Blogi: Timo Vihavainen, su 24.03.2019 22:16

Setämiesten maailma

Setämiehen rooli

 

Seurasaaren Antintalossa on, kuten kaikki muistamme, sellainen osasto, jonka nimenä on Setämiehen puoli.

Setämieshän oli perheen naimaton poika, jolle ei tarvinnut omaa tilaa tai torppaa lohkaista.

Niinpä tämän miehen työt tavallaan menivät hukkaan sikäli, että hän biologisesti katsoen jäi suutariksi, kuten joskus sanotaan.

Tai itse asiassa ne eivät sen enempää hukkaan menneet kuin muidenkaan, koska hän oman elatuksensa lisäksi kantoi kortensa kekoon myös veljiensä perheille eli tulevaisuudelle. Tavallaan setämies siis joutui tekemään pyyteetöntä työtä, ellei nyt sattunut olemaan niin laiska tai kyvytön, että elätti vain itsensä, jos sitäkään.

Aristotelisesti katsoen setämies tuskin oli onnellinen. Mikäli ihmisen määränä on tulla siksi, mikä hän on, jäi hänen kohdallaan se toteutumatta se miehinen potentiaali, joka kaipaa toteutumistaan perheen hankkimisessa, elättämisessä ja kasvattamisessa.

Mutta on tietenkin mahdollista, ettei tätä potentiaalia ollutkaan. Eihän luonto ole mikään täydellisiä olentoja suoltava automaatti. Se tekee aina tietyn määrän myös niin sanottua hylkytyötä. Se on kova tuhlaamaan.

Ennen maailmassa asia ymmärrettiin ja näihin erikoistapauksiin suhtauduttiin yleensä rauhallisesti tekemättä heistä enempää maailman napaa kuin myöskään kauhukuvaa. Setämiehenähän se Jukolan Simeonikin vanhemmiten eleli ja lienee täyttänyt hyvin oman paikkansa yhteisössä.

Tunnettu setämies maailmankirjallisuudessa on Tšehovin Vanja-eno, epäitsekkyyden perikuva, joka raatamisestaan ja uhrautumisestaan saa palkakseen vain palvelemansa professori Serebrjakovin tunteettomasti laskelmoivan tylyyden. Vanjalle ei jätetä mitään, koska ei tarvitse. Itsepähän on sellainen kuin on.

Tietenkin setämiehellä on myös naisellinen vastineensa. Vanja-enon kohtalotoveri on Sonja, joka on toivottomasti rakastunut tohtori Astroviin, mutta eihän siitä mitään tule, kun Astroville kelpaisi vain täydellinen nainen.

 Eivät kaikki sellaisia ole eivätkä voi olla, sanoipa feministien kannatusryhmä mitä tahansa (https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=astrovhttps://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=astrov ).

Vanhatpiiat olivat aikoinaan usein traagisia hahmoja. Toki moni lienee viihtynyt osassaan siinä kuin setämieskin, mutta Aristoteleeseen viitaten katson, ettei kaikki heidän kohdallaan nyt yleisesti ottaen mennyt ihan kuten olisi pitänyt.

Ennen muinoin vanhapiikatädit olivat usein talossa setämiehen kaltaisia perheenjäseniä. Heidän työlleen oli aina käyttöä, sillä vähintäänkin kehräämistä, neulomista ja parsimista oli tarjolla loputtomasti.

Heidän kapionsa, jotka olivat yleensä suurimmat aarteet, jäivät käyttämättä ja saattoivat mennä perintönä eteenpäin. Ja kyllähän meillä Ruotsin laki määräsi myös naisille oman perintöosuutensa, vaikka he eivät niin sanotusti isänyyttä olisikaan ottaneet käsiinsä. Kukapa senkään olisi voinut kieltää.

Naimattomat naiset saivat itse hallita omaisuuttaan, mutta yleensä he, setämiesten lailla, jättivät se kuoltuaan sukulaisilleen. Eihän sitä mukaansakaan voinut ottaa.

Nyky-yhteiskunnassa setämiesten ja vanhojenpiikojen tilanne on muuttunut monessa suhteessa, paitsi siinä olennaisessa asiassa, etteivät he yhäkään voi jättää henkistä ja aineellista perintöään jälkeläisilleen.

Sen sijaan he voivat tavallaan adoptoida edunsaajikseen muita ja näin varmaan myös tehdään. Taitaa kuitenkin yhä useammin olla niin, ettei tuonilmaisiin siirtyneillä setämiehillä ja vanhoillapiioilla ole henkilökohtaista suhdetta edunsaajiinsa. Tilalle ovat tulleet kissat ja koirat.

