Euroopassa on ollut aika, jolloin kristinuskon Jumalaa suojeltiin solvauksilta, ja kristittyjen uskonnollisia tunteita loukkauksia vastaan. Aika on kulkenut tällaisten lakien ohi, ja silloinkin, kun niitä vielä löytyy lainsäädännöstä, on sekulaari yhteiskunta tehnyt niistä kristinuskon suhteen merkityksettömiä.

Muinaisessa Kreikassa keksittiin jo nousta poliittisia ja henkilökohtaisia vihollisia vastaan jumalanpilkasta syyttäen. Roomalaisten keskuudessa hyväksyttiin aivan yleisesti, että uskonto on hyvä ja välttämätön asia tavalliselle rahvaalle, kaikkia uskontoja suvaittiin, vain kristinusko oli poikkeus, koska se uhkasi levittäytyä ja käännyttää keskenään sopuisat pakanat roomalaista yhteiskuntaa vastaan. Kristityt saivat maineen ihmiskunnan vihollisina, ja he joutuivat ankaran vainon kohteeksi. Keisari Konstantinus lopetti vainot, ja kristinuskosta ajan myötä tuli Euroopan valtauskonto, mutta näkemyserot, teologiset erimielisyydet ja valtapolitiikka ajoivat eri kirkkokunnat toisiaan vastaan. Ahdasmielistä uskonnollisuutta vastaan nousi Britanniassa 1600-luvulla vaatimus kirkon ja valtion erosta.

Runoilija John Milton (1608-1674) kannatti asiaa, ja vaati painovapautta. Tiede menee eteenpäin uusien ajatusten ilmaisemisen kautta ja totuus löytyy kun siitä voi vapaasti keskustella. Milton piti ajatuksenvapautta yhteiskunnallista vapautta tärkeämpänä. Oliver Cromwellin itsevaltainen aika takasi eri kristinuskon suunnille käytännössä uskonnon harjoittamisen vapauden, mikä ulotettiin myös juutalaisiin. Vuoden 1689 Mainio vallankumous sääti edelleen voimassa olevan Oikeuksien julistuksen, missä otettiin huomioon parlamentarismi, ihmisoikeudet ja vallan kolmijako-oppi. Filosofi John Locke julkaisi ”Kirjasen Suvaitsevaisuudesta”.  Siviilihallinnon tehtävä on toinen kuin uskonnon. Valtio on perustettu suojelemaan ja edistämään jäsentensä kansalaisintressejä: elämää, vapautta, terveyttä ja yksityisomaisuutta.

Ranskan suuri vallankumous (1789-1799) saattoi voimaan uskonnonvapauden. Julistus kuului, että ketään ei saa häiritä hänen uskontonsa vuoksi, jos hän ei puolestaan häiritse yleistä järjestystä. Liberaali valtiomies Mirabeau vastusti kuitenkin ehdottomasti suvaitsevaisuus-sanan käyttöä, hän piti sanaa tyrannian mahdollistajana, koska viranomainen, joka suvaitsee, saattaa myös olla suvaitsematta. Thomas Paine (1737-1809) englantilaissyntyinen yksi Yhdysvaltain perustajaisistä, esitti teoksessaan ”Ihmisen oikeudet” saman vastalauseen ”Suvaitsevaisuus ei ole suvaitsemattomuuden vastakohta, vaan ainoastaan sen väärennetty muoto. Molemmat ovat despoottisia. Suvaitsevaisuuteen sisältyy tekopyhä röyhkeys”.

Mirabeaun liberalismi ei enää näkynyt Järjen ja sitä seuraavassa Korkeimman olennon palvonnassa, eikä vallankumouksesta jäänyt historiaan vapaamielistä kuvaa, koska sen katolisen kirkon vastaisuus oli niin jyrkkää. Britanniassa David Humen skeptisyys jumalan olemassaolosta, ja Edward Gibbonin (1737-1794) teos Rooman valtakunnan rappeutumisesta ja häviöstä vaikuttivat vapaa-ajatteluun, ja Englannissa epäusko sai yhä enemmän valtaa hallitsevan luokan keskuudessa, kuitenkin uskonnon haluttiin pitävän köyhää kansaa aisoissa. Sekularismin kannatuksen valumista alempiin yhteiskuntaluokkiin ei voitu estää, ja sieltä löydettiin ne siviiliviranomaisten tutkintaan joutuneet tapaukset, koska tavallinen kansa ei kouluttamattomana osannut esittää vapaa-ajatteluaan riittävän sivistyneesti. Britanniassa pidätettiin karkeaa ja loukkaavaa kieltä käyttäviä köyhiä ihmisiä jumalanpilkkalain nojalla. Tuomarit eivät sietäneet säädytöntä kieltä, säädyllistä kieltä käyttävät saivat armon kritisoida jumalaa.

