Ruotsissa yhä laittomampaa maahanmuuttopolitiikkaa

"Vahvojen ja äänekkäiden - yleensä nuorten miesten - oikeudet asetetaan etusijalle niiden kustannuksella, jotka todella tarvitsisivat auttamista"

Ulkomaat su 29.04.2018 18:12

Nima Gholam Ali Pour ruotii artikkelissaan Ruotsiin "alaikäisinä ilman huoltajaa tulleiden" afganistanilaismaahanmuuttajien karkotusten vastaisten mielenosoitusten taustoja ja Ruotsin hallituksen vaatimuksia armahtaa heidät kielteisistä turvapaikkapäätöksistä huolimatta.

Nima Gholam Ali Pour on ruotsalaisen Malmön kaupungin koululautakunnan jäsen ja on mukana useissa ruotsalaisissa Lähi-itään liittyvissä aivoriihissä. Hän on myös konservatiivisen Situation Malmö -verkkosivuston toimittaja. Hän on kirjoittanut kirjat "Siksi monikulttuurisuus on sortoa" ja "Allah ei määrää Ruotsissa".

Ali Pour kirjoittaa:

"Ruotsin lakien pitäisi päättää, kuka jää ja kuka lähtee - ei mielenosoittajat eikä vasemmistolainen media. Poliitikkojenkaan ei pitäisi pystyä myymään kansansa perusperiaatteita ja vääntämään sen lakeja äänten saamiseksi. Miten laittomasti maassa olevilla maahanmuuttajilla olisi lopullinen sananvalta virallisessa maahanmuuttopolitiikassa?"

Oikea Media kirjoitti tammikuussa Nima Gholam Ali Pourin havainnoista Ruotsissa liittyen #MeToo -liikkeeseen ja valtaapitävien mitä ilkeimmistä tavoista salata äskettäin saapuneiden ja laittomien maahanmuuttajien tekemät väkivallan teot ja raiskaukset.

Ali Pour totesi tuolloin,että Ruotsissa kaikki eivät voi sanoa MeToo. Maahanmuuttajan raiskatessa tukea ei saa. Kun seksuaalisen väkivallan asiayhteys on "poliittisesti väärä" eikä se sovi yhteen virallisen valtaapitävien kerrontaan maahanmuutosta ja maahanmuuttajista, #MeToo -liike Ruotsissa ei sitä hyväksy.

Vuonna 2015 noin 35 369 Ruotsiin "ilman huoltajaa tulleesta alaikäisestä" 66 prosenttia oli afganistanilaisia. Vuosina 2016 ja 2017 "vain" 3 533 "yksin tullutta alaikäistä" saapui Ruotsiin.

Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten joukossa olevien afgaanien suuresta osuudesta johtuen vuonna 2015 maahanmuuttajaryhmästä "ilman huoltajaa tulevat alaikäiset" alettiin käyttää lyhyempää nimitystä "afgaaninuoret".

Viimeisten kymmenen vuoden aikana Afganistanista on saapunut kaikkiaan lähes 33 000 ilman huoltajaa tullutta alaikäistä.

Elokuun puolivälissä vuonna 2017 joukko nuoria afganistanilaismaahanmuuttajia, joista monien turvapaikkahakemukset oli hylätty, aloittivat sarjan useita mielenosoituksia Tukholman keskiosissa. Nuoret maahanmuuttajat vaativat, että Ruotsin Maahanmuuttovirasto lopettaisi heidän karkottamisen takaisin Afganistaniin.

Mielenosoitusten takana oli järjestö nimeltä "Nuoret Ruotsissa".

Ei kestänyt kauaakaan, kun ruotsalainen media julisti heti näiden mielenosoitusten edustajan Fatemeh Khavarin sankariksi. Kuusi viikkoa mielenosoitusten alkamisen jälkeen Ruotsin suurin sanomalehti Aftonbladet kirjoitti, että tytöllä on yliluonnollisia voimia:

"Kahdessa vuodessa hän on oppinut ruotsin kielen. Istumalakot, joita hän johtaa, ovat levinneet eri puolille maata. Hänen tavoitteensa on tulla pääministeriksi. Hän on kunnioitettu sankaritar. Hän on sellainen, joka saa kunniamitaleja kuninkaalta, ja häntä verrataan historiallisiin ihmisoikeusaktivisteihin. Hänen liikettään on kuvattu lasten ja nuorten sukupolveksi, jotka taistelevat elämästä hinnalla millä hyvänsä."

