Unkarin pääministeri Viktor Orbán totesi viime torstaina Facebookissa julkaistussa videossaan, että Unkari oli "onnistuneesti puolustanut" oikeuttaan suojella rajojaan viime viikolla Brysselissä pidetyssä Euroopan unionin huippukokouksessa.

"Puolustimme menestyksekkäästi Unkarin oikeutta suojella sen rajoja. Yhdessä muiden maiden kanssa onnistuimme estämään EU:n byrokraattien maahanmuuttoon liittyvät liberaalit ehdotukset", hän kertoo Facebook-videossaan kokouksen jälkeen.

Orbán uskoo, että kiista jatkuu:

"Keskustelu kuitenkin pysyy ennallaan. On vielä maita, jotka uskovat maahanmuuton olevan posiitivinen ilmiö, jota Eurooppa tarvitsee. He tulevat jatkamaan tällaisten ehdotusten puolustamista tulevaisuudessa."

Orbán huomautti edustavansa "toista leiriä".

"Vaadimme, että meidän rajojamme on suojeltava, maahanmuutto on vaarallinen ilmiö, ja jokaisella maalla pitäisi olla oikeus päättää, haluavatko he antaa kenen tahansa tulla omalle alueelleen", hän korosti.

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven oli vaatinut, kuten ennenkin, että koko EU olisi pakotettava ottamaan käyttöön sama maahanmuuttopolitiikka kuin Ruotsilla ja hänen mukaansa olisi tehtävä yhteinen uudelleenjako.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán ei arvatenkaan yhtynyt ajatukseen. Hän päinvastoin varoitti, että maahanmuutto on vaarallista Euroopalle.

Euroopan unionin puheenjohtajavaltiona nyt toimivan Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz  ehdotti huippukokouksessa, että Euroopan unionin olisi hyväksyttävä "pakollisen solidaarisuuden" käsite. Kunkin jäsenvaltion olisi tällöin osallistuttava maahanmuuttotilanteen hallitsemiseen, mutta ei välttämättä ottamalla pakolaisia, ​​sillä tästä ei ole yksimielisyyttä.

Politico raportoi lähteisiinsä nojaten, että Kurzin esityksen mukaan jäsenvaltiot voisivat myös valita muita solidaarisuuden muotoja pakolaiskiintiöiden sijaan. Yksi tällainen muoto voisi olla taloudellinen tuki ulkorajojen suojelemiseen.

Viktor Orbán piti Kurzin ehdotusta "parhaimpana", mutta Unkarin hallituksen tiedottajan, Zoltan Kovacsin mukaan esitys on kyllä "ihan järkevä", mutta ei vielä läheskään sellainen, jolla on "hyväksyttävät pääperiaatteet".

Saksan liittokansleri Angela Merkel oli ollut sitä mieltä, ettei hän halua siirtyä "pakollisesta vastuusta pakolliseen solidaarisuuteen", ja useat muut EU:n johtajat ilmaisivat Merkeliä tukevia ​​näkemyksiä.

Unkarin pääministerin mukaan keskustelu jatkuu joulukuussa.

Viktor Orbán tukee Manfred Weberin valintaa Euroopan kansanpuolueen (EPP) johtajaksi, johon hänen johtamansa Fidesz -puolueensakin kuuluu.

Keskustaoikeistolainen EPP on nykyisen Euroopan parlamentin suurin puolue.

Tarjolla ehdokkaita Helsingissä 8. marraskuuta pidettävään EPP:n konferenssiin, jossa valitaan EPP:n kärkiehdokas, on vain kaksi. Toinen on Suomen entinen pääministeri, EPP:n liberaaliin siipeen kuuluva Alexander Stubb, joka Ylen toimittajan mielestä "lähtee pelastamaan ahtaalle joutunutta liberalismin aatetta" EU:ssa. Ylen Ykkösaamussa viime lauantaina Stubb kuvasi itseään ryhmittymässä "keskusta-vasemmistolaiseksi liberaaliksi".

Stubbin vastaehdokas on EPP:n europarlamenttiryhmän nykyinen johtaja, Saksan baijerilaista CSU-puoluetta edustava Manfred Weber.

Kun valinta on tehtävä näiden kahden ehdokkaan välillä, Orbán on kertonut kannattavansa selvästi Weberia ja Fidesz tekee samoin.

Unkarilaisen poliittisen analyytikon, Zoltan Kiszellyn mukaan on mahdollista, että Manfred Weber tuki taannoista europarlamentissa Hollannin vihreitä edustavan Judith Sargentinin tekemää raporttia vain taktisista syistä, jotta hän lisäisi mahdollisuuksiaan tulla valituksi Euroopan kansanpuolueen (EPP) kärkiehdokkaaksi.

Kiszelly muistutti Unkarin julkiselle M1-kanavalle, että CSU:n viidestä Euroopan parlamentin jäsenestä Weber oli ainoa, joka tuki Sargentinin mietintöä, mutta hän tuntee Keski-Euroopan ja Unkarin paremmin kuin hänen kilpailijansa Alexander Stubbin.

Esimerkiksi Ruotsin maltillinen kokoomus on jo ilmoittanut tukevansa Stubbia EPP:n kärkiehdokkaaksi. Äänestäviä jäseniä on kaikkiaan 734.