Blogi: Heikki Porkka, la 15.09.2018 12:31

Li Andersson ja Jussi Halla-aho - utopia vastaan realismi

 

Parivaljakko Li Andersson Jussi Halla-aho välinen keskustelu sujui poliittisesti ajatellen ennakko-odotusten mukaisesti Marja Sannikan ja Sanna Ukkolan luotsaamassa viihdeohjelmassa (14.9.2018).
Vastakkain olivat utopistista internationalismi-sosialismia edustava Andersson ja sisäistä (Suomi-) solidaarisuutta painottava, jalat maassa -realismia edustava Halla-aho.

Siinä missä Andersson halasi koko maailmaa eikä piitannut siitä, kuka lystin maksaa ja miten maksaa, Halla-aho esitteli realismiin perustuvan kantansa, jonka [kannan] noudattaminen takaisi kaikille suomalaisille (ja ruotsalaisille ja tanskalaisille ja saksalaisille jne.) hyvän yhteiskunnan.

Historiaa tuntevan ihmisen ei ole vaikea oivaltaa kumman kantaa suomalaisten järisyttävän enemmistön pitäisi edustaa, jos kansakunta haluaa ylipäätään säilyttää olemassaolonsa.

Li Anderssonin edustama internationalismi on kaikkien maailman sosialistien ”kattoaate”, joka tähtää rajattomaan maailmaan. Päämäärän saavuttaminen on mahdollista vain yhteiskunnallisessa asetelmassa, jossa ihmiset ajattelevat samansuuntaisesti kaikista merkittävistä asioista.

Lopullisessa internationalistisessa maailmanvaltiossa ylintä valtaa käyttäisi ”maailmanhallitus”.

Kuten jokainen järjissään oleva ymmärtää, internationalismin päämäärän mahdollisesti toteutuessa on pieni ihminen entistä pienempi ja avuttomampi vallankäyttäjien mielivallan edessä.

Jokainen internationalismia tarjoileva sukupolvi unohtaa ideologisessa kiimassaan ihmiseen liittyvän inhimillisen totuuden, jonka mukaan internationalismi ei tule koskaan valtaamaan maailmaa, jossa merkittävä osa ihmisistä uskaltaa ajatella omilla aivoillaan.

Neuvostoliitto yritti yhdenmukaistaa kansalaistensa ajattelua ja nyt EU pyrkii päämääräänsä samantyyppisellä metodilla saaden massiivista tukea vasemmalle kallellaan olevalta medialta. Euroopan unionissa suositaan enenevässä määrin sensuuria, kirjoituskieltoja ja käräjillä istumista vain siksi, että ihmiset ajattelevat ”väärin”.

Politiikassa alueiden hallintaan ja / tai valtaamiseen pyritään monin tavoin. Päälinjana voidaan pitää

1) suostuttelua ja neuvottelua,
2) taloudellista pakottamista, erilaisia sanktioita, joiden avulla vastahankaiset pyritään samaan polvilleen,
3) muunlaista pakottamista ja väkivaltaa, joka tarkoittaa äärimmilleen vietynä sotaa.

Nykypäivän internationalistit toimivat kuten entisajan sosialistit. Ideologian päämäärän, rajattoman maailman tavoitteluun, johon pyritään a) valehtelemalla, b) omia lakeja ja sääntöjä rikkomalla sekä c) pakottamalla ja uhkailemalla, on siirrytty EU:n johdossa jo aika päiviä sitten.

Anderssonin ja Halla-ahon keskustelussa kiintyi huomio erityisesti kahteen asiaan:

1) edellä mainittuun, Anderssonin edustamaan utopistiseen internationalistiseen ajatteluun, "maailmanhalaukseen", ja

2) siihen, että todellisuudessa yhtä lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet ovat internationalistisen ajattelun suhteen Anderssonin linjalla, hylkäämässä kansallisvaltioon perustuvan sisäisen solidaarisuuden politiikan, jonka lippua pitävät korkealla ainoastaan perussuomalaiset poliitikot.

Internationalismia edustavat väittävät aina ajavansa parempaa demokratiaa ja puhuvat toistuvasti eriarvoisuudesta ja syrjäytymisestä painottaen samalla ”kaikkien mukaan ottamista”.

Tosiasiassa internationalismi on elitistien aate, jonka oivaltaa, kun miettii sosialistivaltioiden valtarakenteita.
Internationalismin tavoittelu ei ole tuonut yhteenkään valtioon vaurautta JA vapautta, vaan aivan päinvastoin, useimmissa sosialistivaltioissa kansalaisten olot ovat kurjat eikä vapaudesta, ajattelun ja / tai tekemisen, kannata edes puhua.

Sosialismi on jaetun kurjuuden aate, jolla ei ole mitään tekemistä vapauden kanssa, kun tarkoitetaan kansalaisten aitoa vapautta. Eliitti sen sijaan porskuttaa ja voi hyvin.

Yllä kerrotut asiat huomioon ottaen on vaikea ymmärtää, miksi suomalaiset keskusta-oikeistolaiset puolueet ovat langenneet sosialistisen harhaopin pauloihin.