Oikea Media kirjoitti tammikuussa afgaaniaktivisti, Amir Nabizadehista, joka oli saanut valehtelemalla turvapaikan Ruotsissa.

Fatemeh Khavari on Nabizadehin "kollega" ja "Nuoret Ruotsissa"-järjestön tiedottaja ja hän väitti olevansa 17-vuotias. Hän on lakkoillut pitkän aikaa Tukholmassa vastustaen karkotuksia Afganistaniin.

Amir Nabizadeh tuli Ruotsiin "pakolaislapsena" ja on saanut paljon huomiota "Nuoret Ruotsissa" -järjestön äänitorvena ja afgaanien istumalakon johtajana, joka vaatii armahdusta kaikille afganistanilaisille miehille, jotka ovat saaneet kieltävän vastauksen turvapaikkahakemukseensa valehdeltuaan ikänsä.

Afganistanilainen Nabizadeh sai oleskeluluvan Ruotsiin väitettyään olevansa 18-vuotias.

Elokuun loppuun mennessä vuonna 2017 yksi afganistanilaisista mielenosoittajista oli jo puukottanut ruotsalaista poliisia kaulaan. Tekijä oli oletettavasti 17-vuotias poika, joka osoittautuikin 25-vuotiaaksi mieheksi. Hänet pidätettiin hyökkäyksestä ja tuomittiin myöhemmin vankilaan.

Huolimatta siitä, että poliisi Ted Eriksson yritettiin murhata, mielenosoitusten annettiin vain jatkua. Samanlaisia protesteja käynnistettiin ympäri maata ja alettiin vaatia armahdusta "ilman huoltajaa tulleille nuorille", joiden turvapaikkahakemus oli hylätty.

Syyskuuhun 2017 mennessä mielenosoituksia järjestettiin Afganistanin konsulaatin ulkopuolella Ruotsissa, ja puhujat vaativat Afganistanin hallitusta perumaan Afganistanin ja Ruotsin karkotussopimuksen, jotta Ruotsi ei pystyisi karkottamaan afgaaneja. Afganistanilaiset mielenosoittajat alkoivat käyttää myös iskulausetta "Rakennamme maata" (ruotsiksi: "Vi bygger landet"), joka on yksi Ruotsin työväenliikkeiden klassisista iskulauseista.

Kun Ruotsin vihreä puolue oli jo antanut siunauksensa näiden afgaaninuorten armahdukselle, muutamat sosiaalidemokraattiset kommentaattorit kirjoittivat syyskuun lopussa vuonna 2017:

"Parlamentti voi päättää eräänlaisen armahduksen niille afgaanipakolaisille, jotka ovat nyt Ruotsissa. Ei ole mahdotonta, että tällainen hallituksen lakiesitys saisi myös tukea keskustapuolueelta, liberaaleilta ja vasemmistopuolueelta."

Samaan aikaan syyskuussa Oikeuslääketieteen laitos (Rättsmedicinalverket) julkaisi raportin, joka osoitti, että 83 %:ssa tapauksista, joissa se oli antanut asiantuntijalausunnon turvapaikanhakijan iästä, turvapaikanhakija ei ollut alaikäinen.

Monet turvapaikanhakijat olivat valehdelleet ikänsä yksinkertaisesti siksi, että alaikäisenä on suurempi todennäköisyys saada oleskelulupa ja enemmän etuja. Alaikäisenä on myös helpompaa saada sukulaiset Ruotsiin perhemaahanmuuton avulla.

Nima Gholam Ali Pour korostaa, että se, että suuri osa maahanmuuttajista oli valehdellut ikäänsä ja että yksi oli hyökännyt poliisin päälle, olisi pitänyt riittää, jotta poliittiset tuet mielenosoitusten lopettamiseksi saataisiin loppumaan.

Ali Pourin mukaan Ruotsilla on lisäksi avoin maahanmuuttoprosessi, jonka avulla maahanmuuttajat voivat hakea turvapaikkahakemukseensa ratkaisua useilta eri elimiltä. Ne, joilla turvapaikkahakemus on hylätty, ei siis ole todennäköisesti mitään todellista syytä saada oleskelulupaa Ruotsissa, Ali Pour lisää.

