Blogi: Timo Vihavainen, ti 14.05.2019 23:43

Aave nousi kummittelemaan

Aave kummittelee Euroopassa

 

Hullun vuoden 1848 ilmiöihin kuului myös Marxin ja Engelsin laatima Kommunistisen puolueen manifesti, joka alkoi kuuluisilla sanoilla: ”Aave kummittelee Euroopassa, kommunismin aave!”

1980-luvulla irvileuat muuttivat sen muotoon: ”Aave kummittelee Itä-Euroopassa, tieteellis-teknisen vallankumouksen aave!” Silloinhan tuon alueen kyvyttömyys liittyä tähän vallankumoukseen kertoi kaikille, että kommunismin päivät olivat luetut.

Nyt aaveen nimi näyttää olevan nationalismi. Aaveen lisänimen se ansaitsee myös siksi, että sen kuviteltiin jo olevan kuollut ja kuopattu tai ainakin jo terminaalivaiheessa. Sen tilalle kaavailtiin uutta, eurooppalaista identiteettiä, eräänlaista supernationalismia.

Globalisaatio on joka tapauksessa herättänyt nationalismin horteestaan kaikkialla maailmassa. Sehän tunnetusti on asia, josta kaikki osapuolet hyötyvät, mutta osapuolten sisällä asiat saattavatkin olla ihan toisin.

On ainakin jossakin mielessä hienoa, että entiset takapajuiset maat ovat alkaneet kohota hyvinvointiin globalisaation ansiosta, mutta se on merkinnyt myös rakennemuutosta, jolla on maksumiehensä. Kun heillä demokratian vallitessa on kuitenkin äänioikeus jäljellä, tapahtuu sitten kaikenlaista. USA:n tapaus on hyvä esimerkki.

On kiinnostavaa, miten hermostuneesti tietyissä piireissä suhtaudutaan siihen, että demokratia sallii jokaisen äänestää huolimatta siitä, että äänestyspäätös saattaa olla vastoin eliitin ajattelemaa valtioetua.

Hyvin pitkälle asiaa näyttää selittävän se, että sellaiset perusasiat kuin inhimillinen arvokkuus (dignitas) ei ole kuulunut asioihin, joista teknokraattinen kosmopolitismi kantaa huolta.

Joka tapauksessa, tulevia EU-vaaleja on monella taholla esitetty erittäin tärkeiksi. Etenkin federalistit ovat dramatisoineet vaalien merkitystä ja demonisoineet jo etukäteen vastustajiaan.

Saksan demarien kärkiehdokas Katarina Barley katsoo, että nyt ratkaistaan, jääkö Eurooppa liberaaliksi, maailmalle avoimeksi ja yhteistyöhön suuntautuneeksi vai tuleeko siitä autoritäärinen, nationalistinen ja vihan täyttämä” referoi Die Zeit hänen lausuntoaan.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron taas omassa esiintymisessään maaliskuussa asetti vastakkain nationalistit ja edistykselliset ja kauhisteli sitä, että nationalismi oli levinnyt Euroopassa kuin lepra. Saksan presidentti Frank-Walter Steinmeier nimitti nationalismia ”ideologiseksi myrkyksi”.

Näitä kauhistelijoitahan on riittänyt monia muitakin, eikä vain Saksassa ja Ranskassa.

Tämän päivän hesarissa näyttää kuoroon liittyneen myös taloustieteilijä Sixten Korkman.

Korkman ei puhu nationalismista, mutta kauhistelee sitä, että hänen populisteiksi nimittämänsä ainekset pyrkivät EU:n toimintakykyä murentamalla lamauttamaan sen toimintaa. Eroamista EU:sta he eivät enää yleensä vaadi…

No, mikä nyt on lamauttamista ja mikä taas oman poliittisen linjan noudattamista taitaa olla määrittelykysymys.

Epäilemättä EU:n toimintakyky olisi maksimaalinen, mikäli siitä tehtäisiin liittovaltio, joka suvereenisti päättäisi asioista kaikkien osiensa puolesta.

