Blogi: Professorin Ajatuksia, pe 22.06.2018 16:00

Onko Kreikan kriisi nyt ohi?

Tänä aamuna kuulimme, että Kreikan kriisi olisi saanut ratkaisunsa. Sen mukaan maan ottamien lainojen takaisinmaksun aloittamista lykätään 10 vuotta eteenpäin, ja niille myönnetään 10 vuotta lisää maksuaikaa.

Kyse on Kreikan toisesta, vuonna 2012 myönnetystä lainaohjelmasta, joka oli kooltaan noin 97 miljardia euroa. Se myönnettiin vuonna 2012 ja sopimuksen mukaan Kreikka maksaa lainansa viimeisen erän noin vuonna 2076.

Kreikan kolmas lainaohjelma on päättymässä tänä kesänä, minkä jälkeen sen pitäisi hankkia tarvitsemansa rahoitus markkinoilta. Kriisin aikana helleeneille on kaikkiaan myönnetty yhteensä 273 miljardia euroa.

Näin maksumiehen roolissa olisi hieno uskoa, että Kreikan kriisi olisi ohi. Päätin kuitenkin tehdä pari laskutoimitusta, jotta saisin käsityksen siitä, onko asia tosiaankin näin.

Kreikan koko bruttokansantuote on 286 miljardia dollaria, eli nykykurssilla noin 248 miljardia euroa. Toisin sanoen samaa suuruusluokkaa kuin sille myönnetyt lainat.

Se tarkoittaisi Suomen bkt:n 216 miljardin dollarin eli 187 miljardin euron bkt:n kautta laskettuna sitä, että meillä olisi lainaa noin 200 miljardia. Se tarkoittaa lähes nelinkertaisesti koko valtion budjettia. Jaettuna tämä maksuajaksi määrätyllä 58 vuodella, saadaan lyhennysmenoiksi 3,4 miljardia euroa vuodessa. Se on noin kuusi prosenttia budjetin loppusummasta.

Lisäksi tulevat korkomenot. En löytänyt tietoa niiden suuruudesta Kreikalle, mutta Suomen 106 miljardin euron velkataakasta on maamme budjetin mukaan varauduttu maksamaan 1,2 miljardia euroa korkokuluja. Siten voidaan olettaa, että Kreikan velkojen suuruisen lainan korkokulut olisivat ainakin 2 miljardia euroa vuodessa, eli noin 3,5 prosenttia budjetista.

Näin Suomen kautta tarkasteltuna Kreikan lainanhoitokulut tulevat seuraavan 58 vuoden aikana olemaan yhteensä vajaat 10 prosenttia (eli takaisinmaksun 6 prosenttia + korkokulut 3,5 prosenttia) maan budjetista. Miten se suhtautuu nyt tehdyn sopimuksen ehtoihin?

Sen löysin asiasta kertoneesta uutisesta, jonka mukaan Kreikan olisi pidettävä budjettinsa ylijäämä ilman velanhoitomenoja neljän vuoden ajan vähintään 3,5 prosentissa bruttokansantuotteesta ja sen jälkeen vuoteen 2060 saakka 2,2 prosentissa. Nämä lukemat ovat siis nimenomaisesti niitä lukuja, jotka Kreikalla olisi käytettävänään velkataakkansa maksuun. Ja ne ovat siis 6-7,3 prosenttiyksikköä liian pienet.

Ilmeisesti nyt tehdyn sopimuksen taustalla on ajatus siitä, että Kreikan lainoja jatketaan vastaisuudessa markkinalainoilla. Siten Kreikan ei ole edes tarvetta tyhjentää lainataakkaansa, vaan ainoastaan hoitaa vanhoja lainoja uusilla. Näinhän Suomenkin valtio tekee ja siihen kreikkalaisten rahkeet juuri ja juuri riittävät ainakin neljän ensimmäisen vuoden aikana, jolloin talouden ylijäämä (3,5 prosenttia) on suunnilleen yhtä suuri kuin korkokulut (niin ikään 3,5 prosenttia bkt:stä).