Niinpä on syntynyt tilanne, jossa naimattomaksi jäävät miehet ja naiset eivät enää leimaudu ihmisten pyyteettömiksi auttajiksi, vaan sen sijaan pikemmin egoisteiksi, jotka pyrkivät ottamaan elämästä irti kaiken sen, minkä muilla lasten elatukseen menevien tulojen suuntaaminen omiin tarpeisiin mahdollistaa.

Eipä heitä kukaan siitä moitikaan ja miksi moittisi. Vanja-enon ja Sonjan altruismi tuskin saisivat nykyään yhtään sen parempaa kiitosta kuin ennen.

Parempi saattaa olla lahjoittaa perintönsä kodittomien kissojen hyväksi, vaikka nuo itsekkäät ja vastenmieliset luontokappaleet eivät monen mielestä sitä ansaitsisi.

Silti ihmettelen, että sanalle setämies on nykyään tietyissä anti-intellektuaalisissa piireissä haluttu antaa kielteinen lataus.

Noiden piirien ajattelusta en enää pitkään aikaan ole yrittänytkään etsiä mitään logiikkaa, koska sitä ei siellä selvästikään ole.

Sen sijaan näen siellä jonkinlaista infantiilia pyrkimystä vaikuttaa erilaisilla eleillä emootioihin ja ilmaista omia, hyvin merkityksellisiksi julistettuja mieltymyksiä.

Mikäli siis joku sivistymätön teini-ikäinen tai vanhempi naisoletettu käyttää termiä setämies, arvelen hänen tarkoittavan, että kyseessä oleva henkilö on hänen mielestään uros, jonka on ihan turha yrittää vokotella termin laukaissutta naarasta seksiin.

Se on epäilemättä kovin argumentti, joka tuolla tasolla voidaan esittää, mutta menettää kokonaan tehonsa, mikäli osoittautuu, ettei setämies ole koko asiasta pennin vertaa kiinnostunut juuri siksi, että on setämieheksi syntynyt.

Mutta noin yleisesti ottaen setämiesten ja naimattomien tätien merkitystä aikojen saatossa tuskin lienee kylliksi korostettu. Kyllä he varmaankin  ovat parastaan yrittäneet, ainakin  monet heistä.

 

Timo Vihavainen su 24.03. 22:16

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Sotilaan muona

ti 16.07. 23:08

Onko kulttuuri kielessä?

ma 15.07. 23:11

Gourmandise

su 14.07. 21:40

Papit ja pellet

la 13.07. 23:49

Aikansa sankaritar

pe 12.07. 23:42

Kriisiajan näkökulmia

ma 08.07. 21:53

Merenkulkijan seikkailuja

ma 01.07. 23:07

Missä mennään?

la 29.06. 22:43

Woikoski

la 29.06. 00:00

Imperiumin rajat

ke 26.06. 23:57

blogit

Vieraskynä

Kansallismielisten liittouma ry/188 -kukkavirta - terrori-iskun uhrien muistokulkue Turussa

ma 08.07.2019 22:05

Juha Ahvio

Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa

la 29.06.2019 00:01

Professorin Ajatuksia

Kissauutinen

ti 16.07.2019 23:07

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Älä koskaan luovu käteisen rahan käyttämisestä

la 06.07.2019 10:43

Petteri Hiienkoski

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

la 29.06.2019 22:22

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

EU:n huippuvirat

ke 03.07.2019 14:39

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Metrot - Suomen kehitysmaalaistumisen näyteikkunat

su 14.07.2019 14:34

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Pitäisikö puoluejohtajien tenteissä olla sarjat?

ti 16.07.2019 23:09

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailma valitsee lopulta edistyksen vihreän dystopian sijaan

to 04.07.2019 15:38

Heikki Porkka

Ohjaaja Aku Louhimies vastaan päätoimittaja Jouko Jokinen (yle)

pe 05.07.2019 13:39

Tapio Puolimatka

Nuorison parissa leviävä vaarallinen muoti-ilmiö

ti 09.07.2019 22:18

Olli Pusa

Ilaskivi vastaan Rinne

ke 03.07.2019 11:12

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Punavihreys on politiikan muotiväri, josta myös persut hyötyvät

su 14.07.2019 08:50

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Sotilaan muona

ti 16.07.2019 23:08

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06.2019 22:39