivät tilan älyn sekaisella viisaudella, josta tulisi jotakin erinomaista, emme tietenkään voi tietää mitä. Silloinhan koko reaktori olisi aivan turha.

Kannatan mielelläni moisia reaktoreita. Jos ne oikein organisoidaan, on mahdollista antaa paljonkin uutta virikettä päivään ja koko maan työhön. Jos kommunikaatio jää sinänsä miellyttävälle visuaaliselle tasolle, se voi olla aika joutavanpäiväistä muuten kuin aivan henkilökohtaisella tasolla.

Joskus ihastuin Lontoon yliopiston Slavonic Schoolin ruokatuntiseminaareihin. Siellä esiintyi merkittäviä Venäjä-ihmisiä, sekä tutkijoita että virkamiehiä, jotka puhuivat lyhyesti ja napakasti. Kuulijat napostelivat samaan aikaan lounastaan ja puuttuivat sitten keskusteluun.

Yritin viritellä samaa meille, mutta eihän se oikein toiminut. Olipa sentään tuloksena venäjänkielinen viikkoseminaari Russki kružok.

Kolmattakymmentä vuotta se toimi, kunnes hiljattain siirtyi muistojemme hämäryydessä sijaitseville Elysionin kentille. Luulen, että silläkin oli ansionsa, mutta alkuperäisestä visiosta se, mikä toteutui, oli vain kalpea varjo. Toki visio tarkoittaakin näkyä tai harhanäkyä. Jos olisin merkittävästi nykyistä hurskaampi, sanoisin, että minulla oli työnäky.

Onnea nyt vaan ja menestystä reaktorille, toivottavasti homma saadaan toimimaan tai jo toimii. Se muuten kyllä todennäköisesti edellyttää muutakin kuin avoimia ovia ja latten myyntiä. Ehkä nekään eivät haittaa.

Yhtä kaikki. Maantieteellisesti Suomen urbaani nuorekkuus keskittyy huippuunsa pääkaupungissamme, Kallion (Berghäll) kaupunginosassa ja erityisesti Torkkelinmäen tienoille, joka hiukan muistuttaakin New Yorkia, ei kuitenkaan Times Squarea tai edes Washington Squarea, vaan ehkä pikemmin Brooklynin tai Bronxin tienoota.

Siellähän voi tavata ihan oikean huumekauppiaan ja törmätä ulkomaalaisten tappeluihin reviireistään. Myös ihania monikansallisia ravintoloita on vaikka millä mitalla. Kurvissa metro mennä kolkuttelee ja raitiolinjat kohtaavat lähellä toisiaan. Kerjäläiset makaavat kadulla ja liivimiehet istuvat baareissaan.

Sanalla sanoen, se on tässä maassa ainutlaatuinen paikka. Kuten Bengt Lindroth (googlaa blogista) pohjolan populismia käsittelevässä kirjassaan Väljarnas hämnd kertoo, Ruotsissa ja muuallakin on syntynyt omalaatuinen kansankotinationalismi, joka haluaisi säilyttää omille kansalaisille varatun hyvinvointivaltion.

Tämä joukko suhtautuu epäluuloisesti ja torjuvasti siihen anarkistiseen avoimuuteen, jonka kohtaamme puhtaimmillaan New Yorkissa, jossa sen sijaan kulttuurin kirjo on loputon, missä dynaaminen kosmopolitismi on ehtymätön rikkaus! Siellä odottaa joka askeleella seikkailu ja luovuus ahtaan turvallisuuden ja yhteisyyden sijasta.

Kuten päivän hesari kertoo, tällä alueella (siis Kallio ja Torkkelinmäki) asutaan kyllä ahtaasti pienissä asunnoissa, mutta samalla hyvin tiheästi. Myös asukkaiden koulutustaso on paljon maan keskiarvoa korkeampi.

Tarvitseeko enää arvatakaan, ketä tämä valiojoukko äänesti presidentinvaaleissa?