Tästä huolimatta kuukauden kuluttua, lokakuussa vuonna 2017 kuusitoista parlamentin sosialidemokraattista jäsentä ilmoitti haluavansa lopettaa karkotukset Afganistaniin. Myös lokakuussa Ruotsissa esitettiin uutisohjelma Uppdrag Granskning, joka oli tutkivien journalistien tekemä reportaasi siitä, mitä tosiasiassa tapahtuu Afganistaniin palaaville nuorille.

Ali Pour huomauttaa reportaasin olleen erityisen merkittävä, sillä afganistanilaismielenosoittajat olivat väittäneet kotiin palanneiden afganistanilaisten kuolevan.

Reportaasista kävi kuitenkin ilmi, että kotiin palaavia afgaaneja koskeva ongelma ei ollutkaan turvallisuus. Ongelmana oli talous.

Reportaasissa kerrottiin esimerkiksi nuoresta Afganistaniin karkotetusta Rohullahista. Rohullah oli väittänyt olevansa alaikäinen saapuessaan Ruotsiin, mutta hän oli aiemmin hakenut turvapaikkaa viidessä eri Euroopan maassa - kolme kertaa väärällä henkilöllisyydellä.

Jo vuonna 2009 Rohullah oli hakenut turvapaikkaa Itävallassa, jossa viranomaiset arvioivat, ettei hän ollut alaikäinen. Kolme muuta EU-maata vahvistivat, että Rohullah oli aikuinen ja arvioivat hänen syntymävuodeksi 1990.

Huolimatta reportaasin osoittavan afganistanilaisten mielenosoitusten perustuneen valheellisiin oletuksiin ja että afgaaninuorilla ei olisi mitään välitöntä turvallisuusuhkaa heidän palatessa - ja että monet olivat valehdelleet ikänsä eivätkä olleet ensinkään pakolaisia ​​- mielenosoitukset jatkuivat ja ruotsalaisten poliitikkojen tuki kasvoi.

Yhä useammin "afgaaninuorten" kampanja osoittautui perustuvan valheisiin. He olivat esimerkiksi julkaisseet yhdelle Facebook-sivuistaan kuvan lapsesta pommi-iskun jälkeen, jossa oli teksti:

"Tässä on tämän päivän kuvaa Afganistanin Kabulista. Olen yrittänyt kirjoittaa jotain siitä, mutta minulle ei tullut mitään sanoja mieleeni. Voiko kukaan teistä kuvailla tätä kuvaa? - on surullinen -hymiöineen..."

Ilmeni, että kuva ei ole lainkaan Kabulista, vaan yhdestä Assadin hallinnon hyökkäyksestä selvinneestä lapsesta Syyriassa.

Nima Gholam Ali Pour muistuttaa, että tällaiset valheet eivät kuitenkaan ilmeisesti ole ongelma ruotsalaisille aktivisteille ja poliitikoille. He nimittäin jatkoivat tukensa antamista "afgaaninuorten armahdusliikkeelle".

Marraskuun loppuun mennessä vuonna 2017 Ruotsin hallitus, joka koostuu sosiaalidemokraateista ja vihreästä puolueesta, ilmoitti, että nyt esiteltäisiin lakiehdotus, joka mahdollistaisi "ilman huoltajaa tulleiden nuorten" hakea oleskelulupaa neljäksi vuodeksi. Ajatuksena oli, että maahanmuuttajat voivat suorittaa loppuun lukion ja sitten saada työpaikan; ja tämän työn avulla pysyvän oleskeluluvan.

Lakiehdotus kohdistuisi niihin, jotka olivat odottaneet 15 kuukautta tai kauemmin ja joiden turvapaikkahakemus oli ratkaistu tuomioistuimessa. Lakiehdotus suunnattaisiin yksin tulleiden nuorten tarpeita varten, jotka opiskelevat - tai suunnittelevat opiskelua - lukiossa ja jotka eivät ole syyllistyneet rikoksiin.

Lakiehdotus ei lopettanut maahanmuuttajien karkotuksia ja iänmääritystä, vaan tarkoitti, että jotkut turvapaikkahakemukseensa hylyn saaneet "nuoret" saisivat toisen mahdollisuuden.

Mielenosoitukset jatkuivat koko joulukuun 2017, joihin myös ruotsalaiset lukiolaiset osallistuivat.

