Helsinkiläisten koulujen oppilaat ja opettajat voivat huonommin kuin koskaan. Jatkuvasti paisuvien luokkakokojen, oppimateriaalipulan ja työuupumuksen seassa kompauroivat opettajat joutuvat opettamaan oppilaita, joista huomattava osa ei opi edes perusasioita.

Itä-Helsingissä ala-asteen erityisluokanopettajana työskentelevä Elina Tuomi, 31, kirjoittaa uusimmassa blogikirjoituksessaan suomalaisen tasa-arvoisen peruskoulun olevan pelkkä vitsi. Blogista uutisoi ensimmäisenä Helsingin Uutiset.

Vaikka opettaja on kirjoittanut kouluun liittyvistä aiheista paljon, hän ei ole omien sanojensa mukaan koskaan ollut yhtä vihainen, kuvailee tilannetta Iltalehti.

Tuomi kertoo blogissaan olevansa lopen kyllästynyt puhumaan tasa-arvoisesta koululaitoksesta, jossa Suomen parhaat opettajat tekevät maailman parasta opetustyötä arvokkailla digivälineillä ja kahmivat ykköspaikkoja kansainvälisillä mittareilla. Tilanne on todellisuudessa kaikkea muuta.

"Totuus on se, että itkua silmästään vääntävät pedagogit repivät viimeisiä jaksamisen rippeitä huonosti järjestettyjen atk-laitteiden keskellä, toimimattoman sosiaalihuollon ja väsyneiden huoltajien ristipaineessa, jossa maailman absurdein opetussuunnitelma eriarvoistaa aivan uskomattomalla tavalla ison osan tämän maan tulevaisuutta", Tuomi kirjoittaa.

Hän ihmettelee, milloin opettajien työpsykologikäynneistä, työnohjauksen tarpeesta ja väkivallan uhasta tuli normaalia ja osa arkea. Tuomen mukaan kukaan ei halua kuulla totuutta tilanteesta.

Opettajien uupumus ja ongelmat kouluissa vaikuttavat olevan suurimpia siellä, missä on eniten lietsottu monikulttuurisuusideologiaa. Sekavuutta normaaliin opetustehtävään ja lisätaakkaa aiheuttavat myös SETA:n kouluihin ja opetussuunnitelmaan tuputtamat poliittiset ja lapsille haitalliset ideologiat.

Ei liene sattumaa, että ensimmäiset opettajat, joilla pato murtuu, tulevat juuri Itähelsingistä. Itähelsinkiin on syntymässä Suomen ensimmäiset No-Go-alueet, mikäli nykyinen suunta jatkuu ja seuraa kansainvälistä kehitystä.

"Kouluun tippuu viikottain uusia, suomea osaamattomia oppilaita ja ihmisten vaihtuvuus on suurta. Lähikouluperiaatteen askarruttamina osa alueen asukkaista muuttaa pois ennen kuin perheen lapset saapuvat kouluikään. Opettajat eivät suostuisi laittamaan omia lapsiaan omaan työpaikkaansa. Tämä on se todellisuus mistä pitäisi puhua", Tuomi kirjoittaa.