Tällä kertaa se oli tietysti Haavisto, jonka mielipiteet ja henkilöhistoria sopivat erityisen hyvin todistamaan äänestäjän omasta nuorekkuudesta ja erinomaisuudesta, vaikka koulutustaso nyt ei muodollisesti olisikaan sama. Joka tapauksessa kansainvälisyyttä ja vihreyttä löytyy sen verran, että varmasti erotutaan rahvaanomaisesta Suomi ensin-ajattelusta.

Demokratiassa itse kullakin on toki oikeus äänestää juuri sellaisia henkilöitä kuin hän haluaa. Siksi ja juuri siksi demokratia on demokratiaa eikä jotakin muuta.

Tämä maa saattaa hyvinkin kestää sen, että joku puolitoistakymmentä prosenttia äänestäneistä viis veisaa siitä, otetaanko Suomi ensin vai pannaanko se esimerkiksi viidennelle tilalle. En sitä paitsi väitä, että Haavisto juuri näin ajattelisi, hän vain luultavasti oli se sopivin vaihtoehto sille joukolle, joka haluaa niin sanoakseni newyorkilaistaa Suomea edellä mainitun Lindrothin mielessä.

Kyseessä on tämän aikakauden radical chic. Jos eläisimme nyt 1930-lukua tai  1970-lukua, tiedän hyvin, mitä tuo sama joukko olisi äänestänyt. Tiedän myös, ettei se kolmenkymmenen vuoden kuluttua enää mielellään muistele sitä, millaista sen ajattelu juuri nyt on.

Tai tiedän ja tiedän. Samaan virtaan emme astu kahta kertaa, jossa nyt halutaan tarkkoja olla, mutta kuten U.K. Kekkonen, vanha ylioppilaspoliitikko varttuneemmalla iällään sanoi: ”Mitä ylioppilaat tänään, sitä he eivät varmasti enää huomenna”.

Asia perustuu kaiketi opiskelijoiden ja ns. hyvin koulutettujen tietynlaiseen elitismiin, joka usein naamioidaan ylenpalttiseksi kansanomaisuudeksi.

Sille on kuitenkin ominaista ja jopa erittäin tärkeää pyrkimys erottautua massasta (siis tuosta väärästä massasta) ja eri aikakausina tuo erottautuminen pakostakin voi tapahtua vain erilaisin muodoin.

Viimeisten puolentoistasadan vuoden aikana ylioppilaiden erottautuminen on meilläkin tapahtunut radikaalien tunnusten avulla. Saksassa, josta ideat meille vielä hiljattain aina tulivat, tuo traditio on jo vanhempi.

Radikaali muoti (radical chic) kuten koko radikalismi pitää metodisena lähtökohtanaan tyhmäksi tekeytymistä. Sehän ei sinänsä ole huono lähtökohta ja esimerkiksi Sokrateella voimme todeta sen tuottaneen hienoja tuloksia.

Liian pitkälle päästessään tyhmyys kuitenkaan ei enää voi jalostua viisaudeksi, vaan tuottaa ympärilleen pelkkää onnettomuutta.

Tästä pitänee kuitenkin kirjottaa erikseen.

Timo Vihavainen ke 31.01. 15:35

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Häpeänsä kullakin

ke 19.07. 21:26

Suurista erehdyksistä

to 23.02. 21:02

Modernin maailman syntysijoilta

ti 18.01. 23:48

Saaliseläiminä

ke 15.12. 23:51

Tolstoin aivoituksia

ma 22.11. 23:49

Ajan kuvaa

to 18.11. 22:48

Kansan parhaaksi

ti 02.11. 23:57

Luonteikas kansa

pe 08.10. 01:15

Kohti pinnan katkeamista

to 16.09. 23:47

Symbolit

su 05.09. 20:39

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03.2024 12:06

Tapio Puolimatka

Lasten vai aikuisten oikeudet

ma 21.08.2023 19:21

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44