Helsingin Sanomat  hehkutti vapun alla 220 tutkijan vetoomusta pakkopalautusten lopettamiseksi. "Yli 200 professoria ja muuta asiantuntijaa vaatii parempaa turvapaikka­politiikkaa – arvostelee maahanmuutto­virastoa ja tuomioistuimia" (HS 29.4.).

Kävin läpi allekirjoittajat yksitellen, koska ensi silmäyksellä vanhoja stalinisteja osui paljon silmiini.

Löysin googleavusteisesti ja oman muistini varaisesti parikymmentä varmaa stalinistia allekirjoittajista.

Eräs taistolaisikoni listalla on Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen johtaja Kaarle Nordenstreng, joka toimi International Organization of Journalists (IOJ) johdossa vuosina 1976-1990. IOJ oli Neuvostoliiton ohjauksessa toiminut toimittajapeitejärjestö.

IOJ:n kaltaisten peitejärjestöjen verkostojen kautta Neuvostoliitto pyrki vaikuttamaan mielipiteisiin. Kansan Uutiset esimerkiksi aikoinaan siteerasi APN:n väitettä, että HI-virus olisikin Yhdysvaltojen biologiseen sodankäyntiin kehittämä. IOJ ei puolustanut koskaan Itä-Euroopassa pahoinpideltyjä ja vainotuksi joutuneita toimittajia.

Kaarle Nordenstrengistä kirjoitettu wikipedia ei muuten mainitse sanallaan, että hän edisti urallaan uskollisesti Neuvostoliiton asiaa. Ystävät ja aktivistit kirjoittelevat näitä wikipedioita.

Yksi allekirjoittajista on Emilia Palonen, joka on Valtio-opin dosentti ja yliopistonlehtori. Hän on sirpalekommunistipuolueen aktiivi ja Yrjö Hakasen tukija- Palonen antaa haastatteluja stalinistien Tiedonantajassa.

Koodinimi "Lur" on kirjattu 1974 KGB:n Washingtonin residentuurassa diplomaattina, joka lähti 1975 Suomeen. Hän on kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Lauri Hannikainen. Hän on yksi vetoomuksen allekirjoittajista.

Allekirjoittajana on myös Vasemmistoliiton hallituksen jäsen Heikki Patomäki. Hänellä on komea titteli Helsingin yliopistossa: Maailmanpolitiikan professori. Hän kirjoitti 2012 kansantaloustieteestä omintakeisen kritiikkinsä ja joutui asiansa osaavien tutkijoiden keskuudessa laajalti naurunalaiseksi. Väittämät olivat niin hölmöjä.

Listalla oli useita "tutkijoita" ja "professoreja", jotka kuuluivat toimittajaliittoon marxismi-leninismin kukoistaessa journalistien keskuudessa 1978-1985. Listalla on mm. Helsingin Sanomien kulttuuritoimittajia, joita on vaikea mieltää professoreiksi tai tutkijoiksi.. 

Listalla on paljon nuoria tutkijoita, joista moni on mahdollisesti taistolaisperheistä. Yksi nuorista tutkijoista Olli Pyyhtinen, sosiologian apulaisprofessori, on kirjoittanut mm. opuksen: "Kulutusyhteiskunnan rajalla: Roskisdyykkaus ekologisena elämäntapana" (Tampereen yliopisto & Turo-Kimmo Lehtonen, marxilaisen yhteiskuntatieteellisen seuran julkaisu).

Suuri ellei jopa suurin osa oli kuitenkin nuoria naisia. Naisten osuus kokonaisuudessaan oli 146 / 220 =67 %.

Useimmat allekirjoittajista ovat köykäisten alojen tutkijoita ja joukossa on myös taiteilijoita. Oikeusoppineiden joukossa on tietenkin runsaasti demlalaisia. