Blogi: Heikki Porkka, ma 28.05.2018 10:43

Totalitarismi! Nyt!

 

Ennen presidentti Urho Kekkosen kautta ja varsinkin sen aikana Neuvostoliitto tunkeutui eri tavoin Suomen hallinnon ja valtamedian ytimiin.

Loikanneiden neuvostovakoojien mukaan jokaisessa hiukankaan merkittävässä suomalaisessa mediassa työskenteli vähintään yksi Neuvostoliiton edusta huolta pitävä henkilö. Esimerkiksi Yleisradio oli pullollaan neuvostomielisiä toimittajia, joille idän kommunistivaltio oli toiveiden kultamaa ja Yhdysvallat kyltymättömän vihan kohde.

Neuvostoliiton poliittinen vaikutusvalta Suomen sisäisiin asioihin [ja ulkopolitiikkaan] oli niin valtava, että se kykeni vaikuttamaan ratkaisevalla tavalla Suomen presidentin valintaan!

Suomi oli neuvostovuosina maa, jonne Neuvostoliiton ahdistavaa, rajoittavaa ja väkivaltaista todellisuutta pakoon pyrkineiden ei kannattanut tulla. Jokainen kiinni saatu palautettiin, vaikka varmuudella tiedettiin, että loikanneen henkilön kohtalo ei ole ruusuinen, jos ylipäätään säilyttää henkensä.

Neuvostoliitto romahti 90-luvun alussa, mutta Suomi on ainoa itänaapurin rautasaappaan alla ollut maa, jossa neuvostovuosien poliittisia kiemuroita ei ole vieläkään kyetty puimaan avoimesti. Pöytä on jäänyt puhdistamatta.

Totalitaristista yhteiskuntamallia edustaneiden kommunistien valtaosa käänsi takkinsa ja valtavia avustussummia Neuvostoliitosta saanut skdl katosi puoluekartalta saaden seuraajakseen vasemmistoliiton, jonne osa kommunisteista siirtyi.

Keskustapuolue (nyk.keskusta) nautti edelleen täyttä luottamusta, vaikka sen merkittävien edustajien tiedettiin vastaanottaneen lahjuksia ja laverrelleen Suomen sisäisistä asioista (maanpetturuus).

Ennen Neuvostoliiton romahdusta, vuonna 1990, hiipui Demokraattinen Vaihtoehto (Deva), skdl:stä irtautuneiden taistolaiskommunistien johtama äärivasemmistolainen puolue, joka oli perustettu vuonna 1985, kun skdl pyrki tekemään hajurakoa väkivaltaisen toiminnan hyväksyneisiin vähemmistökommunisteihin.

Osa kommunisteista liittyi alun perin Saksassa perustettuun länsivastaiseen liikkeeseen, vihreisiin. Saksan vihreissä entiset natsit ja kommunistit ovat tehneet työtä rinta rinnan. Ilmiselvänä tarkoituksena on ollut länsimaisen sivistysyhteiskunnan alasajo. Vihreän liikkeen piirissä on puolustettu pedofiliaa (islam), moniavioisuutta (islam) ja totaaliavoimia rajoja. Suomessa vihreistä tuli vasemmistoliiton rinnalle toinen vanhojen kommunistien suosikkipuolue.

Euroopan unioniin liittymisen kuviteltiin olevan merkki vapauden saavuttamisesta. EU- jäsenyyden ajateltiin olevan signaali ajatuksen ja sanan vapauden saapumisesta myös Suomen kamaralle.

Sai Suomessa aiemminkin sanoa mielipiteensä ääneen, mutta väärä mielipide johti usein henkilön nonsaleeraukseen eli hän sai persona non grata –aseman poliittisen eliitin ja median valtaosan silmissä.

Valtamediassa oli neuvostoaikana enemmän variaatiota kuin nykyisin, joka kertonee millaiseen ”vapauden” unioniin 90-luvulla liityttiin neuvostovuosien jälkeen. Kritiikin estäminen tai sen kieltämiseen viittaavat toimet eivät ole merkkejä matkasta kohti vapautta vaan juuri päinvastaiseen suuntaan, harvainvaltaan, joka on eräs totalitarismin tunnusmerkeistä.