Olisiko eräänä merkittävänä syynä sosialistien ja islamin edustajien usein historiassa ja nykyisyydessä käyttämä sana ”rauha”?
Sosialistit ovat aina väittäneet edustavansa rauhan aatetta, islamin edustajat puolestaan rauhan uskontoa. Historian faktat kertovat aivan päinvastaisia asioita.

EU:n kannattajat mainostavat rauhaa yhtenä merkittävimmistä tekijöistä, jota unioni on pystynyt ylläpitämään ja ”luomaan”.

Kun katsoo läntiseen Eurooppaan, ei voi ymmärtää miksi EU-fanaattiset puhuvat rauhasta samaan aikaan, kun ovat tuottaneet maanosaan satoja tuhansia tai jopa miljoonia ihmisiä kulttuureista, joiden edustajilla ei ole pienintäkään halua sopeutua länsimaiseen yhteiskuntaan.

Eivätkö poliittiset johtajat ymmärrä millaiseen lopputulemaan internationalistinen politiikka tulee jälleen johtamaan, jos radikaalia suunnanmuutosta ei tehdä välittömästi.

Eihän voi olla niin, että kaiken taustalla kummittelee joku taho, joka ajaa tietoisesti väkivallan politiikkaa, jonka loppupisteenä on perinteinen sota tai uusimuotoinen, Lähi-idästä tuttu krooninen kaupunkisota Euroopan eri kolkissa?

Turvattomuuden, tosiasiallisen tai pelkän tunteen, kasvu on merkki siitä, että kantaväestö kokee asioiden kehittyvän täysin väärään suuntaan.

Kansalaisten turvattomuuden tunteen kasvu perustuu realismiin. Kun kotiseudun kaduilla ei voi enää kulkea vilkuilematta toistuvasti olan yli, kun tietyntyyppiset jengit pulpahtelevat säännöllisesti esiin, kun kansakunta kokee terrori-iskun ja tunnistaa naisrauhan katoavaisuuden ulkomaalaisten toteuttamien raiskausten määrän järkyttävän kasvun myötä, pitäisi kehitykseen reagoida päättäväisesti ja riittävällä volyymilla.

Ikävä kyllä, Suomen eduskunnassa istuu aivan liikaa Li Anderssonin kaltaisia maailmaa halaavia utopisteja sekä taloudellisista pikavoitoista haaveilevia ahmatteja, joille elämän ainoaksi johtotekijäksi on muodostunut rahankeruu hinnalla millä hyvänsä.
Anderssoneja ja ahneita ei kiinnosta tavallisen suomalaisen tila, heille ideologia tai ahneuden avulla hankittu omaisuus määrittävät elämän arvon.

Ehtiikö Suomi tulevina vuosina liian pitkälle ”Ruotsin tiellä”, sen päättävät kansalaiset kaikissa seuraavissa vaaleissa. Rehellisesti on sanottava, että pahalta näyttää.

Heikki Porkka la 15.09. 12:31

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Heikki Porkka

Ulkosuomalainen, jonka mukaan realismi ja tosiasioiden tunnustaminen ovat ainoat oikeat lähtökohdat yhteiskunnallisista asioista päätettäessä.

tuoreimmat

Avoin raja Afganistanista Suomeen?

ke 10.10. 12:25

No go -alueiden Ruotsi

to 04.10. 16:39

Terveisiä presidentti Niinistölle

ma 01.10. 11:45

Porin murha ja suomalaiset lampaat

la 29.09. 10:54

Jösse Järvenpää ja Marine Le Pen kulttuurivallankumouksen uusimpina uhreina

ke 26.09. 13:19

Globaalit punavihreät tutit

ti 25.09. 12:24

Petteri Orpo ja Kai Mykkänen naisten ja tasa-arvon asialla?

ma 24.09. 20:15

"Luotettavan ja vastuullisen" median edustaja vedättää suomalaisia

su 23.09. 11:17

Neuvostoliittolainen Suomi

pe 21.09. 10:18

Yleisradio todellisuutta muokkaamassa

ke 19.09. 21:39

blogit

Vieraskynä

Julkisen palvelun median arvopohja: Tanska

la 13.10.2018 23:10

Juha Ahvio

Sananvapaus uhattuna Suomessa ja somessa

pe 12.10.2018 20:50

Professorin Ajatuksia

Hiilinieluun keskittyminen olisi vanhentunutta metsäpolitiikkaa

ti 16.10.2018 22:33

Jukka Hankamäki

"Uusi normaali" toteutumassa myös Suomessa

to 11.10.2018 23:01

Petteri Hiienkoski

Kuka pelkää natseja?

su 09.09.2018 06:07

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Jätetäänkö nuoriamme kuolemaan?

ke 17.10.2018 01:12

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Eduskunta ei ole yhtiökokous hyvä Juha!

ti 16.10.2018 22:35

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

to 20.09.2018 16:44

Heikki Porkka

Avoin raja Afganistanista Suomeen?

ke 10.10.2018 12:25

Olli Pusa

Aki Kangasharju ja asuntovirsi

pe 12.10.2018 23:29

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

Punavihreä moraaliposeeraaja, faktantarkistaja ja JSN:n jäsen Johanna Vehkoo sai kunnianloukkaussyytteen

pe 12.10.2018 13:17

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Jonkin sortin sakkia

ti 16.10.2018 22:34

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40