Blogi: Petteri Hiienkoski, pe 13.07.2018 15:52

Klassisen liberalismin puolustajia ja vastustajia

Se, mitä näennäissuvaitsevaiset punaviherliberaalit tarkoittavat "sananvapaudella" on jotain ihan muuta kuin mitä klassisen poliittisen liberalismin kannattajat sillä tarkoittavat. Toiminta, jolla länsimaisen demokratian mukaista sananvapautta ja vapaata tiedonvälitystä on jo rajoitettu, kertoo karua kieltään siitä, mihin vihervasemmistolainen "liberalismi" johtaa.

Lisää rajoituksia ja sanktioita on luvassa, jos sosiaalipolitiikan professorin viran varjolla poliittisia toimintaohjeita jakelevaa Heikki Hiilamoa seurataan.  Jos vaivautuu raaputtamaan pintaa syvemmältä – minkä valtionmedian punaviherliberaali toveripiiri mieluusti jättää YLE-veroa maksavien suomalaisten oman aktiivisuuden varaan – "asiantuntijan" naamarin takaa paljastuu vihervasemmistolaisen ääriryhmän äänenkannattajan kustantaja.

Liberalismin käsittelinen monitulkintaisuus

Liberalismi on väärinymmärretyimpiä ja siksi myös väärinkäytetyimpiä poliittisia käsitteitä. Liberalismin otsikon alla on monenlaista suuntausta. Osa on toisilleen jopa vastakkaisia.

Sosiaaliliberalismi (social liberalism) edellyttää valtion puuttumista yhteiskuntaelämän eri alueille. Se on lähellä sosialidemokratiaa (social democracy) ja sitäkin voi käytännössä pitää yhtenä sosialismin (socialism) muotona. Ainakin se siihen näyttää johtavan.

Klassinen liberalismi, erityisesti talousliberalismi (economic liberalism) ja libertarismi (libertarianism) puolestaan korostavat yksilön vallinnanvapautta ja perusoikeuksia valtion hallintovallan väärinkäytöltä. Ne pyrkivät minimoimaan valtion puuttumisen etenkin talouselämään.

Poliittisessa konservatismissakin on painotuseroja. Sitä ei kuitenkaan rasita yhtä laaja sekavuus kuin liberalismia.

Klassisen liberalismin ihanteiden unohtaminen on hämärtänyt länsimaisen demokratian perusteet.  Myös klassisten tieteen ihanteiden kunnioittaminen on käynyt yhä harvinaisemmaksi. Tieteentekemistä – etenkin humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla – vaivaa sama ongelma kuin valtamediaakin. Liian usein sitä ohjaa poliittinen ja ideologinen agenda, eräänlainen "lysenkolaisuus". Vaikka tiedekeskustelussa, jos missä, avoimuuden ja kriittisyyden pitäisi olla siihen sisäänrakennettu, tiedeyhteisötkin ovat samojen raadollisten poliittisten ja taloudellisten lainalaisuuksien vankeja kuin muutkin yhteiskuntaelämän alueet.

Sekä länsimainen tiedekäsitys että länsimainen demokratia rakentuvat olennaisesti kristinuskon ja sen ihmiskäsityksen varaan. Kysymys on järjellisistä ja loogisista toimintaperiaatteista, jotka ovat ymmärrettäviä ja toimivat ainakin periaatteessa myös ilman kristinuskoa ja Raamattua. Teologisesti ilmaistuna liikutaan niin sanotusti maallisen hallintavallan alueella, jossa toimitaan yleisinhimillisen moraalin (luonnonoikeuden) ja järjenkäytön piirissä.

Konservatismi klassisen liberalismin puolustajana

Klassinen liberalismi ja konservatismi ovat nykyisin hyvin samankaltaisia aatesuuntia, huolimatta siitä, että niiden ihmiskäsitys poikkeaa toisistaan. Valtamediassa usein esitetty vastakkainasettelu konservatismin ja liberalismin välillä johtaa sen takia harhaan. Esimerkiksi professori Richard Hudelson toteaa teoksessaan Modern Political Philosophy  (1999), että klassinen liberalismi muistuttaa sitä, mitä Yhdysvalloissa nykyään kutsutaan konservatismiksi.

Klassisen liberalismin tavoin konservatismi kannattaa terveeseen kilpailuun perustuvaa markkinataloutta, yrittäjyyttä, länsimaista kansanvaltaa ja siihen kuuluvia demokraattisia perusoikeuksia ja perustavia ihmisoikeuksia (luonnonoikeus) ja oikeusvaltioperiaatetta. Molemmat vastustavat kollektivismia ja valtiojohtoisuutta, totalitarismia.