Iso kysymys kuuluukin, että minkälainen markkinoilla toimiva eli voittoa tavoitteleva taho lähtee lainoittamaan maata, jonka velkatilanteen ja maksukyvyn välinen suhde on edellä kuvaamani kaltainen? Ja millä ehdoilla?

On kuitenkin myönnettävä, että edelle kirjaamani laskelma sisältää paljon sellaisia oletuksia, joita en pystynyt tarkastamaan. Ennen kaikkea minulla ei ole tietoa Kreikan saamien lainojen korkotasosta suhteessa Suomen ottamiin lainoihin. Olisi kuitenkin hämmästyttävää, mikäli kriisimaan lainakorot olisivat oleellisesti alhaisemmat kuin asiansa hoitaneen kotimaamme.

Laskelma oletti myös korkotasojen pysyvän nykyisellä äärimmäisen alhaisella tasollaan. Jokainen voi arvioida onko tämä realismia, vai nousevatko Kreikan lainanhoitokulut jossain vaiheessa oleellisesti? Jos (ja kun) näin käy, muuttuu Kreikan tilanne entistä epätoivoisemmaksi.

Toisaalta Kreikan bkt asukasta kohden on merkittävästi alhaisempi kuin Suomessa. Koska heidän lainataakkansa on henkeä kohden suunnilleen samaa suuruusluokkaa kuin Suomen (23 vs. 19 tuhatta euroa), voisivat helleenit ratkaista ongelmansa nostamalla taloutensa aktiivisuuden samalle tasolle kuin Suomessa. Mutta kuka tähän uskoo?

Siten on varsin epätodennäköistä, että Kreikka pystyisi maksamaan lainojansa takaisin euromaille ja kansainväliselle valuuttarahastolle. Sen sijaan tämän päivän poliitikot ovat onnistuneet siirtämään Kreikka-ongelmaa jälleen eteenpäin.

Sinne sitä siirretään myös tulevaisuudessa, kunne kreikkalaisten selkäranka katkeaa tai inflaatio kiihtyy syystä tai toisesta niin korkeaksi, että lainojen reaaliarvo romahtaa niin alhaiseksi, että Kreikka voi lopultakin suoriutua ottamistaan lainoista. Mutta tärkeintähän tässä koko episodissa oli se, että eurooppalaiset pankit ja niiden omistajien omaisuus tulivat pelastetuksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Polveutuvatko kreikkalaiset antiikin helleeneistä?
Veronmaksaja pelasti pankinomistajia, entä sitten?
Kreikkaan rahamme syytäneiden poliitikkojen toimet edelleen analysoimatta

Professorin Ajatuksia pe 22.06. 16:00

Professorin Ajatuksia

Professori on ammattitutkija, ja tullut valituksi professuuriin 2000-luvun alkupuolella. Kirjoitan blogia nimimerkillä voidakseni kommentoida vapaasti asioita, joista kaikki eivät välttämättä ole oikeaoppisia tai vallitsevan politiikan mukaisia.

tuoreimmat

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05. 20:23

Pettäjän tie on helppo nakki

to 29.04. 23:26

Nyt on tilauksessa lisää somaleita ja afgaaneja

to 15.04. 23:16

Peruuko tositalvi ilmastonmuutoksen?

ti 19.01. 11:04

Veronmaksajien tuki terroristeille on saatava loppumaan

la 19.12. 01:26

MTK:n puheenjohtaja: Ylen journalismi on ideologisesti värittynyttä

ke 25.11. 23:28

Lähes 10 prosenttia lapsista maahanmuuttajataustaisia

ke 18.11. 16:59

Muka-suvaitsevainen, muka-älyllinen ja muka-sivistynyt

to 12.11. 21:23

Kuntavaalit ratkaisevat hallituksen kohtalon

ti 10.11. 15:07

Onko Ohisalo tyhmä vai epärehellinen?

la 07.11. 23:06

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03.2024 12:06

Tapio Puolimatka

Lasten vai aikuisten oikeudet

ma 21.08.2023 19:21

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44