Koronakriisiä on eletty vuosi ja nyt tuntuu vuorossa olevan syyllisten nimeäminen epäonnistumisille. Muuksihan ei voi todeta tilannetta, kun tautimäärät alkavat räjähtää käsiin, maa joudutaan taas sulkemaan, ulkonaliikkumiskiellosta puhutaan, vaalitkin siirretään ja rokotukset takkuavat. Varmin vahvistus hallinnon mahalaskulle on sekin, että pääministeri on julkisissa esiintymissään alkanut nimetä syyllisiä epäonnistumiseen. Milloin syyllinen on EU, milloin suomalainen lainsäädäntö ja milloin aluehallintoviranomaiset ja kunnat. Hallituksen syyllisyyttä tunarointiin pääministeri ei ole vielä myöntänyt.

Suomi seilasi viime keväänä korona-kriisissä pitkälti tuurilla hallituksen toimiessa täysin virkamiesten kumileimasimena. Aluksi THL:n virkamiehet halusivat Suomen noudattavan Ruotsin laumasuojateoriaa, mutta eri puolilla nousi niin kova vastustus sitä vastaan, että linjaa oli muutettava. Muistamme viime kevään, kun ministerit seisoivat rivissä tiedotustilaisuuksissa lukemassa virkamiesten kirjoittamia puheita. Hallituksen toimintaa leimasi passiivisuus ja reagointi vasta kun asiat olivat menossa pieleen.

Kaikesta huolimatta viime keväällä Suomi selvisi kohtalaisesti. Suomi on Euroopan syrjäkylä, jonne taudit leviävät hitaammin, kansalaisten perusominaisuus pitää etäisyyttä on tällaisessa tilanteessa kullanarvoista, vanhusväestö eristi kuuliaisesti itsensä. Hallitus luuli olevansa mestareita ja voitolla eikä tehnyt mitään jatkon varalta. Ideologiset haihattelut ovat olleet toiminnassa kansalaisten terveyttä tärkeämpiä. Nyt sitten tauti vyöryy taas maahan ja valmistelut on laiminlyöty.

Yksi keskeinen syy epäonnistumisille on ollut rajaturvallisuuden pettäminen. Haluttomuus sen hoitamiseen kuntoon oli silmiinpistävää. Maahantulolle ei asetettu vaatimusta negatiivisesta testistä tai pakkotestausta ja karanteenia. Pääministeri on syyttänyt asiasta mm. EU:ta, mutta jostakin kummasta syystä esimerkiksi muissa pohjoismaissa tuo on onnistunut. Hallitus oli kykenemätön tai haluton pysäyttämään esimerkiksi Balkanilta tulevia turvapaikanhakijoiden kotilomalentoja, vaikka joillakin lennoilla havaittiin 20-30% saaneen korona-tartunnan. Ei ihme, että monet kansalaiset ovat närkästyneitä, kun viranomaiset nyt suunnittelevat maahanmuuttajaväestön rokottamista ennen muuta väestöä.

Miksi rajaturvallisuus tunaroitiin? On mahdotonta sanoa, kuinka paljon tähän laiminlyöntiin vaikutti hallituksen ideologiset mielipiteet? Hallitus on syyttänyt tästä aluehallintoviranomaisia ja kuntia. Nämä taas väittävät, ettei nykyinen lainsäädäntö mahdollista joukkojen pakkotestauksia. Miksi sitten lakeja ei muuteta? Hallituksella on käytännössä monopoli lakiesitysten antamiseen? Yhdeksi syyksi on sanottu järjetön perustuslakiruletti vihervasemmistolaisine asiantuntijoineen. Kieltämättä jos jonkun tavoitteena on ollut tehdä Suomen perustuslaista sellainen, että se estää tehokkaan toiminnan kriisitilanteessa, hyvin hän on onnistunut? Mutta perustuslakikaan ei ole ollut este, koska tuskin oppositiokaan olisi tuollaista lainsäädäntöä estänyt. Syksyllä hallitus kyllä lähetti yhden lakiversion eduskuntaan. Sitä on luonnehdittu yhdeksi huonoimmin valmistelluista lakialoitteista viime vuosina.

Siispä rajat vuosivat kuin seula ja vuotavat ilmeisesti vieläkin. Uudet virusmutaatiot pääsivät leviämään maahan nopeasti ja nyt ollaan taas kriisitunnelmissa ja nyt etsitään syyllisiä. Ja maata suljetaan ja puhutaan ulkonaliikkumiskiellosta. Onkohan valtioneuvoston linnassa peilejä? Niistäkin voisi löytää syyllisiä…

 

Näkökulma: unohtaa hallituksen vastuun (iltalehti.fi)