Tämä ei tarkoita, että klassinen liberalismi olisi yksi sama asia kuin konservatismi. Eikä Hudelsonkaan näitä samasta toisiinsa suoralla yhtäläisyysmerkillä. Kysymys on siitä, että konservatismi puolustaa klassista liberalismia kuvaillulla tavalla.

Jos on seurannut presidentti Donald Trumpin puheita ja toimia - ilman valtamedian punaviherliberaalia suodatusta - on selvää, että hänkin lukeutuu heihin. Näin on siitäkin huolimatta, että Trumpilla on painotuseroja eräisiin muihin konservatiiveihin nähden.

Käytännössä kaikki konservatiivit ovat klassisen liberalismin kannattajia. Kaikki klassisen liberalismin kannattajat eivät kuitenkaan ole konservatiiveja. Eivät he ainakaan miellä itseään sellaiseksi. Toisaalta republikaaneistakaan kaikki eivät ole konservatiiveja, eivätkä välttämättä edes klassisen liberalismin kannattajia.

Demokraattipuolueen luopumus klassisesta liberalismista

Esimerkiksi Harwardin yliopiston tunnettu oikeustieteen emeritusprofessori Alan Dershowitz on klassisen liberalismin kannattaja. Hän ei kuitenkaan pidä itseään konservatiivina vaan kertoo aina äänestäneensä demokraattipuoluetta.

Dershowitz on saanut monien demokraattipuoluetta kannattavien vihervasemmistolaisten näennäisliberaalien vihat niskaansa. Hän on näet puolustanut presidentti Trumpin perustuslaillisia oikeuksia ja toimia, jotka ovat länsimaisen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteiden mukaisia. Lisäksi hän arvostellut amerikkalaisen äärivasemmiston ja sen hallitseman demokraattipuolueen menettelytapoja, jotka nakertavat maan demokratian ja oikeusjärjestyksen perusteita. Hän ei suinkaan hyväksy kaikkia Trumpin poliittisia ratkaisuja. Hän ei kertomansa mukaan olisi hyväksynyt kaikkia Hillery Clintoninkaan ratkaisuja, jos ne olisivat hänen mielestään huonoja.

Dershowitz korostaa klassisen liberalismin mukaisesti sitä, että hän vastusti Trumpia vaaleissa äänestämällä häntä vastaan. Vaaleilla valitun presidentin vastustaminen esimerkiksi juridisella kikkailulla tai laittomin keinoin, johon jopa viranomaiset ovat syyllistyneet, sen sijaan uhkaa maan perustuslaillisen demokratian perusteita.

Fox-News – jonka journalista laatua ja luotettavuutta valtamedia Suomessa on ilmeisen poliittisista syistä kyseenalaistanut – on käyttänyt Dershowitzia juridisena asiantuntijanaan. Se, että hän on ottanut kantaa, joka ei ole sopinut amerikkalaisen näennäisliberaalin valtamedian Trump-vastaiseen agendaan, on nostanut arvosteluryöpyn häntä vastaan. Ilman, että häntä olisi päästetty julkisesti puolustamaan näkemyksiään. "Erityisenä valeuutismediana" (very-fake-newsmedia) tunnettu CNN ja sen Morning-Joe -ohjelma näyttää olleen etunenässä häntäkin vastaan.

Sosiaalisen median monopolit sananvapauden uhkana

Huolimatta siitä, että sosiaalisen median globaalisti levinneet jakelualustat, kuten Facebook, Twitter ja Youtube ovat yksityisiä, niillä on käytännössä monopoliasema. Myös julkishallinto on pakotettu käyttämään niitä. Tämä tekee jakelualustojen hyväksikäytön ilman viranomaisilta länsimaisessa demokratiassa edellytettävää puolueettomuutta ja läpinäkyyttä poliittisen manipuloinnin välineinä ongelmalliseksi klassisen liberalismin kannalta.

Monopolit, kartellit yms. eivät kuuluu myöskään terveeseen markkinatalouteen. Yksipuolinen ideologinen ohjaus – perustuipa hallitseva markkina-asema valtiojohtoisuuteen, kuten Suomessa esimerkiksi YLE lonkeroineen, tai yksityisomistukseen – loukkaa klassisen liberalismin korostamia kansalaisten demokraattisia perusoikeuksia.

Ei siis ihme, että Mr. Mark Zuckerberg on joutunut tilittämään Facebookin toimintatapoja Yhdysvaltain Kongressille. Siellä tajutaan ainakin enemmistössä olevien republikaanien keskuudessa mahdollisen poliittisen manipuloinnin vaarat. Edustajat tekevät työtä mitä varten heidät on valittu: edustavat kansaa ja puolustavat sille länsimaisen demokratian mukaan kuuluvaa valtiovaltaa.