Totalitaristisen yhteiskunnan muodostumisen merkkejä ovat esimerkiksi

1) sananvapauden rajoitukset,

2) ennakkosensuuri,

3) näytösoikeudenkäynnit,

4) totuuden ja valheen tietoinen sekoittaminen,

5) eri mieltä oleviin henkilöihin kohdistettu vaino,

6) poliittisen johdon ja hallinnon harjoittama valehtelu,

7) näennäisdemokratia, jossa siirrytään kansanvallasta, demokratiasta, puoluevaltaan, jota poliittinen eliitti kutsuu konsensukseksi (puolueiden etu nousee kansalaisten edun edelle, jonka seurauksena puolueet ovat ”naimisissa” keskenään muodostaen käytännössä yhden puolueen),

8) uuskieli, jonka myötä kielletään sanoja ja keksitään uusia (esim. ”vihapuhe”),

9) äänestäminen niin monta kertaa, että saadaan hallintoa miellyttävä lopputulos (esim. Irlanti), toisena vaihtoehtona äänestyksen kieltäminen (Suomen euroon liittyminen),

10) poliisijohdon täydellinen politisoituminen hallinnon käsikassaraksi,

11) hallinnon toteuttamat varoittavat esimerkit, joiden voimalla kansalaiset pyritään pelottelemaan hiljaisiksi (esimerkiksi Jussi Halla-ahon tuomio Suomessa ja Tommy Robinsonin pidätys Britanniassa)

12) silmien sulkeminen väkivallalta, jos väkivalta palvelee hallinnon poliittista päämäärää (esim. Katalonia ja useissa jäsenmaissa toteutuva vasemmiston harjoittama vandalismi ja väkivalta).

Edellä kerrotut kaksitoista kohtaa ovat vain esimerkkejä asioiden kirjosta, joiden seurauksena yksittäinen yhteiskunta tai yhteisö (EU) kulkee kohti poliittista tilaa, jossa kansalaisten aito kuuleminen vähenee asteittain johtaen totaaliseen, keskitettyyn harvainvaltaan.

Euroopan unionista ei ole syyttä käytetty nimitystä Uusi Neuvostoliitto tai Eurostoliitto.

Missä vaiheessa eurooppalaiset, länsimaisesta sivistysyhteiskunnasta ja aidosta demokratiasta kovaan ääneen puhuva enemmistö, heräävät toden teolla vastustamaan Brysselin pakkovaltaa? Ikävästi vaikuttaa siltä, että herääminen on ainakin Suomessa tuskallisen hidasta.

Suomalaisten jättimäistä enemmistöä ei edelleenkään tunnu kiinnostavan, kun vapautta kavennetaan aste asteelta. Suurimmalle osalle riittää, että minä, minä ja minä voimme elää omaa pientä elämää piittaamatta siitä, kun vierestä viedään ihmisiä tuomiolle väärien mielipiteiden vuoksi.

Onneksi Euroopan kaikilla kansoilla ei ole yhtä ”pitkät piuhat” kuin hitaasti syttyvillä ja tietyllä tavalla pelkurimaisilla suomalaisilla. Jos muut eurooppalaiset olisivat kuin suomalaiset ja ruotsalaiset, olisi kansan kurittamisesta nauttivalla ja aitoa demokratiaa vihaavalla EU-hallinnolla kissan päivät.

Joskus aiemmin kauhisteltiin Ugandan diktaattori Idi Aminia, joka salli sanomisen vapauden, mutta ei  hengen säilyttämistä vapaudesta puhumattakaan sanomisen jälkeen. Idi Amin muistetaan myös Israelille osoittamistaan sanoista, joissa hän väitteiden mukaan pahoitteli sitä, että Hitler ei onnistunut tapattamaan kaikkia juutalaisia.

Kuten tiedetään, Euroopan unionin useissa jäsenmaissa vainotaan, pahoinpidellään ja jopa murhataan juutalaisia heidän uskontonsa vuoksi. Syyllisinä usein islaminuskoiset, joita EU on pyrkinyt suojelemaan kaikin keinoin.