Tällöin myös vaikkapa Korkmanin esille ottama ilmastopolitiikka saataisiin hoidettua niin, ettei EU:n osilla olisi siinä nokan koputtamista.

Luulen jokaisen arvaavan, minkälaisia ehtoja Keski-Euroopasta käsin mielellään säädettäisiin Suomen kaltaisen maan haja-asutusalueille, sen metsänhoidolle, liikenteelle ja kaikelle muullekin.

Tuskinpa EU liittovaltionakaan haluaisi erityisesti tehdä kiusaa periferialle tai suorastaan elää sen kustannuksella. Brysselistä katsoen nyt vain periferian paikalliset ongelmat ovat kovin epäkiinnostavia, elleivät suorastaan herttaisen yhdentekeviä.

Nykyisessä EU:ssa on se ongelma, ettei siellä ole sanan varsinaisessa mielessä oppositiota, kun ei ole parlamentarismiakaan. Liittovaltio voisi tässä suhteessa olla jopa terveempi poliittinen rakennelma.

Eurooppa on kuitenkin niin suuri ja niin heterogeeninen, että suvereenisuuden pakeneminen kokonaan keskukseen merkitsisi suurella varmuudella katastrofia.

Saksan hallitsema EU:n talouspolitiikka on luultavasti jo opettanut monille Euroopan kansoille yhtä ja toista.

Itse asiassa nationalistisimmiksi ainakin EU:n suhteen lienee luokiteltava ne maat, jotka ovat pysytelleet syrjässä sen kaikkein kovimmista vipusimista eli rahaliitto EMU:sta.

Pohjoismaista niitä ovat sekä Tanska että Ruotsi. Norja taas ei kuulu koko yhteisöön.

Suomi on, kummallista kyllä, ängennyt mahdollisimman syvälle niihin rakenteisiin, jotka vievät siltä oman määräysvallan asioihinsa. Muutoinkin se on halunnut mahdollisimman tarkoin täyttää ne määräykset, jotka sille on ylhäältä annettu. Asiasta näyttää jopa ylpeillyn.

Tätä asiaa on kyllä syytä yhä uudelleen ihmetellä. Miksi juuri Suomen pitää jopa oman viiteryhmänsä eli pohjoismaiden joukossa nimenomaan olla se maa, joka kaikkien kiihkeimmin juoksee EU:n keskieurooppalaisen ytimen talutusnuorassa.

Lapsellinen ajatus siitä, että ollaan itsekin juuri tuota ydintä, kelpasi aikoinaan propagandaan, mutta ei taida enää toimia.

Korkmanin kolumnissa väitetään, että asemamme idän ja lännen välissä on tukala. EU on merkinnyt maallemme geopoliittisen identiteettimme kirkastumista. EU-jäsenyys on maamme talouden ja turvallisuuspolitiikan kivijalka.

Siksi kai siis myös tuo outo ja kaikessa myötäsukainen asenne, joka erottaa meidät muista pohjoismaista. Me taidammekin olla etuvartio: antemurale occidentis. Mikäpäs Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on ollessa, siellä meidän takanamme.

No, hyväksytään nyt tämäkin asenne tosiasiaksi, mikäli kansalaistemme enemmistö sitä kannattaa.

Mutta hyväksykäämme myös se, että se saattaa jättää sitä kannattamattakin tai sitten asettaa omia varauksiaan. En ole niin naiivi, että kuvittelisin kansan päättävän suurista kysymyksistä, mutta kyllä sen mielipide on suurissa ratkaisuissa useinkin pakko ottaa huomioon. EMU-kysymyksessä siltä ei mitään kysyttykään.

Luulenpa, ettei tulevien EU-vaalien merkitystä kannata dramatisoida. Eihän siellä ole edes esillä kysymystä EU:n olemassaolosta. Kuten myös Korkman huomauttaa, niin sanotut populistitkaan eivät enää tätä vaadi.