Tammikuussa 2018 hallitus esitti lakiehdotuksen, joka antaisi mahdollisuuden 9 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle yksin tulleelle nuorelle.

Nima Gholam Ali Pour kysyy, onko vain Ruotsissa mahdollista, että ikänsä ja alkuperämaansa olosuhteet valehdelleet laittomat maahanmuuttajat voivat vakuuttaa hallituksen antamaan heille armahduksen.

Hän jatkaa, että selvästi Ruotsin maahanmuuttopolitiikan muutoksista huolimatta naiivi mielenlaatu Ruotsissa ei ole muuttunut. Valtaapitävät näyttävät koostuvan tietämättömistä ihmisistä, jotka todella uskovat Afganistanin tilanteen olevan jotenkin vaarallisempi, kuin Syyriassa ja Irakissa.

Hallituksen lakiesityksen ensimmäinen versio sai eri instituutioilta ankaraa kritiikkiä.

Ruotsin poliisi kritisoi käsitystä siitä, että saadakseen oleskeluluvan henkilön olisi vain osoitettava "todennäköinen henkilöllisyys". Poliisin mukaan ihmisten tunnistamista varten vaadittavien todistevaatimusten vähentäminen heikentää kykyä valvoa, ketä maassa oleskelee.

Lainsäädäntöneuvosto, valtion virasto, joka tarkistaa hallituksen lakiehdotukset ennen kuin ne käsitellään parlamentissa, kritisoi muun muassa sitä, että 2 000 ihmistä, joilla on lainvoimainen karkotuspäätös, saisivat oleskeluluvat hallituksen lakialoitteen avulla. Hallitus luovuttaisi oleskelulupia ihmisille, jotka lain mukaan eivät ole oikeutettuja niihin. Hallitus yksinkertaisesti jakaisi oleskelulupia ja ohittaisi Ruotsin oikeuslaitoksen ja maahanmuuttoviranomaiset.

Kun hallituksen jäsenet luovuttivat lakiesityksen lopullisen version, vaatimus siitä että ilman huoltajaa tulleiden nuorten olisi vahvistettava henkilöllisyytensä tai esitettävä todistusaineisto ikänsä varmistamiseksi, oli kokonaan poistettu.

Käytännössä laki merkitsisi sitä, että ilman huoltajaa tulevat nuoret, joista useimmat ovat afgaaneja ja jotka eivät vahvista ikäänsä tai henkilöllisyyttään, voisivat oleskella Ruotsissa, koska he olivat ilmoittaneet aikovansa opiskella lukiossa "joskus tulevaisuudessa".

Hallitus haluaa, että parlamentti äänestää tästä lakiehdotuksesta ennen kesää ja että lakiehdotus tulee voimaan heinäkuussa. Lopullisessa versiossa ei ole vaatimusta vahvistaa ikää tai henkilöllisyyttä, niin kauan kun he sanovat, että turvapaikanhakija aikoo jossain vaiheessa opiskella lukiossa.

Nima Gholam Ali Pour alleviivaa, että "ehkä enemmän kuin mitään muuta", tämä lakiesitys osoittaa, että sen sijaan että maahanmuuttopolitiikka perustuisi oikeusvaltioperiaatteeseen, hallitus on antanut oleskelulupia maahanmuuttajille, jotka eivät Ruotsin lain mukaan ole edes oikeutettuja niihin.

Ali Pourin mielestä Ruotsin liberaali maahanmuuttopolitiikka on kaoottisessa tilanteessa.

"Vahvojen ja äänekkäiden - yleensä nuorten miesten - oikeudet asetetaan etusijalle niiden kustannuksella, jotka todella tarvitsisivat auttamista."

Voit seurata Nima Gholam Ali Pouria Twitterissä ja Facebookissa.


 


 

Tytti Salenius su 29.04. 18:12

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Pääuutiset

blogit

Olli Pusa

Syksyinen viikonloppu Airistolla

ti 25.09. 22:35

Vieraskynä

Seksuaalikasvatus ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö

ti 25.09. 22:03

Timo Vihavainen

Lukijaa palkitaan

ti 25.09. 21:34

Professorin Ajatuksia

Kusi päässä, paskat seinillä

ti 25.09. 21:33

Heikki Porkka

Globaalit punavihreät tutit

ti 25.09. 12:24

videot