Kaksinaismoralismi paljastaa näennäisliberalismin

Klassisen liberalismin kannattajat eivät vaadi omalle "uskonnolleen" yksinvaltaa eivätkä sulje toisinajattelijoita yhteisön ulkopuolelle, kuten näennäissuvaitsevaiset punaviherliberaalit tekevät. Näin tekivät myös muut marxismin perilliset jo ennen heitä.

Klassisen liberalismin kannattajat eivät myöskään tapaa toimia kaksilla standardeilla, koska heille kysymys on länsimaisen demokratian pelisäännöistä. Niihin kuuluu myös yhdenvertaisuus lain edessä. Näennäissuvaitsevaiset punaviherliberaalit pyrkivät sen sijaan kieltämään julkisen keskustelun esimerkiksi islamin väkivaltaideologiasta, muslimiterrorismista sekä avoimesta väkivallasta, joka kohdistuu naisiin, lapsiin, homoihin – kristityistä puhumattakaan.

Itse nämä punavihreät kaksinaismoralistit puolestaan kohdistavat julkisuudessa kristittyihin ja heidän puolustamiinsa perustaviin ihmisarvoihin häikäilemätöntä vainoa, epärehellistä ja epäoikeudenmukaista mustamaalausta ja suoranaista tosiasioiden vääristelyä. Pori Jazzin toimitusjohtajan toimesta "väärien" mieliteidensä takia irtisanotun Aki Ruotsalan tapaus on viimeisimpiä julkisuuteen tulleista tapauksista.

Klassinen liberalismin kannattajat puolustavat yhteiskunnallista uskonnon- ja sananvapautta, toisin kuin näennäissuvaitsevaiset marxismin perilliset. Länsimaisessa demokratiassa mielipiteenvapaus ei tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi olla uskonnollisesti tai poliittisideologisesti samaa mieltä, ja vaikka olisi eri mieltä, tulisi toistella julkisuudessa samaa poliittisesti korrektia liturgiaa. Sitähän vihervasemmistolainen toveripiiri näyttää käytännössä edellyttävän.

Klassisen liberalismin mukainen on puolestaan tunnettu länsimaista demokratiaa kuvaava lausuma: 'Vaikka olen käsityksestäsi täysin eri mieltä, puolustan viimeiseen asti oikeuttasi ilmaista se'.

Klassisen liberalismin ja konservatismin kannattajista vain osa on kristittyjä. Toisin kuin valtamediassa usein annetaan ymmärtää, länsimaisen poliittisen konservatismin kannattajissa on muidenkin uskontojen edustajia, myös niin sanottuja uskonnottomia, agnostikkoja ja ateisteja.

Marxismin perillisetkin klassisen liberalismin tuhoajina

Klassisen liberalismin ja konservatismin kannattajiin kuuluu myös lukuisia homoseksuaalisesti suuntautuneita, vaikka punaviherliberaalit ovat julkisuudessa esiintyneet muka edustavansa heitä. Tämä johtuu siitä, että marxismin tavoin myös sen poliittiset perilliset ovat taipuvaisia näkemään ihmiset emansipaatiota vaativan "sorretun" luokkansa tai ryhmänsä edustajana – ei yksilöinä.

Homoilla ratsastaminen sekä äänestäjien poliittinen manipulointi ja kannattajien mobilisointi "tasa-arvon" nimissä uusmarxistiselle agendalle, muistuttaa sitä, miten sosialistit aikanaan omivat työväenliikkeen nimiinsä. Työtekijöitä, jotka eivät suostuneet marxismin määrittämään muottiin, leimattiin "luokkapettureiksi" ja porvareiden tai kapitalistien "kätyreiksi".

Kirjailija Pirkko Saisio tunnistaa samanlaisen henkisen ahdasmielisyyden nykyisessä vihervasemmistossa. Sen ääneen sanominen on ollut monelle punaviherliberaalille liikaa. Kun samasta asiasta varottaa kristitty heteromies, leimakirves viuhuu kahta kauheammin.

Ex-kommunisti Saisio näyttää olevan niitä harvoja omilla aivoillaan ajattelevia, joka on ottanut opikseen kylmän sodan aikaisesta vasemmistoradikalismista. Hän on aiemminkin kiinnittänyt huomiota yhteiskunnallista ilmapiiriä leimaavaan ahdasmielisyyteen, joka hakee vertaistaan stalinismista. Hän tietää mistä puhuu.

 

Lähteitä ja lisätietoja:

”Dershowitz: Martha's Vineyard Liberals Who Shunned Me Are Actually Helping Trump”. As seen on Tucker Carlson Tonight by Fox News Insider Jul 6, 2018.

”Sanna Ukkola: Nykyajan pyhät lehmät - eli miksi Pirkko Saisio pelottaa?” YLE 5.7.2018 klo 11:12.