Jumalanpilkkalait on Britanniassa kumottu v. 2008, mutta kehitys, mihin vielä viime vuosisadalla uskottiin, eli että järjen vapaus on taattu ikuisiksi ajoiksi sekularismin myötä, on saanut kolauksen kiihotus- ja vihapuhelakien kautta. Rasistisin motiivein tehdyt teot ja vihapuhe henkilöä vastaan hänen uskonnollisesta vakaumuksestaan johtuen olivat Labour-hallituksen lisäys lakivalikoimaan turvallisuuden lisäämiseksi. Ajatuksen vapauden historia -teoksen kirjoittaja J. B. Bury osasi kyllä jo 1900-luvun alussa pelätä, että voi syntyä jokin uusi voima, mikä tuo tullessaan uskonnollisten tunteitten loukkaamattomuuteen tähtäävän kehityksen. Islam on ottanut kristinuskon paikan suojeltuna ja viranomaisten positiivista erityiskohtelua nauttivana uskontona. Islamisaation eteneminen ja suvaitsevaisuuden vaatimus uskontoon sisältyvää ideologiaa kohtaan on romahduttanut aiemmin ylpeän Englannin yhteiskunnallisen  vapauden kaipuun ja asenteen nousta puolustamaan saavutettuja vapauksia.

Britanniassa on William Kilpatrickin mukaan tapahtumassa orwellilainen totalitaristinen kehitys, missä informaatiota valvotaan, viharikoksia käsitellään ikäänkuin ne olisivat todellisia rikoksia samaan aikaan kun Lontoossa pormestari Sadiq Khanin aikana tapot ovat lisääntyneet lähes 30:llä prosentilla ja satoja poliiseja on palkattu nettivihan suitsimiseen. Facebookista ja muilta sosiaalisen median alustoilta etsitään kansalaisia, jotka kritisoivat maahanmuuttoa ja islamia. Kun Rotherhamin muslimitaustaisten lasten raiskaajien teot tulivat julki, neuvoi naispuolinen parlamentin jäsen Naz Shah uhreiksi joutuneita tyttöjä sulkemaan suunsa monimuotoisuuden hyväksi. Totalitaristiset yhteiskunnat erikoistuvat nöyryyttämään niin pieniä kuin suuria. Nöyryyttämisen tarkoituksena on demoralisoida kansalaisia ja  murtaa heidän tahtonsa asettua vastarintaan. Britannialla on rohkea historia, kristillinen perintö, mikä tosin on tuhlattu lähes olemattomiin, mutta jopa ateistit ovat alkaneet huomata, miten merkittävä kristinuskon anti yhteiskunnan vakaudelle on ollut. Islamistien kanssa käydään kulttuurisotaa rajojen sisällä toisin kuin toisen maailmansodan kunnian päivinä, jolloin Hitler lymyili kanaalin takana. Toimittaja Katie Hopkins piti 27.3. puheen Horowitz Freedom -keskuksessa Los Angelesissa, ja puhui samasta asiasta, Britannian alistumisesta islamille.

Hopkins kertoi, kuinka  amerikkalainen oikeistoaktivisti Brittany Pettibone ja hänen itävaltalainen poikaystävänsä Martin Sellner heitettiin ulos maasta perusteena ”aiottu vihapuhe”. Estettiin näin heidän Hyde Park -esiintymisensä, koska se olisi vihastuttanut paikallisyhteisöä. Paikallisyhteisö on nykypäivän kaunisteleva ilmaus muslimiyhteisölle. Aasialaismies taas viittaa BBC:n kielessä laajoista raiskausrikoksista paljastuneisiin pakistanilaistekijöihin. Lehtiotsikoissa kutsuttiin viimeksi jopa 13-vuotiaita englantilaistyttöjä hyväksikäyttäneitä Oxfordin miehiksi, nimet viittasivat kyllä Lähi-itään, muslimitaustaa ei mainita. Kanadalainen Lauren Southern taas pidätettiin jo Calais’ssa, koska hänen Allah-kannanottonsa katsottiin rikkovan jumalanpilkkalakia, mikä ei kylläkään ole enää voimassa, mutta sharia otetaan Britanniassa nykyään vakavasti. Hänet otettiin kiinni samassa lauttasatamassa, missä laittomat siirtolaiset massiivisin määrin pääsevät läpi Britanniaan ilman minkäänlaista tarkastusta. Yksi Lontoon maanalaiseen pommin laittanut jihadisti tuli juuri tätä kautta. Hän oli harjoitellut kolme kuukautta ISIS:n riveissä tullakseen tappamaan uskottomia. Britannia antoi hänelle kodin, järjesti kasvattivanhemmat ja maksoi sosiaalitukea. Näin alas Britannia on vajonnut, vapautta ei ole kunnioitettu, Hopkins muistuttaa, että vapaus on kuin näkö, kuulo tai pidätyskyky, joiden arvon ymmärtää vasta kun on menettämässä ne. Hän kehotti amerikkalaisia pitämään kiinni perustuslakinsa toisesta lisäpykälästä, jota vastaan kaduilla riehuva nuoriso, feministimarssit ja muut globalisteille tukensa antavat CNN:stä lähtien, hyökkäävät hellittämättömästi.

