Blogi: Timo Vihavainen, su 22.07.2018 21:02

Historia ja henkilöt

Historiamatkailu ja henkilöt

 

Palaan tässä vanhaan teemaan eli historian elävöittämiseen. Sehän on maailmalla ollut matkailun yhtenä valttina jo hyvän aikaa.

Tosiasiahan on, ettei kukaan jaksa innostua maisemista moneksi tunniksi. Ne saavat olla miten henkeäsalpaavia tahansa, mutta varsin pian matkailija niihin tottuu ja alkaa kaivata jotakin muutakin mielenkiintonsa herättämiseksi.

Historia on tietenkin siitä hankala vetonaula, että se on jo ollut ja mennyt, tavallaan haihtunut ilmaan. Saatavilla ei ole enää uljastakaan menneisyyttä, vaan jotakin muuta. Paikan henki täytyy herätellä, manata esiin, jotta se jotakin sanoisi. Savolaisten laulussa mainitut vanhat puut, laaksot ja vuoret ovat mykkiä ilman avustajaa.

Toki jotkut kunnostetut menneisyyden muistomerkit ovat jo sillään puhuttelevia ja kiinnostavia: Lontoon Tower, Suomen Olavinlinna, Venäjän Pietarin ja Paavalin linnoitus vain muutaman mainitakseni. Onhan niitä.

Kuitenkin, jopa hienoimmat muinaisjäänteet jäävät turistilta helposti käsittämättä ja menettävät mielenkiintoaan, ellei niihin liittyviä tarinoita kerrota. Tämä puoli taitaakin olla se huonommin hoidettu, ainakin meillä.

Luulisin, että paras tapa historiallisen mielenkiinnon herättämiseksi on asioiden henkilöiminen. Tiettyjen hallitsijoiden ja muiden suurmiesten nimet ja kohtalot tunsi ainakin aikoinaan jokainen hiemankin koulua, myös kansakoulua käynyt. En ole varma, onko tilanne enää yhtä hyvä, mutta uskon, ettei historian suuria persoonallisuuksia unohdeta koskaan.

Kukapa ei omaan historiankuvaansa osaisi sijoittaa vaikkapa Hitleriä, Kekkosta ja Nikolai II:ta! Kaikilla on ainakin jokin käsitys Napoleonista ja Aleksanteri I:stä ja varsin monilla myös Kustaa III:sta ja Katariina II:sta. Sitä paitsi nämä nimet eivät liity vain Suomen historiaan, vaan myös koko Euroopan- ja siis maailmanhistoriaan.

Sellaisten nimien varaan rakentuu ihmisten mielissä jo enemmän tai vähemmän valmis runko, jonka varassa voidaan sitten nostaa esille tiettyjä paikkoja ja hetkiä noiden henkilöiden elämästä.

Ajatelkaamme nyt vaikka sellaisia historiallisia kohtaamisia kuin Katariina II:n ja Kustaa III:n kohtaaminen Haminassa tai Aleksanteri I:n ja Kaarle Juhanan kohtaaminen Turussa.

Nuo asiat on paikan päällä kyllä huomattu, mutta ainakin minun mielestäni kovin vaatimattomasti.

Eikö Turun sopimuksella vuonna 1812 ollut erittäin suuri merkitys koko Ruotsin ja myös Suomen historialle? Ehkäpä se osaltaan ratkaisi jopa maailmanhistorian? Entäpä, jos Bernadotte olisikin kaikin voimin hyökännyt Pietariin juuri silloin, kun Venäjän armeija oli tiukoilla sekä Moskovan suunnalla että Pietarin eteläpuolella?

Vastaavalla tavalla Suomi oli temppelin harjalla vuonna 1919, kun Judenitš hyökkäsi Pietariin ja Mannerheim valmistautui antamaan bolševikeille armoniskun.