Professori Heikki Hiilamo uudistaisi rikoslakia netissä öykkäröinnin vähentämiseksi – "Sosiaalisen median kautta vihapuhe levittää myrkkyään, ja luo uhkaavaa ilmapiiriä" Elina Partio. YLE 4.7.2018 klo 18:00.

Pirkko Saisio arvostelee me too -kampanjaa: ”Ei ole kauhean rohkeaa huutaa kuorossa”. Satu Schauman. Verkkouutiset | 01.07.2018 | 09:00- päivitetty 11.07.2018 | 10:11

“Why the ‘Classical Liberal’ is Making a Comeback”. By DEREK ROBERTSON. Politico June 16, 2018.

”***Live Updates*** Round Two: Mark Zuckerberg Testifies Before Congress.” By Tony Lee. Breitbart News 11 Apr 2018.

”Is a Conservative Crack-Up on the Horizon?” By Samuel Goldman National Review May 4, 2017.

Nathan Schlueter; Nikolai Wenzel Selfish: Libertarians and Socialist Conservatives?: The Foundations of the Libertarian-Conservative Debate. Stanford University Press. 2 November 2016.

James R. Kirth: "A History of Inherent Contradictions: The Origins and Ends of American Conservatism". In Sanford V. Levinson. American Conservatism: NOMOS LVI. Melissa S. Williams, Joel Parker. NYU Press. 17 May 2016.

”What Is Classical Liberalism?” Ralph Raico. The Mises Institute 08/16/2010

Deepak Lal: Reviving the Invisible Hand: The Case for Classical Liberalism in the Twenty-first Century. Princeton University Press. 16 December 2010.

Vincent, Andrew: Modern Political Ideologies (Third ed.). Chichester, England: Wiley-Blackwell 2009.  

John Micklethwait; Adrian Wooldridge: The Right Nation: Conservative Power in America. Penguin 2004.

Hudelson, Richard: Modern political philosophy. Armonk, N.Y.: M.E. Sharpe 1999.

Risto Harisalo ja Ensio Miettinen: Klassinen liberalismi, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala: Tampere University Press, 1997.

Petteri Hiienkoski pe 13.07. 15:52

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Petteri Hiienkoski

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. "Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa".

tuoreimmat

Yliopistorehtori nakertamassa demokratian ja tieteen perusteita

pe 10.08. 20:43

Kampanja poliittisesti epäkorrektin professorin vaientamiseksi

to 09.08. 06:12

Noitavaino Puolimatkaa vastaan

ma 06.08. 00:08

Räjähtävistä avaruuskivistä ydintuhon uhkaan

su 05.08. 06:35

Ylen kummallista sekoilua Trumpin globalisti-twiitistä

to 02.08. 23:01

YLE joutui tunnustamaan "Trump-bumpin"

la 28.07. 03:07

Vihaideologian levittäminen vei oikeuteen Tanskassa - Suomessa tuomitaan vihaideologian kritisoimisesti

to 26.07. 02:26

Onko YLE korjannut Trump-uutisointiaan vastuullisemmaksi?

to 19.07. 05:17

Klassisen liberalismin puolustajia ja vastustajia

pe 13.07. 15:52

Kohti hunnutettua "demokratiaa"

ke 04.07. 22:02

blogit

Vieraskynä

Sananvapauden puolesta

to 16.08.2018 22:35

Juha Ahvio

Onko meneillään kampanja pedofilian laillistamiseksi?

su 12.08.2018 20:12

Professorin Ajatuksia

Vellihousuja

pe 17.08.2018 23:07

Jukka Hankamäki

Luurangot taloustieteilijöiden kaapeissa

la 11.08.2018 22:34

Petteri Hiienkoski

Yliopistorehtori nakertamassa demokratian ja tieteen perusteita

pe 10.08.2018 20:43

Tapio Holopainen

Tapparan mies

ma 13.08.2018 23:16

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Somalimies palasi maahansa ja kehottaa muitakin somaleja palaamaan

ke 15.08.2018 17:13

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mikä Tapio Puolimatkan kirjoituksessa raivostutti suvaitsevaiston?

to 09.08.2018 12:51

Arto Luukkanen

Henkist holhontaa Turuus...

pe 17.08.2018 23:10

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Vihdoin normijournalismia Pekka Haavistosta

ke 01.08.2018 20:23

Heikki Porkka

Turku - kylmien päättäjien kylä

pe 17.08.2018 22:20

Olli Pusa

Demokratia vaarassa

su 05.08.2018 11:59

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ylen valeet

ke 08.08.2018 19:45

Reijo Tossavainen

SPR hylkäsi periaatteensa ja ryhtyi punavihreän sensuurin apuriksi

ke 15.08.2018 07:44

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Hirttämätön sankari

pe 17.08.2018 23:09

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40