Blogi: Timo Vihavainen, pe 22.06.2018 16:01

Huumorinvastuu

Vastuulliseen huumoriin

 

Jossakin aviisissa, jonka nimeä en juuri nyt muista, oli haastateltu useita vakavasti otettavia julkisuuden henkilöä arasta aiheesta: huumorista.

Vastaukset eivät jääneet mieleeni lukuun ottamatta nimimerkki Saara Särmän kontribuutiota, jossa hän totesi, että huumori parhaimmillaan saa vallanpitäjien pallit heilumaan tai jotakin vastaavaa.

Kyllähän tuo jotenkin hauskalta kuulosti, vaikka en tiedä, saako Särmälle nauraa vai ei. Muistan, miten aikoinaan nauroin katketakseni Anja Kaurasen romaanille Pelon maantiede. Luulin jostakin avainkohdasta oivaltaneeni, että kyseessä on parodia ja nauru kuuluu siis asiaan. Kirjoittaja sai minulta monta pistettä.

Sellaisena sitä sitten kaikille suosittelin, kunnes sain havaita, että kyseessä oli täysin totinen tuotos. Mietin, miten minut sitten pitäisi suhtautua omaan nauramiseeni. Taiteilijan eli siis kirjailijan kannalta se oli väärä reaktio, ehkä jonkinlainen oheisvahinko. Olikohan kyseessä itse asiassa naurettava reaktio?

No, tämä tuskin lopultakaan on tärkeää, mutta kyllä ongelma ihan todellinen on. Muutama päivä sitten luin kaiketi hesarista (?) jonkin kolumnin, jossa miespuolinen kirjoittaja kertoili, miten häntä on pyytämättä lähennelty erilaisilla festareilla monet kerrat. Parran hypistely keljutti suuresti ja muu kiehnääminen vielä enemmän. Miksipä ei olisi?

Se oli ollut ärsyttävää ja myös loukannut hänen arvokkuuttaan. Heti hän ei asiaa tullut oikein noteeranneeksi (miksi? miksi?), mutta jälkeenpäin oli alkanut harmittaa yhä enemmän. Eikö kyseessä ollutkin itse asiassa ruumiillisen koskemattomuuden loukkaaminen ja sellaisethan saattavat pahimmillaan johtaa hengen menoon? Tämänhän me kaikki tiedämme erään viitasaarelaisen väkivaltarikollisen tapauksesta.
Mutta oma vikahan se kai lopultakin oli tämä festarilähentely, ainakin se nyt oli omalla vastuulla, ettei uhri ottanut yhteyttä festivaalin järjestäjiin ja kukaties sitä kautta järjestyshenkilöihin. Tällainen vastuullinen käyttäytyminenhän sitä paitsi olisi saattanut muuttaa koko kulttuurimme. #metoo on ollut jo eräänlainen vallankumous, mikseivät miehet ole pystyneet samaan?

Kyllä minua nauratti tuota lukiessa, mutta hymy hyytyi, kun muistin tämä Kauras-tapauksen. Vitsiähän siinä poika väänsi, mutta eikös hän liikkunut kovin aralla alueella? Feministisessä uskossa oleva toimitus ei kai uskaltanut satiiria sensuroidakaan, mutta eikös sen jäseniä lainkaan naurattanut? Vai oliko koko juttu tehty täysin vakavissaan?

En todellakaan osaa enää olla näistä varma. Tiedän vain sen, että vitsi on liki virallisesti nyt julistettu vaaralliseksi asiaksi, jonka käyttäjän täytyy niin sanotusti tuntea vastuunsa. Muuten saattaa häkki heilahtaa.

Vai mitä voi sanoa siitä, että kun eräässä huomattavassa tutkimuksessa hiljattain kartoitettiin naisten kokemaa seksuaalista ahdistelua, oli kaikkein yleisin muoto tätä rikollisuutta nimenomaan seksistiset vitsit. Mitä ne ovat olleet, riippuu tietenkin häiriintyjän omasta tulkinnasta ja mielikuvituksesta.

Voisi ajatella, että jos ongelmat ovat tätä tasoa, ei oloissa ole valittamista.

En kuitenkaan olisi ihan noin levollinen. Jos vitseistä tulee kiellettyjä, on yhteiskunnassa jotakin pahasti vialla. Se tosiaankin tarkoittaa sitä, etteivät vallanpitäjät tunne pallejaan turvatuiksi.

Nimimerkki Särmä kaiketi pallipuheillaan halusi viitata jonkinlaisiin kätkettyihin patriarkaalisiin valtarakenteisiin, jotka tätä yhteiskuntaa hallitsevat ja joiden pylväät pelkäävät naisten naurua.

No, kukin näyttää pelkäävän oman naurettavuutensa todellisia syitä. Joskus silmäilemissäni feministisissä lehdyköissä annettiin suurta painoa sille, että patriarkaatti pyrkii naurunalaistamaan tuota jaloa aatetta, feminismiä.

Eihän näin ylevä aate muuten, katsokaas, voisi naurua ansaita. Kovin helposti vain näyttää syntinen ihminen tuntevan halua nauraa nähdessään ja kuullessaan feminististä julistusta, joka esiintyy kovin korkeilla koturneilla ja hyvin usein täyttää koomisuuden klassiset tunnusmerkit.

