Blogi: Timo Vihavainen, to 10.10.2019 23:42

Diletant

Diletant

 

Maailman lehtikioskit, jotka muuten ovat kovasti harvinaistuneet, ovat täynnä erilaisia populaarihistoriallisia aikakauslehtiä. Yleensä pyrin ostamaan sellaisen joka maasta.

Paitsi, että niistä aina saa joitakin tiedonjyväsiä, ne myös kertovat, miten oma ja vieras historia halutaan joissakin maissa nähdä.

Vaikka eiväthän nämä lehdet ainakaan yleensä ole valtion julkaisemia, poikkeuksena kyllä esimerkiksi venäläinen Rodina, presidentin hallinnon julkaisema lehti.

Mutta Venäjällä on muitakin historiallisia lehtiä ja sitä paitsi Rodina on hyvin kiinnostava muun muassa siksi, että siinä on julkaistu paljon dokumentteja. Siitä erkaantuikin omaksi julkaisukseen lehti Istotšnik, lähde. Nykyään se on nimeltään Venäjän Federaation Presidentin arkiston tiedonantoja (Вестник архива Президента Российской Федерации).

Sitten on olemassa Istorik, joka alaotsikkonsa mukaan on ”Lehti ajankohtaisesta menneisyydestä”, Журнал об актуальным прошлом. Lehteä rahoittaa Transneft -yhtiö ja sen julkaisemiseen osallistuu ISEPI-säätiö (ИСЭПИ), jonka ideologiaan voi tutustua netistä..

Lehden tausta haiskahtaa siis vahvasti niin sanoakseni viralliselta patriotismilta, mutta tokihan sellaisellakin on oma oikeutuksensa eikä se suinkaan merkitse, että se tuottaisi vain mielenkiinnotonta tekstiä. Muistanpa hyvin vielä senkin ajan, kun kremlologit olivat hyvinkin kiinnostuneita kommunistien näkemyksistä, eikä syyttä. He lukivat niitä tartuntaa pelkäämättä.

Istorik- lehden syyskuun numero on omistettu toisen maailmansodan alkamiselle. Jo pääkirjoituksessa päätoimittaja Vladimir Rudakov kiiruhtaa puolustamaan Hitlerin-Stalinin paktin solmimista ja toki sillekin asialle puolusteluja löytyy. Usein ne valitettavasti ovat anakronistisia ja historian kannalta olisi välttämätöntä tietää pikemminkin se, mitä päämääriä paktin solmijat omassa ajassaan todella ajoivat, kuin se, mitä merkitystä asialla sitten ”objektiivisesti” oli ja mitä sen tekijät olisivat voineet tavoitella.


Itse pidän sympaattisempana ja kiinnostavampana Diletant-lehteä. Sitä on saatavissa vaikkapa Pietarin Suomen asemalta, mutta itse olen sen yleensä ostanut Liteiniltä, sympaattisesta, intelligenttiä nuorisoa vilisevästä liikkeestä nimeltä Podpisnyje izdania. Siellä on hyvää kahviakin.

Uusimmannumeron pääkirjoituksessa päätoimittaja Vitali Dymarski kertoo, että vuoden 2014 Krim-huumassa muuan tuntematon henkilö tarjosi lehdelle juttua Krimin sodasta (1853-1856). Keskustelussa Dymarski totesi, että sen sodanhan Venäjä hävisi.

”Miten niin hävisi?” kiljahti tuntematon keskustelija. Kun päätoimittaja lateli vastaansanomattomat faktat, luopui potentiaalinen avustaja koko asiasta ja totesi, että jos tuollaisia johtopäätöksiä tehdään, niin eipä sitten tule yhteistyötä.

Dymarski huomauttaa, että Venäjällä on nyt monenlaisia organisaatioita ja henkilöitä, jotka huolehtivat historian oikeasta ymmärtämisestä ja heidän kannattaisi jo laatia luettelo asioista, jotka vaativat korjausta ”Venäjän intressien hyväksi”.

Kun nyt on häpeällisestä Molotovin-Ribbentropin paktistakin (kirjoittaja käyttää tätä termiä), joka aiheutti vuoden 1941 tragedian, tehty jo lähes ”Neuvostoliiton diplomaattinen voitto”, niin miksipä tyytyä tunnustamaan tappio Krimin sodassakaan? Tai Japanin-sodassa? Isänmaan historiahan tunnetusti koostuu vain kunniakkaista sivuista, lohkaisee kirjoittaja.

Perusteellisesti Diletant aikoo paneutua edellä mainittuun paktiin marraskuun numerossaan. Edessäni olevan lokakuun numeron pääaihe on sen sijaan Suuri Pohjan sota ja siinä käsitellään varsin kiinnostavasti ja yksityiskohtaisesti etenkin Poltavan taistelua. Samaan aihepiiriin liittyen käsitellään myös hetmani Mazepaa, joka, kuten muistamme, siirtyi aikoinaan meidän puolellemme.

Mutta kyllä tässäkin numerossa Hitlerin ja Stalinin yhteistyö saa osansa.

Paljon puhuvia dokumenttikatkelmia sisältävässä artikkelissa Ribbentropin puolustus, kerrotaan, mistä Saksan ulkoministeriä Nürnbergin oikeudenkäynnissä syytettiin ja millä perusteella hänet siellä teloitettiin.