Leninin mielestä se olisi ratkaissut vallankumouksen kohtalon. Olisiko? Siinä tapauksessa maailmanhistoria oli siitä kiinni…

Myös koko maailmassa tunnettu Uudenkaupungin rauha ja maailman suurimpiin meritaisteluihin kuuluvat Ruotsinsalmen taistelut ovat kummallisesti vajaakäytöllä, ehkä menneisyyden painolastista johtuen. Sapokan vesipuistossa aikoinaan sijainnut meritaistelulammikko oli aika hauska tapa muistin verestämiseen. Nyt taitaa veneet olla jo poltettu.

Mutta henkilöidystä historiasta edelleen. Kustaa III, joka osasi hieman suomeakin, vietti maassamme huomattavan paljon aikaa ja hänen muistoaan voisi kukaties hyödyntää paljon nykyistä enemmän.

Vuoden 1775 Eriksgata, jolloin Kyöstä matkusti maan läpi monen sadan miehen ja yli 200 hevosen seurueella, jätti jotain jälkeensäkin. Kungsbacka, Kuninkaanmäki sai nimensä siitä, että Kyöstä söi siellä piknikin (Tällä paikalla nautti Kuninkaallinen majesteetti Kustaa III päivällistä 10. kesäkuuta 1775 paljaalla maalla). Original på svenska.

Hänen nimeään kantava sota oli sitten toki varsin mieletön uhkayritys, mutta juuri sellaisena epäilemättömän kiinnostava. Matkailijalle voisi retki teatterikuninkaan askelissa olla hyvinkin viihdyttävä, vaikkapa Bellmanin lauluilla säestettynä. Voisiko paikatkin panna puhumaan tänä automaation aikana?

Venäjän keisarit olivat yleensä Suomeen mielistyneitä ja suhde oli molemminpuolinen. Heidän kesänviettopaikkojaan on viime aikoina nostettu esille ja aiheellisesti, mutta ainakaan keisarillista kesälomaa en ole huomannut mainostettavan. Voisihan se olla rannikon turistituote.

Oma historiansa on Aleksanteri I:n suurella kiertomatkalla Suomessa vuonna 1819. Sitä ilmeisesti tullaan muistelemaan enemmänkin ensi vuonna. Hyvät muistothan siitä jäivät.

Kaiken kaikkiaan suurten historiallisten henkilöhahmojen liittäminen konkreettisiin paikkoihin näyttää maailmalla olevan suosittua. Se toimisi varmaan Suomessakin.

Ajattelen tässä esimerkkinä Sulkavan Telakanavaa, joka rakennettiin Aleksandr Suvorovin johdolla ja jonka kävi vuonna 1803 tarkastamassa keisari Aleksanteri I. Molemmat ovat Venäjällä kaikkien tuntemia historian hahmoja ja heidät tunnetaan jopa Suomessakin.

Aikoinaan saatettiin keisarivierailujen kunniaksi rakentaa jopa monumentti, jollainen on Helsingin Kauppatorin Keisarinnankivi. Toinen vaihtoehto oli kirjoittaa korkeiden vieraiden nimet kultakirjaimin kallioon, kuten on tehty Saimaan kanavalla.

Meillä ei ole syytä moiseen alamaiseen palvontaan, mutta yleisen historiatietoisuuden parantamiseksi ja turismin elävöittämiseksi kannattaisi varmaan asianmukaisiin paikkoihin pystytellä jonkinmoisia tolppia, joissa kerrottaisiin lyhyesti menneistä tapahtumista.

Esimerkiksi QR-koodilla voitaisiin tarjota myös linkkejä suurempaan kokonaisuuteen. Tämä suuri kokonaisuus olisi sitten siellä netissä helposti tavoitettavissa ja sitä voitaisiin myös mainostaa.

Sulkavalla voitaisiin myös muistaa vaikkapa Kustaa III:n ja Kurt von Stedingkin vierailuja paikkakunnalla. Vanhat kartat auttaisivat ymmärtämään, millaisessa ympäristössä silloin liikuttiin ja kartta kertoisi päähenkilöiden liikkumisista hyvin tiiviissä muodossa.

