Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa sitä, että valtio on organisoitu oikeussäännöksin ja näitä oikeussäännöksiä noudatetaan sen eri tahojen toiminnassa. Toisin sanoen kaikilla valtion kansalaisilla ja viranomaisilla on velvollisuus noudattaa oikeussääntöjä.

Suomen perustuslaissa puolestaan todetaan, että "ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."

Viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet, ettei Suomi ole oikeusvaltio. Näin siksi, että viranomaiset (esimerkiksi Abdirahim Husu Husseinin perussuomalaisten rasistisuuteen liittyvien kommenttien tai imaami Bahmanpourin ja Päivi Räsäsen esille tuomien pyhien tekstien yhteydessä) ja jopa oikeusoppineet ovat kyseenalaistaneet perustuslaissa ilmaistun ihmisten tasa-arvon.

Maamme oikeudellisen käytännön oikeusvaltion ja perustuslain vastaisuus ilmeni esimerkiksi taannoisesta HS:n jutusta, jossa haastateltiin kolmea oikeustieteen professoria. Sen mukaan kansanryhmää vastaan kiihottavaa lakia tulkitaan siten, että soveltamiskynnys on korkea, mikäli kiihottamisen kohteena on valtaväestö. Näin siksi, että se on hyvin harvoin erityisen suojan tarpeessa.

Tämä - tässä yhteydessä yleisesti käytetty - peruste on kuitenkin oikeusvaltioperiaatteen vastainen. Näin siksi, ettei oikeusvaltioperiaatteessa lue, että lakeja tulisi soveltaa eri ihmisryhmiin eri tavoin tai tarpeen mukaan. Näin ei lue myöskään Suomen perustuslaissa, vaan siellä päinvastoin todetaan sanatarkasti, että "ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä".

Olen syvästi hämmästynyt siitä kuinka olemattomalla huomiolla on maamme oikeusvaltioperiaate ja sen perustuslaki poljettu Suomessa lokaan vetoamalla väestöryhmien erilaiseen suojan tarpeeseen. Ainakaan HS:n jutussa mainittujen professoreiden suhteen kyse ei voi olla tietämättömyydestä, sillä on selvää, että maamme korkeimmat oikeusoppineet ovat tietoisia oikeusvaltioperiaatteesta ja huomanneet perustuslakimme vaatimuksen kaikkien ihmisten samanarvoisuudesta lain edessä.

Tästä on siten tehtävä se johtopäätös, että poliittiset ambitiot ovat Suomessa syrjäyttäneet tarkoituksellisesti oikeusvaltioperiaatteen ja maamme perustuslain. Toisin sanoen laki on kyllä hyvä, mutta sen soveltaminen ei. Tämä tuo mieleen Orwellin eläinten vallankumouksen maatilasta, jossa eläinten tasa-arvoisuus ohitettiin lakia muokkaamalla.

Muistattehan: "kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia" sai salamyhkäisesti jatkokseen tarkennuksen, jonka mukaan "mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset". Nähtäväksi jää, tuleeko sama tapahtumaan myös Suomessa.

Suomessa ei ole ainakaan vielä koskettu perustuslakiin, eikä itse laki kansanryhmää vastaan kiihottamisestakaan sisällä ajatusta ihmisryhmien välisestä eriarvoisuudesta. Sen sijaan tällainen oikeusvaltiokäsitteen ja perustuslakimme vastainen näkemys löytyy edelle linkittämäni HS:n jutun mukaan lain perusteluista.

Omalta osaltani olen sitä mieltä, että Suomessa on siirryttävä noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta ja Suomen perustuslakia myös tässä puheena olevaa lakia tulkittaessa. En myöskään panisi pahakseni, mikäli asia vietäisiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, jotta se voisi vahvistaa edelle kirjoittamani loogisen johtopäätökseen - tai vaihtoehtoisesti tehdä de facto muutoksen oikeusvaltioperiaatteeseen ja siten ohjata meidät entistä näkyvämmin kohti orwellilaista yhteiskuntaa.

Jälkimmäisessä tapauksessa valtaa käyttävä vaalikansakin ehkä heräisi oikeusjärjestelmämme politisoitumiseen ja osoittaisi sille hyväksyntänsä tai tuomionsa vaaliuurnilla. Ainakin siinä tapauksessa, että aihe nousisi yhden tai useamman puolueen toimesta keskeiseksi vaaliteemaksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Päivi Räsänen, Raamattu ja homoseksuaalisuus
Rasisteja, sanoi Husu
Jouluisia ajatuksia shariasta