Lapset ovat kansakunnan tulevaisuus. Tulevaisuus on vain avuton ilman sinua. Se tarvitsee sinun apuasi ja meidän yhteistä väkevää käsivartta.

Tämä asia oli aikoinaan päättäjien sydämellä. Yhteisen vastuuntunteen seurauksena oli vuonna 1949 voimaan tullut laki lapsilisistä. Vuoden 1947 keskitetyssä palkkaratkaisussa osa lapsien huoltajista sai palkankorotuksen niin sanottuna perhepalkkana, mutta suuri osa vanhemmista jäi korotusten ulkopuolelle.

Tilanne johti seuraavana vuonna lapsilisälain säätämiseen. Laki hyväksyttiin yksimielisesti.

Kyse oli isosta asiasta: vuonna 1949 lapsilisämenot muodostivat 40 prosenttia kaikista Suomen sosiaalimenoista

Vuosi 1949 – lapsilisät sodan runtelemaan Suomeen

Suomi on muuttunut vuodesta 1949. Maa maksoi sotakorvauksia ja oli sodan runtelema. Ihmiset olivat köyhiä ja kommunismin myrkky yritti saada jalansijaa maassa.

Vuonna 1949 universaali lapsilisä oli siksi hyvä juttu.

Maassa oli sodan vammauttamia miehiä sekä työn arpeuttamia naisia, jotka etsivät elämäänsä uutta alkua. Kodin perustaminen ja lapset olivat merkkejä siitä, että elämä voittaa. Valtiovalta oli juuri asuttanut puoli miljoonaa karjalaista ja antanut näille maapaikan tulevaisuutta varten. Lapsilisien tarkoituksena oli tuoda lapsiperheille kouriintuntuva apu hätään. Kaikille.

Silloin se, että lapsilisää maksettiin tasaisesti kaikille lapsille - vanhempien tulotasosta riippumatta – oli viisasta. Kommunismi menetti propagandavalttinsa kun tehtiin rohkeaa politiikkaa.

Sodan jälkeen lapsilisät olivat huomattava apu käytännössä kaikille lapsiperheille.

Entä nyt?

Nyt lapsilisien suhteutettu määrä on irvokkaan pieni huomioon ottaen, mitä kuluja lapsista on vanhemmille. Ja toisin kuin silloisessa maanviljely-yhteiskunnassa lapsista eivät ole enää ilmaiseksi työvoimaksi eikä vanhuuden turvaksi. Lapsenhankkiminen siis on -aivan päinvastoin kuin vanhoina aikoina - mittava uhraus yhteishyvän puolesta.

Mitä lapsilisä on nykyään?

Ensimmäisestä lapsesta lapsilisää maksetaan 94,88 €, toisesta lapsesta 104,84 €, kolmannesta 133,79 €, neljännestä 153,24 € ja viidennestä sekä jokaisesta seuraavasta lapsesta 172,69 € kuukaudessa.

Lapsilisät ovat kärsineet ja niitä on supistettu

Vuonna 1949 summat olivat suhteellisesti isompia. Ja sen jälkeen meille kehitettiin järjestelmä, jossa lapsiperheiden asema otettiin huomioon kunnolla verotuksessa.

Nyt lapsilisät ovat suhteellisesti pienempiä ja kun ”verotus keveni” niin lapsivähennyksistä haluttiin eroon. Haluttiin näet keventää pääomaverotusta. Silloin lapset tipahtivat kyydistä pois.

Nyt keskiluokka on kuitenkin haipumassa ja vaikeuksissa; on syntynyt köyhien luokka, joka tarvitsee lapsilisää enemmän. Joku tarvitsee lapsilisää – toinen ei. Niillä, joilla on varallisuutta, lapsilisä on kiva pikku lisä.

Näillä perheillä se pannaan ehkä sijoitustilille tai pankkiin ”opiskeluja varten”. Tai osakeindeksirahastoon kuten tämä artikkelin isä teki (https://www.aamulehti.fi/a/200725235) tai sitten sillä ostetaan teini-ikäiselle lapselle komea auto.