1700-luvun erikoisuuksiin Sulkavalla kuului myös se, että seurakunnan Venäjän puolelle jääneen osan asukkaat kävivät yhä kirkossa Ruotsin puolella. Lisäksi sijaitsi valtakunnan rajalla ns. riitamaa, jonka asukkaat eivät maksaneet veroa kenellekään eivätkä tunnustaneet minkään valtakunnan lakia.

Kaikki nämä asiat muistetaan huonosti, mutta saattavat olla kiinnostavia myös nykyiselle kansalle. Ne olisi vain tuotava konkreettisesti ihmisten tietoisuuteen. Menetelmän pitäisi olla selkeä, hyvä ja halpa. Tekstien ja kuvien pitäisi olla hyvin iskeviä ja lyhyitä.

Hyvä idea oli mielestäni ns. Vihreän kullan kulttuuritie, jonka käytännön toteutus kuitenkin jäi mielestäni heikoksi. Tunnustan, että vasta viime viikolla näin ensi kertaa esityksen, jossa kerrottiin tuon tien kokonaisuudesta.

Siihen asti olin nähnyt vain kylttejä, joiden perusteella en osannut hahmottaa minkäänlaista kokonaisuutta ja arvelin, että kyseessä oli vain jokin metsätalouden kehitykseen liittyvä reitti.

Tuosta mainitusta kokonaisuudesta opin tietämään Parkumäen taistelun muistomerkillä, joka muuten on varsin mahtava nähtävyys ja käynnin väärtti.

 Etsin tuota Vihreän kullan kulttuuritien reitin selostusta sen jälkeen vielä netistä, mutta aluksi huomasin vain wikipedian artikkelin, josta ei ollut paljon apua. No tämä nyt taisi jo olla omaa saamattomuutta.

Opin tästä joka tapauksessa, etteivät pelkät hyvät ideat vielä riitä, Ne pitäisi myös hyvin toteuttaa. Siinähän meille riittää haastetta.

Timo Vihavainen su 22.07. 21:02

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Jonkin sortin sakkia

ti 16.10. 22:34

Tiitisen satupuu?

ma 15.10. 23:23

Legioonien aika

la 13.10. 23:03

Naisten maailmanaika

pe 12.10. 20:46

Kuka kenet?

to 11.10. 22:57

Hurskaan miehen Siperia

ke 10.10. 23:08

Läylemmäksi lankeavi

ti 09.10. 22:17

Neron osa

ma 08.10. 23:49

Tieteen tanhuvilta

su 07.10. 09:43

Keskustajääkäri

la 06.10. 10:46

blogit

Vieraskynä

Julkisen palvelun median arvopohja: Tanska

la 13.10.2018 23:10

Juha Ahvio

Sananvapaus uhattuna Suomessa ja somessa

pe 12.10.2018 20:50

Professorin Ajatuksia

Hiilinieluun keskittyminen olisi vanhentunutta metsäpolitiikkaa

ti 16.10.2018 22:33

Jukka Hankamäki

"Uusi normaali" toteutumassa myös Suomessa

to 11.10.2018 23:01

Petteri Hiienkoski

Kuka pelkää natseja?

su 09.09.2018 06:07

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Jätetäänkö nuoriamme kuolemaan?

ke 17.10.2018 01:12

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Eduskunta ei ole yhtiökokous hyvä Juha!

ti 16.10.2018 22:35

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

to 20.09.2018 16:44

Heikki Porkka

Avoin raja Afganistanista Suomeen?

ke 10.10.2018 12:25

Olli Pusa

Aki Kangasharju ja asuntovirsi

pe 12.10.2018 23:29

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

Punavihreä moraaliposeeraaja, faktantarkistaja ja JSN:n jäsen Johanna Vehkoo sai kunnianloukkaussyytteen

pe 12.10.2018 13:17

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Jonkin sortin sakkia

ti 16.10.2018 22:34

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40