Kaiken kaikkiaan kulttuurimme on nyt siinä tilassa, että parodian tekeminen siitä on mahdotonta. Tämä ei ole mikään puujalkavitsi, vaan raaka totuus.

Kun tilanne on tämä, on kulttuurin portinvartijoilla jäljellä vain yksi keino: kieltää nauraminen. Sehän on vanha tyrannien ultima ratio ja totalitaristisen ajattelun varma tunnusmerkki. Yhtä varmaa on, etteivät kieltäjät tule menestymään pyrkimyksissään.

Itse asiassa, kun alan muistella, huomaan, että viimeisten 5-10 vuoden aikana on ilmestynyt varsin suuri määrä journalistisia hengentuotteita, joissa sopimattomia naureskelun kohteita on pyritty etsimään ja rajaamaan yleisön kasvattamista ajatellen. Toivottavasti muistan väärin, mutta tällä harrastuksella taitaa olla aika paljon myös yliopistollista taustaa.

Pari vuotta sitten keksittiin uusi käsite sananvastuu, joka kyllä taisi olla sen verran nolo, että on jäänyt jo pois käytöstä. Joka tapauksessa sen takana oleva psykologia on yhä voimissaan. Sananvastuu ymmärtääkseni edellyttää esimerkiksi siirtolaisia ja muita vähemmistöryhmiä koskevista vitseistä pidättäytymistä. Enemmistöryhmistä sen suojelupiiriin kuuluu naissukupuoli.

On siis vitsailtava vastuullisesti. Mietin hyvän tovin, miten sellainen voisi olla mahdollista. Luulen, että ainakin kohteen pitäisi olla sallittu, esimerkiksi kokolihaa syövä heteromies. Kenenkään mieltä ei saa pahoittaa, mikä on aika vaikea pykälä, sillä kuka tahansa voi pahoittaa mielensä mistä haluaa. Vitsin kohteeksi on siis parasta valita vaikkapa eläinkunnan tai kasvikunnan jäsen sillä tavalla, ettei assosiaatiota ihmislajiin synny (banaanit!).

No, pitemmittä puheitta, miten olisi tämä ajankohtainen ja ehkä hieman mauton (mitä se on? luokkaennakkoluulo?) vitsi: mietipä seuraavan sanayhdistelmän todennäköistä käsittämistä juhannuksena ja tavallisena arkipäivänä: juhannussima teemukissa.

Olipa asian huumoriarvo mikä tahansa, kyseessä kai nyt ainakin on niin sanotusti vastuullinen huumori ja kukapa voisi siitä pahoittaa mielensä? Vai voiko?

Kun asiaa tarkemmin ajattelin, tuli mieleeni, että tässähän nauretaan pöyristyttävällä tavalla rääkätyn eläimen kustannuksella. Itse asiassa mielikuvitus kieltäytyy edes loppuun saakka käsittelemästä Teemu-kissan kohtaloa. Alan jo nähdä sieluni silmillä sen syyttävän katseen… Anteeksi… Ja hyvää juhannusta kaikesta huolimatta.

Timo Vihavainen pe 22.06. 16:01

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Venäläisen elämän ensyklopedia

ma 24.09. 22:34

Imperialismin kanssa tanssiessa

pe 21.09. 22:40

Raakuuden koulussa

to 20.09. 22:31

Kulttuurin kukkatarhat

ma 17.09. 23:22

Turmion tieltä terveyteen!

pe 14.09. 23:19

Viimeistä vitsiä myöten

to 13.09. 23:00

Sanat ja vapaus

ke 12.09. 22:16

Kansan petos

ti 11.09. 22:05

Pietarin nostalgiaa

ma 10.09. 22:53

Tappajakansaa

pe 07.09. 20:46

blogit

Vieraskynä

Suojeleeko oikeus ns. kansanryhmää sananvapauden kustannuksella?

su 16.09.2018 21:32

Juha Ahvio

Trumpin nimittämä tuomari Brett Kavanaugh Soros-vehkeilyn kohteena

pe 21.09.2018 22:46

Professorin Ajatuksia

Humanitaarinen paradoksi Holmströmiläisen paradoksin valossa

ma 24.09.2018 22:32

Jukka Hankamäki

Moniosaajat loihtivat kaikille miehille porttikiellon omilla raiskauksillaan

ke 19.09.2018 22:12

Petteri Hiienkoski

Kuka pelkää natseja?

su 09.09.2018 06:07

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Peruskouluissa opetetaan fundamentalistista islamia

la 22.09.2018 20:32

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Venäjän sisäpoliittinen värinä

ma 24.09.2018 22:36

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

to 20.09.2018 16:44

Heikki Porkka

Globaalit punavihreät tutit

ti 25.09.2018 12:24

Olli Pusa

Ilmastonmuutos on suuren luokan huijaus?

ke 19.09.2018 17:30

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

Venäläisten maihinnousu Airistolla johtuu päättäjien sinisilmäisyydestä

su 23.09.2018 11:36

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Venäläisen elämän ensyklopedia

ma 24.09.2018 22:34

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40