Tavalliselle ihmisille ja keskiluokalle lapsilisä ei ole kuitenkaan mukava piriste pankkitilille vaan pelastus. Se on se viimeinen pelastusrengas, joka estää nälän ennen palkkapäivää.

Kolme vaatimusta lapsilisistä!

1) Lapsilisien määrää on nostettava.

Lapsilisästä saa vuodessa1140. Kun taas toisen asteen koulutuksen tarvikekulut ovatnoin 1200,- vuodessa. Lukion koulutavarat ovat niin kalliita, että ne syövät 15-17 vuotiaan koululaisen lapsilisän kokonaan, joskus ylikin. Eli lapsilisät 15-17-vuotiailta on käytännössä yhtä paljon kuin lukiokirjat ja -tietokoneet.

Kun Suomeen syntyy koko ajan vähemmän lapsia, valtiovalta voisi ilmaista arvostuksensa lapsiperheille sillä, että lapsivähennys otetaan takaisin verotukseen ja että lapsilisät kohdennetaan runsaampina niille, jotka niitä todella tarvitsevat.

Erityisesti yksinhuoltajille lapsivähennys verotuksessa ja suurempi lapsilisä toisi talouteen ennustettavuutta. Pahinta on se, että lapsilisä katsotaan tuloksi, joten se vaikuttaa esimerkiksi toimeentulotukeen. Se on väärin ja tähän uuden eduskunnan tulee pikaisesti puuttua.

Lyhyesti: lapsilisien määrää on nostettava pikaisesti!

2) Köyhille perheille lapsilisää enemmän ja tarpeeseen! Ei osakerahastoihin!

Meillä on nyt kansallinen hätätila. Syntyvyys on kääntynyt dramaattiseen laskuun, jonka syistä voidaan väitellä. Onko kysymys siitä, että ihmiset kokevat tilanteen niin kriisiytyneeksi, että eivät uskalla hankkia lapsia? Vai onko syynä se, että ihmisillä ei ole vakituista työtä eikä tulevaisuudennäkymiä?

Olen varma, että meillä suomalaisilla on kuitenkin tulevaisuus. Meidän täytyy omaksua se sama asenne kuin sotavuosina, jolloin samoissa poteroissa oli niin herroja kuin tavallisia ihmisiä.

Olisiko mahdollista antaa köyhille lapsiperheille enemmän?

Olisiko mahdollista suunnata lapsilisät tarpeeseen. Ei osakeindeksirahastoihin. Ja ennen kaikkea huolehtia siitä, että kokonaisverotuksessa lapsivähennys tulisi huomioiduksi täysimääräisesti – ei symbolisesti?

3) Lapsilisiä varten on oltava oleskelulupa Suomessa

Lapsilisiä varten on oltava oleskelulupa Suomessa. Nythän pelkkä osoite Suomessa riittää. ja Tällainen lapsilisä kannustaa joko pakolaishakemuksen käsittelyä odottavia tai sitten hylättyjä ehdokkaita hankkimaan lapsia - mikä missään nimessä ei ole toivottavaa.

Ei jätetä kaveria – ei jätetä lapsiperheitä

Sodan aikana rintamamiesten sanonta siitä, että ”ei jätetä kaveria” mahdollisti Suomen pelastamisen. Kaveria ei jätetty. Sodan jälkeen tajuttiin, että meidän selviämisemme ja tulevaisuutemme perustuu lapsiin.

Kysymys on tänään samasta asiasta.  Ajattele sitä kun katselet lastenvaunuja lumipöpperön läpi työntävää urheaa äitiä.

Hän vie sinun kansasi tulevaisuutta mukanaan. Ei jätetä häntä.

Huhtikuun vaaleissa voidaan kääntää suunta ja antaa ääni Suomelle.

Onneksi on perussuomalaiset!