Blogi: Professorin Ajatuksia, ke 21.02.2018 20:12

Työttömyysaste - aktivimallin toimivuuden mittari

Suomen taloudella on mennyt viime aikoina hyvin, ja yhtensä sen seurauksena maan työllisyysaste on lähtenyt niin nopeaan nousuun, että hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta saavutettaneen jo kuluvan vuoden aikana. Valitettavasti työttömyys ei ole juurikaan laskenut, vaan lisätyöllistetyt ovat peräisin työmarkkinoiden käytettävissä olevan työvoiman ulkopuolelta.

Syitä työttömyysasteen pysyvyyteen voi tietenkin hakea monelta taholta, mutta todennäköisimmin kyse on rakennetyöttömyydestä, eli siitä, että työpaikat ovat maantieteellisesti eri paikoissa kuin työttömät tai siitä, että nykyiseen työelämään vaaditaan sellaista osaamista, jota työttömillä ei ole. Näiden kahden ongelman ratkaisut löytyvät joko työvoiman liikkuvuuden tai koulutuksen kautta.

Luultavasti siitä syystä maahamme on luotu työttömien aktiivimalli. Se toimii sekä keppinä että porkkanana. Keppi koostuu ehdollisesta työttömyysturvan 4,65 prosentin laskusta ja porkkanana ovat aiempaa paremmat kouluttautumismahdollisuudet sekä vähäisen työnteon tai yritystoiminnan salliminen ilman työttömyysturvan alenemista.

Julkisuudessa on esille nostettu lähinnä keppipuolta, minkä seurauksena aktiivimallia on kritisoitu rajusti poliittisen vasemmiston ja jopa Perussuomalaisten piirissä. Tosiasia kuitenkin on, että nyt nähty työllisyysasteen nousu ilman työttömyysasteen laskua on yhtälö, joka edellyttää työmarkkinoille oleellista muutosta, mikäli haluamme välttää pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen ja kestävyysvajeen syvenemisen kaltaiset ongelmat.

Toisaalta esille on nostettu myös se, että suuressa osassa Suomea työpaikkojen määrä on selvästi työvoiman suuruutta pienempi - eli työn saaminen työssäkäyntietäisyydeltä on käytännössä mahdotonta. Argumentti pitää sinänsä paikkansa, mutta perustuu pysähtyneeseen maailmankuvaan, jossa työpaikkojen määrä on ikään kuin ylhäältä annettu, eivätkä ihmiset muka omilla toimillaan pystyisi vaikuttamaan siihen.

Näin ei tietenkään ole, vaan työpaikkojen määrän kullakin työssäkäyntialueella ratkaisevat yrittämisinnon määrä ja kotiseuturakkaus. Siksi erityisesti syrjäseutujen kannalta on tärkeää, että aktivointimalli mahdollistaa myös yrityselämän aloittamisen työttömyysturvan avulla.

Mikäli tilaisuuteen tartutaan miehissä - ja naisissa - saattaa myös maaseutu siirtyä uudenlaisen pienyritysten johtaman kasvun buumiin. Siinä sitä auttavat digitalisaation tuomat mahdollisuudet, kunhan ne on saatettu koulutuksen ja infran kautta kaikkien halukkaiden saataville.

Omalta osaltani jään seuraamaan jännityksellä työttömyysasteen - ja aivan erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden - kehittymistä kuluvana vuonna. Mikäli siinä ei tapahdu muutosta, voidaan aktivointimalli katsoa epäonnistuneeksi ja se on korvattava jollain toisenlaisella mallilla. Sen sijaan jos ensi vuoden alussa työttömien ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut oleellisesti nykyisestä, voidaan mallia pitää onnistuneena ja sen jatkokehittämiseen on syytä satsata.

Omana nyanssinaan todettakoon vielä, että yhä suurempi osa työttömistämme on humanitaarisen maahanmuuton kautta Suomeen saapuneita. Heidän jämähtämisensä puhtaasti tukien varaan ei ole kenenkään etu.