Ribbentrop ja hänen puolustajansa esittivät, ettei rangaistusta voida antaa sellaisista asioista, joita laki ei tunne (Nulla poena sine lege). Sitä paitsi Ribbentrop selitti, ettei hyökkäys Neuvostoliittoon ollut aggressio, vaan preventiivinen isku.

Mitä taas tulee maiden valtaamiseen, kertoi Ribbentrop Stalinin sanoneen hänelle Moskovassa elokuussa 1939, että jollei hän saa puolta Puolasta sekä Baltian maita, voisi Ribbentrop yksin tein lentää takaisin kotiinsa. Ilmeisesti sota sinänsä ei siis vuonna 1939 ollutkaan rikos rauhaa vastaan (protiv mira)…

Selittelyt eivät kuitenkaan auttaneet ja neuvosto-osapuoli kielsi jyrkästi paktin lisäpöytäkirjan olemassaolon. Niinpä Ribbentrop sai ensimmäisenä kavuta mestauslavalle ja sovittaa syntinsä.

Molotovilla sen sijaan oli onnea ja hän sai kolmekymmentä vuotta myöhemmin selittää runoilija Felix Tšujeville, joka häntä haastatteli: ”Me tarvitsimme sen Baltian”. Toisin sanoen, myös Neuvostoliitto oli mukana siinä ”salaliitossa rauhaa vastaan”, josta Ribbentropia syytettiin.

”Ribbentropin puolustus” osoittautui, (šakkitermejä käyttäen), tappioon tuomituksi avaukseksi. Mutta tässä pelissähän mustilla ei ilmeisesti ollutkaan muuta mahdollisuutta…  Näin kirjoittaa artikkelin laatija Aleksei Kuznetsov.

Nykyään kuitenkin tunnustetaan yleisesti, että sotarikoksiin syyllistyivät myös sodan voittajat.

Niin sanotun Suuren isänmaallisen sodan kansallinen painoarvo ja asiaan liittyvä emotionaalinen lataus ovat Venäjällä valtavat. Kuten tunnettua, tämä synnyttää paineita siihen, että historiassa vedetään mutkat suoriksi.

Odotan kiinnostuksella, mitä Istorik ja Diletant kumpikin omasta puolestaan tulevat kirjoittamaan talvisodasta. Vailla mielenkiintoa ei kyllä ole sekään, mitä meillä siitä kirjoitetaan.

Kyllähän mekin tiedämme, millaisia isänmaamme historian sivut pelkästään ovat.

 

 

Timo Vihavainen to 10.10. 23:42

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Tunnuksia ja vaalilauseita

ke 15.01. 22:48

Vihaisuuden kauhistuksesta

su 12.01. 21:41

Korruptiota marokkolaisittain

la 11.01. 00:09

Sydänmaiden syvyyksistä

to 09.01. 21:47

Kanaljan ihannointia?

ti 07.01. 22:04

Maurin roolit

la 04.01. 22:22

Järeiden putkien äärellä

pe 03.01. 23:43

Onnea ny sitten vaan!

ke 01.01. 22:35

Yläluokkainen lapsuus

ti 31.12. 17:24

Mahdoton tyyppi

ma 30.12. 00:08

blogit

Vieraskynä

Australiassa asuva suomalainen kertoo mitä maastopalojen takana todella on

la 11.01.2020 12:45

Juha Ahvio

Liittovaltiohanke etenee Euroopan unionissa

su 12.01.2020 21:46

Professorin Ajatuksia

Nigeriläiset ja vastuukysymys

ke 15.01.2020 22:46

Marko Hamilo

Kaksi kirjaa humanismin hulluudesta

su 22.12.2019 00:08

Jukka Hankamäki

Toksinen vasemmistolaisuus edistää työelämän mielipidevankeutta

ke 15.01.2020 22:51

Petteri Hiienkoski

Hallituskriisi on myös laillisuuskriisi

pe 13.12.2019 14:45

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Apua, valta vaihtuu

la 04.01.2020 00:01

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

HS: Miljoonia ihmisiä tulossa ehkä pian Eurooppaan

ma 06.01.2020 16:06

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Hallitus iskee suomalaisen elämäntavan kimppuun?

ke 15.01.2020 22:49

Mika Niikko

Mielipide tai vihainen puhe ei ole rikos!

ma 11.11.2019 22:02

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Hourulan väen ilmastovallankumous julkistettiin

su 17.11.2019 09:51

Heikki Porkka

Luottamus hyvä, kontrolli parempi -vakavamielinen poliittinen katsaus

pe 17.01.2020 10:42

Tapio Puolimatka

Voiko mies synnyttää?

ma 07.10.2019 23:31

Olli Pusa

Ilmastofarssin käännekohta?

pe 10.01.2020 21:29

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Silakat - vasemmistofasismin valeviitta ?

ma 13.01.2020 20:49

Reijo Tossavainen

Vihreät nuoret haukkuvat väärää puuta

pe 23.08.2019 09:24

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Tunnuksia ja vaalilauseita

ke 15.01.2020 22:48

Matti Viren

Samantekevää, mitä bensa maksaa

ke 15.01.2020 22:53