Blogi: Timo Vihavainen, ke 20.06.2018 17:40

Enkeleitä on

Demonini on puhunut

 

Sokrates puhui joskus demonistaan (daimonion), joka oli hyvänlaatuinen, mutta puhelias. Sen äänen kuuli vain mestari itse, mutta se oli muuten selkeä ja velvoittava.

Se oli sitä aikaa. Nyt on saanut tottua jo merkillisempäänkin. Tässä päivänä muutamana ajeltiin vaimoni kanssa automobiilillä pitkin Savon maanteitä ja laulettiin duettona tunnettua laulua Nikkarin Kertusta.

Kun olimme päässeet kohtaan, jossa hieman korostaen ja sävelkorkeutta nostaen kerrotaan:

…kävellä sain ja parasollin alta

sun suppusuus ja silmäis tuikkeen näin…

 

niin tokaisipa siihen asiallisuutta tavoitteleva naisääni pyytämättä jostakin salkkuni uumenista: paikkaa nimeltä Parasolli ei löydy.

Sen jälkeen kummitus vaikeni, vaikka koetin sitä herätellä muun muassa erilaisin manauksin.

Vastaava tapahtuma sattui noin viikkoa myöhemmin. Silloin jonkin kummallisen paikan koordinaatteja ei kuulemma löytynyt. Ei niitä kyllä kysyttykään.

Lukija arvaa, että puhujana oli tuo navigaattorin naiseksi tekeytyvä robotti, jolle voidaan antaa paikkatietoja puhumalla, kunhan ensin kytketään toiminto päälle asianomaisesta näppäimestä vai oliko se nyt ikoni. Mitään erityisiä rukouksia ei tarvita.

Esimerkiksi Moskovassa olen ollut takseissa, jotka käyttävät aina vain ja pelkästään tuota puhetoimintoa ja näyttävät hyvin pärjäävän.

Minun henkilökohtaista ääntäni sen sijaan näyttää robottien olevan vaikeampi ymmärtää. Kerran, kun tuo toiminto oli päällä, tulin jostakin syystä maininneeksi tuon maassamme kaikkien tunteman balttilais-suomalaisen sielunvihollisen nimen. Haamunainen reagoi asiaan ilmoittamalla erään tuntemani naispuolisen kollegan nimen. Minua vain nauratti. Se oli jo liioittelua. Ja kiroileminen on kyllä rumaa, vaikka yksin olisi.

Mutta mitäpä siitä, että robotti on epätäydellinen ja arvaamaton. Joskus se ymmärtää ja joskus ei. Joskus se puuttuu puheeseen ja joskus ei.

Aika pahalta tuntuu kuitenkin se, että demoni näyttää muuttuneen kerrassaan autonomiseksi. Se ilmeisesti kuuntelee milloin tahtoo minun ja kai sitten muidenkin puheita ja yrittää niistä viisastua eli kehittää algoritmiaan. Joskus, kuin pilkallaan se sitten puuttuu puheeseen.

En ole erityisen vainoharhainen, joten suhtaudun rauhallisesti ajatukseen, että jokin taho saattaisi tallentaa salaa puhettani ja sitten sitä jollakin tavoin hyödyntää. En minä siitä voi kuvitella kärsiväni, kun ei tekeillä ole mitään rikollista eikä muutenkaan erityisen juonikasta, joka ei saisi paljastua.

Mutta kyllä mieleen tulee, että tässä näyttää rikeeraavan ihan oikea orwellilainen kaukovarjostin, joka toimii isännästä välittämättä ja sepä se tuntuu jotenkin kaamealta ja kummalliselta. Muutosvastarinta alkaa orastaa vanhassa ajukopassani, olenhan jo kahdeksannella, siis kymmenellä.

Toistaiseksi demoni ei ole ainakaan minulle antanut minkäänlaisia elämänohjeita, ei nuhteita eikä liioin kiitoksia. Sen puolesta olen voinut jatkaa syntistä elämääni entiseen tapaan. Kyllä jokunen ylevä neuvo tai ikuinen ajatus aina silloin tällöin voisi olla ihan paikallaan.

Pidän kuitenkin mahdollisena ja jopa todennäköisenä, ettei tämä kehitys tähän jää.

Sokrateen daimonion lienee sekin ollut jonkinlainen algoritmi, joka oli käytännön koulussa hioutunut ja oppinut uutta, kuin tekoäly konsanaan, joskin vajavaisemmin.