EU:n ”ulkoministeri”, italialainen ex-kommunisti Federica Mogherini 25.6.2016 päivätyn EU-tiedotteen mukaan :

”Islamilla on paikka lännen yhteiskunnissa. Islam kuuluu Eurooppaan. Sillä on oma paikkansa Euroopan historiassa, kulttuurissamme, ruuassamme – ja mikä tärkeintä – Euroopan nykyhetkessä ja tulevaisuudessa.”

”Jotkut ihmiset yrittävät vakuutella, että muslimi ei voi olla hyvä eurooppalainen, että suuri määrä muslimeja tarkoittaa Euroopan tuhoa. Nämä ihmiset eivät erehdy vain muslimien suhteen: he ovat väärässä myös Euroopan suhteen, heillä ei ole aavistustakaan mitä Eurooppa ja eurooppalainen identiteetti ovat.”

”En pelkää sanoa, että poliittinen islam on osa kokonaisuutta. Uskonnolla on roolinsa politiikassa – joskus hyvä, joskus paha. Uskonto voi olla osa prosessia. Merkittävintä on, onko prosessi demokraattinen vai ei.”

EU – rauhaa rakastava sivistyksen ja inhimillisyyden unioni?

Heikki Porkka ma 28.05. 10:43

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Heikki Porkka

Ulkosuomalainen, jonka mukaan realismi ja tosiasioiden tunnustaminen ovat ainoat oikeat lähtökohdat yhteiskunnallisista asioista päätettäessä.

tuoreimmat

Turku - kylmien päättäjien kylä

pe 17.08. 22:20

Suomi on valehtelijoiden paratiisi

pe 17.08. 09:10

Ruotsissa palaa - Yleisradio harhaanjohtamisen tiellä (jälleen)

ke 15.08. 21:29

Mitä Yle ei kerro?

ma 06.08. 12:25

Turun terrori-iskun vuosipäivä

pe 03.08. 12:13

Ruotsalainen grilli, kansankodin uusi normi

ti 31.07. 10:50

Rajavalvonnan aloittaminen on mahdotonta yhdistyneessä Euroopassa?

ma 30.07. 21:11

Madaltunut ilmoituskynnys vai äärimmäisen typerä maahanmuuttopolitiikka?

to 26.07. 23:49

Virosta ja Suomesta - kulttuurin kunnioittamisesta

to 26.07. 12:06

Nelson Mandelasta maan rakoon

ke 18.07. 11:54

blogit

Vieraskynä

Je Suis Alex Jones

la 18.08.2018 23:18

Juha Ahvio

Kansalliskonservatiivinen Eurooppa nousee Unkarin ja Italian johdolla

la 18.08.2018 23:02

Professorin Ajatuksia

Autonpolttamisen juurisyy ja sen opetukset Suomelle

su 19.08.2018 22:05

Jukka Hankamäki

Luurangot taloustieteilijöiden kaapeissa

la 11.08.2018 22:34

Petteri Hiienkoski

Yliopistorehtori nakertamassa demokratian ja tieteen perusteita

pe 10.08.2018 20:43

Tapio Holopainen

Tapparan mies

ma 13.08.2018 23:16

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Somalimies palasi maahansa ja kehottaa muitakin somaleja palaamaan

ke 15.08.2018 17:13

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mikä Tapio Puolimatkan kirjoituksessa raivostutti suvaitsevaiston?

to 09.08.2018 12:51

Arto Luukkanen

Henkist holhontaa Turuus...

pe 17.08.2018 23:10

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Ett folk ett parti - Ruotsidemokraattien lopullinen kuolinisku demareille?

su 19.08.2018 10:30

Heikki Porkka

Turku - kylmien päättäjien kylä

pe 17.08.2018 22:20

Olli Pusa

Kansallinen kokoomus?

su 19.08.2018 14:53

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ylen valeet

ke 08.08.2018 19:45

Reijo Tossavainen

SPR hylkäsi periaatteensa ja ryhtyi punavihreän sensuurin apuriksi

ke 15.08.2018 07:44

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Piru merrassa?

su 19.08.2018 22:06

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40