Siten on syytä toivoa, että uussuomalaiset saataisiin aktivoitua ja hyväksyttyä työntekoon nykyistä huomattavasti paremmin. Etenkin somalien, irakilaisten ja arabien työllisyysluvut ovat äärimmäisen alhaiset. Kuitenkin sen mikä on onnistunut vietnamilaisille, ei pitäisi olla mahdotonta heillekään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä: 
Talouttamme vaivaa turvallisuushakuisuus
Aktiivimallia puoltaa moni asia
Hyväksikäytön kääntöpuoli

Professorin Ajatuksia ke 21.02. 20:12

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Professorin Ajatuksia

Professori on ammattitutkija, ja tullut valituksi professuuriin 2000-luvun alkupuolella. Kirjoitan blogia nimimerkillä voidakseni kommentoida vapaasti asioita, joista kaikki eivät välttämättä ole oikeaoppisia tai vallitsevan politiikan mukaisia.

tuoreimmat

Valaisevia mellakoita

su 22.07. 11:15

Fanatismismi, Pirkko Saisio, HS ja sikaporsas

pe 20.07. 20:19

Mitä sikarutto opettaa?

ke 18.07. 18:40

Miksi ilmastopaneeli vaati kasvihuonepäästöjen sadan prosentin vähennystä?

ti 17.07. 21:00

Donald Trumpista Suomen puolustusvoimien hankintoihin ja Euroopan puolustus

ma 16.07. 08:14

Haiti on köyhä ja siksi jää

su 15.07. 11:59

Toimiiko Helsinki-Vantaalla kartelli?

pe 13.07. 23:42

Ilmastonmuutoksen torjunnasta

ke 11.07. 20:56

Kirsi Liimatainen uskoo edelleen sosialistiseen utopiaan

ma 09.07. 23:11

Romanialainen asenne ja epädemokraattinen sanasotku

su 08.07. 22:30

blogit

Vieraskynä

Uusgnostilaista sukupuoliopetusta kouluihin?

su 22.07.2018 21:06

Juha Ahvio

Presidentti Trump nimittää jälleen tuomarin USA:n korkeimpaan oikeuteen

su 15.07.2018 12:03

Professorin Ajatuksia

Valaisevia mellakoita

su 22.07.2018 11:15

Jukka Hankamäki

Jakavatko Trump ja Putin Suomen?

ke 11.07.2018 21:03

Petteri Hiienkoski

Onko YLE korjannut Trump-uutisointiaan vastuullisemmaksi?

to 19.07.2018 05:17

Tapio Holopainen

Vaunuihin kahlittu, eli miksi suomalaiset saavat liian vähän lapsia?

ti 17.07.2018 21:12

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

HS: Jopa marokkolaisille kiertolaisille myönnetty turvapaikkoja Suomesta

ti 17.07.2018 17:14

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

"Syrjäytyneet miehet romuttavat syntyvyyden" -narratiivi

ke 18.04.2018 06:51

Arto Luukkanen

Ay-porhot ja SDP - ruunan kummit?

pe 20.07.2018 20:22

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Ison Britannian Audit Office: "Kierrätysmuovi voi joutua meriin"

ma 23.07.2018 11:45

Heikki Porkka

Nelson Mandelasta maan rakoon

ke 18.07.2018 11:54

Olli Pusa

Kojamo - rahastus ja kusetus

ke 23.05.2018 16:40

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Perinteiset perhearvot uhka ?

ke 06.06.2018 14:01

Reijo Tossavainen

Punaviherliberaalit jakavat kansakunnan hyviin ja huonoihin ihmisiin

ke 18.07.2018 10:51

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Historia ja henkilöt

su 22.07.2018 21:02

Matti Viren

Wir schaffen das!

ma 25.06.2018 01:52