Britanniassa voi tulla syytetyksi vaikka ei riko lakia, riittää kun uhri ilmoittaa tulleensa loukatuksi vihan tai ennakkoluulon motivoimana. Nainen, joka kirjoitti, että transihmisten leikkaukset ovat kastraatiota, joutui poliisikuulusteluihin. Valtiosta on tullut hyväksyttävän puheen makutuomari. Valikoivat pakkotoimenpiteet ovat merkki irrationaalisesta ja totalitaristisesta valtiosta, ja merkitsevät demokratian loppua. Amerikkalainen konservatiivinen kristinuskoa puolustava Steve Turley arvostelee globalisti-liberaaleja uudenlaisesta sensuurista, ja viittaa Hyde Park -puhujien pidätyksiin. Julkisilla  paikoilla vallanpitäjät pyrkivät pitämään yllä globalistien sananvapautta ja rajoittamaan sitä muilta. Halutaan valvoa yhteiskunnan arvoja ja kontrolloida läpipääsevää informaatiota, sekulaarit arvot ja islam saavat suojelua osakseen. Kunnioitusta ja arvokasta kohtelua vaativia luokka- ja vähemmistöasemasta kumpuavia tai seksuaalisesta suuntautumisesta johtuvia ryhmävapauksia suositaan, ja samalla sallitaan ”ryhmäviha”  mielivaltaisesti rasisteiksi leimattuja kohtaan, heidän ihmisarvoaan voi vapaasti halventaa, globaalin maailman arvojärjestelmä on erilainen kuin kansallinen.

Eihän tällainen ole vierasta meilläkään. Suomessa on valtava lisäys poliisille tulleissa kiihottaminen kansanryhmää vastaan perusteisissa rikosepäilyissä. Kansallisista lähtökohdista politiikkaa tekevät joutuvat helposti syytetyiksi; monikulttuurisuuden arvot, vähemmistöt ja islam ohjaavat oikeudenkäyttöä. Sananvapautta ollaan puolustelevinaan silloinkin, kun poliittinen ja ideologinen ohjaus on selvästi nähtävissä. Monikulttuurisuutta ei osata edes ideologiaksi mainita. Tyytymättömyys vallitsevaan maahanmuuttopolitiikkaan tulkitaan motiiveiltaan rasistiseksi vihapuheeksi, ja otetaan tarkasteluun. Vallanpitäjät tulevat näin kaventaneeksi sananvapautta mielestään hyväksyttävin perustein mielivaltaisen vihapuhelainsäädännön oikeuttamana. Suvaitsevaisuus hurskastelee ihmisoikeuksilla, sekularismi on menetetty poliittiselle islamille ja sananvapaus on vähemmistöryhmien sananvaltaa.

Lähteet:

Bury, J. B. 1917. Ajatuksen vapauden historia. Engl. alkuteos: History of the freedom of thought. Suom. Huvi Vuorinen. Hki: Otava.

Hopkins, K. 2018. Freedom is being clawed away around the world. Address to the Horowitz Freedom Center, 27.3. Hopkinsworld.com.

Kilpatrick, W. 2018. The corrosion of the British spirit. Crisis-magazine, 27.3.

Reinboth, S. 2018. Vihapuhe vie etenkin poliitikkoja käräjille. Helsingin Sanomat 31.3.

Turley, S. 2018. A free speech rebellion is brewing in Britain!!! Youtube Steve Turley, 19.3.

Kirjoittaja on Hilkka Axelsen, eläkkeellä oleva kirjastonhoitaja, FM yleinen historia.