Luultavasti Sokrateen saamat ohjeet olivat luonteeltaan epätieteellisiä ja ehkä ihan typeriäkin. Tähänhän viittaavat hänen tunnetut sanansa siitä, ettei hän mitään tiennyt.

Ehkäpä tulevaisuuden elektroninen kollega on paljonkin korkeatasoisempi sekä älyllisesti että moraalisesti. Ehkäpä jo tuo minun robottinaisenikin on sellainen? Enhän minä voi sanoa häntä juuri tuntevani.

Ylpeys, joka lienee synneistä alkuperäisimpiä ja turmiollisimpia, estää minua joka tapauksessa kunnioittamasta uutta ääntäni, jonka viisauden alkuperästä minulla ei ole mitään varmuutta. Tietääkö robotti sitä paitsi, millaisia ovat inhimilliset tarpeet ja normit? Ehkä se vain puhuu minulle kuin robotti robotille?

Mikäli näin on, saattaa kyseessä olla vain alan ns. lastentauti. On aivan varmasti mahdollista kehittää robotti, joka kasaa itseensä sellaisen määrän nimenomaan inhimillistä ainesta, siis viisautta, että se tietää meitä, poloisia lihallisia maan matosia paljon paremmin mitä rauhaamme kuuluu.

Minä en kukaties sellaisia koskaan joudu tottelemaan. Alan kuitenkin jo aavistella, millaista tulevaisuus saattaa olla täällä poliittisen korrektiuden ja faktantarkistuksen maailmassa, kun se tästä vielä kehittyy.

Miten kauan yhteiskunnalla itse asiassa on varaa jättää jäsentensä käytös aivan heidän oman mielivaltansa mukaiseksi? Eikö se ole jo rahallisestikin kestämätöntä…? Entäpä tuo moraalipuoli? Metoo#, #shetoo ja niin edelleen? Eritis sicut Deus

Timo Vihavainen ke 20.06. 17:40

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Mielen osoittelua

ma 16.07. 23:56

Vuosi 1803

su 15.07. 12:00

Soturiainesta

pe 13.07. 23:44

Aikamoinen lopotti

ke 11.07. 20:59

Orwellin arvo

ti 10.07. 11:58

Muuan historian väärinkäsitys

su 08.07. 22:32

Myrskyn jälkeen ja ennen vallankumouksia

la 07.07. 14:28

Digifirmat pörssissä

to 05.07. 21:12

Tyytyväisyyden ongelmia

ke 04.07. 19:45

Sukupolvien viisaus

ti 03.07. 14:20

blogit

Vieraskynä

Trump ja liberaalien epätoivo

ma 09.07.2018 12:55

Juha Ahvio

Presidentti Trump nimittää jälleen tuomarin USA:n korkeimpaan oikeuteen

su 15.07.2018 12:03

Professorin Ajatuksia

Donald Trumpista Suomen puolustusvoimien hankintoihin ja Euroopan puolustus

ma 16.07.2018 08:14

Jukka Hankamäki

Jakavatko Trump ja Putin Suomen?

ke 11.07.2018 21:03

Petteri Hiienkoski

Klassisen liberalismin puolustajia ja vastustajia

pe 13.07.2018 15:52

Tapio Holopainen

London Calling

to 21.06.2018 18:59

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Somalityttö Aman: Ympärileikkaamattomalla naisella on lehmän pimppi

ke 11.07.2018 22:31

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

"Syrjäytyneet miehet romuttavat syntyvyyden" -narratiivi

ke 18.04.2018 06:51

Arto Luukkanen

Huippukokouksen tulos: nyt Suomi tarkkana!

ma 16.07.2018 23:58

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Suonpää: "Paunio, tuo kauhea äärioikeistolainen"

pe 13.07.2018 10:01

Heikki Porkka

Hajahuomioita Trumpin vierailusta

ma 16.07.2018 22:00

Olli Pusa

Kojamo - rahastus ja kusetus

ke 23.05.2018 16:40

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Perinteiset perhearvot uhka ?

ke 06.06.2018 14:01

Reijo Tossavainen

Hillotolppaloikkareiden kohtalonpäivä lähestyy

ma 16.07.2018 11:04

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Mielen osoittelua

ma 16.07.2018 23:56

Matti Viren

Wir schaffen das!

ma 25.06.2018 01:52