Olli Immonen: "Islamilainen ajattelu saa jalansijaa vankiloissa"

"Suomen vankiloissa tapahtuva islamisaatio ja radikalisoituminen on selkeä kansallinen turvallisuusuhka"

Kotimaa pe 23.02.2018 10:05
Olli Immonen (ps). Kuva: Eduskunta

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt torstaina eduskunnassa hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, joka koskee ulkomaalaisten vankien määrän runsasta kasvua ja islamilaista radikalisoitumista.

Immonen peräänkuuluttaa kysymyksessään, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta ulkomaalaisvankien määrän raju kasvu Suomen vankiloissa saadaan taitettua, ja miten vankiloissa tapahtuvaa uskonnollista radikalisoitumista aiotaan ehkäistä.

Ulkomaalaisten vankien määrä Suomen vankiloissa on kasvanut 75 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja noin joka kuudes (17 %) suomalaisvankiloiden vangeista on tällä hetkellä ulkomaalainen.

Immonen arvelee, että muualla Euroopassa ulkomaalaisia saattaa olla jopa 30 prosenttia vangeista ja nykykehityksen jatkuessa ulkomaalaisvankien osuuden voidaan olettaa kasvavan myös Suomessa.

"Vapaan liikkuvuuden myötä rajat ovat auki myös ulkomailta tuleville rikollisille. Tyypillistä rikollisuutta ovat esimerkiksi huumeiden välittäminen, ihmiskauppa ja asuntomurrot", Immonen toteaa.

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vankien päivittäinen keskimäärä alkoi laskea 2000-luvun puolivälissä. Vuonna 2016 lasku kuitenkin pysähtyi ja vankien määrä kääntyi pitkästä aikaa nousuun, mikä selittyy pääasiassa ulkomaalaisten vankien määrän kasvulla.

Tutkintavangeista ulkomaalaisia on jo selkeästi yli kolmannes (42 %). Kun tarkastellaan kansallisuuksia, on nähtävissä turvapaikanhakijoiden suuren määrän vaikutus.

Syksyllä 2015 alkanut turvapaikanhakijatulva onkin Immosen mukaan vaikuttanut olennaisesti ulkomaalaisvankien määrään. Suomeen turvapaikanhakijoina tulleet ulkomaalaiset ovat syyllistyneet maassa oleskelunsa aikana lukuisiin erilaisiin rikoksiin.

Turvapaikanhakijat ovat pääosin Lähi-idästä ja Afrikasta, jolloin erityisesti muslimivankien määrä on noussut. Turvapaikanhakijavyöryn myötä irakilaiset ovat nousseet suurimmaksi ulkomaalaisryhmäksi Suomen vankiloissa.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin julkaiseman Rikollisuustilanne 2016: rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa -katsauksen mukaan Suomessa asuvat ulkomaalaiset ovat olleet vuosittain epäiltyinä muista kuin liikennerikoksista ja liikennerikkomuksista heidän väestöosuuteensa nähden noin 1,5–2 kertaa useammin kuin suomalaiset.

Suomessa asuvat ulkomaalaiset ovat vuodesta toiseen suhteellisesti useimmin epäiltyinä raiskauksista. Raiskausrikoksiin syyllistyvien suurta osuutta voidaan pitääkin maahanmuuttajien rikollisuuden selkeänä erityispiirteenä kantaväestön rikollisuuteen verrattuna.

Immosen mukaan raiskausrikoksissa maahanmuuttajaa epäiltiin 16,9 prosentissa tapauksissa, mikä on lukuna suuri, kun otetaan huomioon maahanmuuttajien osuus Suomen kokonaisväestöstä. Pahoinpitelyrikoksissa osuus oli 9,2 prosenttia ja ryöstöissä 8,8 prosenttia.

"Erot rikollisuustilastoissa voivat olla muun muassa väkivalta- ja seksuaalirikoksissa joidenkin maahanmuuttajaryhmien kohdalla jopa kymmenkertaiset kantaväestöön nähden", Immonen huomauttaa.

Immonen muistuttaa lisäksi ulkomaalaisvankien aiheuttamista monenlaisista ongelmista ja haasteista vankiloissa, sillä esimerkiksi muslimivangit vaativat Ramadanin aikaan erityisjärjestelyjä ruokailujen takia ja naisvartijoiden on toisinaan hyvin haastavaa työskennellä muslimivankien parissa.

Erilaiset kieliongelmat muodostavat myös haasteen, ja ongelmia on aiheuttanut se, etteivät vangit opiskele tai osallistu muihin vankiloiden toimintoihin.

Immosen mielestä huolestuttavin asia ulkomaalaisvankien kohdalla on se, että islamilainen ääriajattelu on alkanut saada jalansijaa vankiloissa.

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vankiloissa esimerkiksi juhlitaan ääri-islamistien terrori-iskuja, ja muslimitaustaiset vangit ovat syyllistyneet myös pahoinpitelyihin, joilla epäillään olleen uskonnollinen peruste.

Havaintojen perusteella voi todeta, että vankien joukossa on henkilöitä, jotka suhtautuvat myönteisesti länsimaalaisiin ihmisiin kohdistuvaan terrorismiin.

Vankilaväkivallan uusi ilmiö on islamilla perusteltu ja se liittyy ulkomaalaistaustaisten vankien lisääntymiseen laitoksissa, kulttuurieroihin sekä islamin tarkkaan soveltamiseen arjessa.

Islaminuskoiset vangit ovat viime vuosina nousseet yhdeksi suurimmista vähemmistöistä vankiloissa. Heillä on havaittu tapahtuvan ryhmäytymistä osastoilla ja vankilaan päätyneet turvapaikanhakijat ovatkin löytäneet paikkansa näistä ryhmistä.

Uskonnolla perusteltu väkivalta on osa islamia ja sen noudattaminen on merkki radikalisoitumisesta.

Myös vankilan ulkopuolelta tulevat asiat voivat ruokkia vangin radikalisoitumista.

Immonen kiinnittää huomiota erityisesti vankiloissa vieraileviin imaameihin, joita ei millään tavalla seurata, vaikka yleisesti tiedetään suljettujen seinien sisällä tapahtuvan uskonnollista radikalisoitumista.

"Imaamit eivät toimi aina puhtain tarkoitusperin, ja heidän joukossaan voi olla niin kutsuttuja radikaalisaarnaajia. Imaamit käyttävät keskusteluissa usein vangin omaa äidinkieltä, joten on vaikeaa tietää, minkälaisia keskusteluja he vankien kanssa käyvät", Immonen perustelee.

Immonen näkee Suomen vankiloissa tapahtuvan islamisaatio- ja radikalisaatiokehityksen selkeänä kansallisena turvallisuusuhkana, johon täytyy reagoida asian vaatimalla vakavuudella.

"Islamistinen terrorismi ei ole Suomessa enää pelkkä uhka, vaan jo toteutunut tosiasia", perussuomalaisten kansanedustaja Immonen korostaa lopuksi kirjallisessa kysymyksessään.


 

Tytti Salenius pe 23.02. 10:05

Pääuutiset

blogit

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03. 13:04

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03. 08:51

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02. 12:33

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

videot