Sen sijaan politiikassa on aina kysymys siitä, millaisen vallan kansa kokee legitiimiksi. Mikäli eliitti katsoo, että EU:n olisi oltava liittovaltio ja kansat taas vaaleissa osoittavat olevansa toista mieltä, on tätä mielenilmausta syytä kunnioittaa.

EU:sta on todennäköisesti jäsenmailleen hyötyä, mikäli sen valtuudet pysyvät kohtuuden rajoissa. Mikäli ne taas lisääntyvät kohtuuttomasti, saattavat kansalaiset tuntea, että kyseessä on vieraan vallan oikeudeton puuttuminen heidän asioihinsa.

Silloin syntyy reaktio, jota nimitämme nationalismiksi. Se tarkoittaa vapaan kansakunnan pyrkimystä päättää itse omista asioistaan.

Voi nationalismi ilmetä muullakin tavalla. EU:n piirissä sen leimaaminen autoritäärisyyden ja vihan termeillä ja nimittäminen lepraksi ja myrkyksi on asiatonta demagogiaa.

Vaaleissa ilmenevällä EU-kriittisyydellä on todennäköisesti hillitsevä vaikutus kaikkein innokkaimpiin federalisteihin. Se on varmaankin hyvin tarpeellista, sillä härkäpäinen suuren ja yhä kasvavan kansalaismielipiteen ignoroiminen on vastoin demokratian perusperiaatteita ja saattaa jopa synnyttää niitä väkivaltaisia mielenilmauksia, joista etenkin Ranskassa jo on saatu esimakua.

 

Timo Vihavainen ti 14.05. 23:43

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Mies paikallaan?

pe 13.12. 23:12

Vetäytyjät

ke 11.12. 22:12

Veljeyttä ei hankita, vaan peritään

ma 09.12. 21:53

Lähimenneisyyttä

su 08.12. 12:44

Lavasteitakin tarvitaan aina joskus

pe 06.12. 00:09

Henki tuli ja meni

ti 03.12. 22:24

Ankara totuus

pe 29.11. 23:12

Sisua

ke 27.11. 22:24

Kyltyyri

ti 26.11. 23:00

Kulttuurimme tavoitteista

su 24.11. 22:30

blogit

Vieraskynä

Jälleen kerran kaikki alkoi siitä, kun Israel ampui takaisin

su 17.11.2019 00:37

Juha Ahvio

30.11.2019 on kulunut 80 vuotta Suomen itsenäisyyden turvanneen talvisodan alkamisesta

ma 09.12.2019 22:14

Professorin Ajatuksia

Brexit varmistui

pe 13.12.2019 23:11

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Valheellisuus paksua kuin mummin nilkat - Hallitusammattilaiset, pioneerit ja tasa-arvon partisaanit

pe 13.12.2019 23:14

Petteri Hiienkoski

Hallituskriisi on myös laillisuuskriisi

pe 13.12.2019 14:45

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Komissio ilmastohysterian pauloissa

su 15.12.2019 20:06

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Espoon nuorisotiloissa jatkuvia etnisiä konflikteja

la 05.10.2019 23:55

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Sanna Marin ja Suomen epärehellisin hallitus

ke 11.12.2019 22:13

Mika Niikko

Mielipide tai vihainen puhe ei ole rikos!

ma 11.11.2019 22:02

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Hourulan väen ilmastovallankumous julkistettiin

su 17.11.2019 09:51

Heikki Porkka

Onko al-Holin leirillä suomalaislapsia vai "suomalaislapsia" ?

su 15.12.2019 12:07

Tapio Puolimatka

Voiko mies synnyttää?

ma 07.10.2019 23:31

Olli Pusa

Oikeusviranomaiset vastaan kansa

pe 22.11.2019 18:37

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Mikä on muuttunut 30-vuodessa.

pe 11.10.2019 00:57

Reijo Tossavainen

Vihreät nuoret haukkuvat väärää puuta

pe 23.08.2019 09:24

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Mies paikallaan?

pe 13.12.2019 23:12

Matti Viren

Vesi maksaa

su 08.12.2019 12:49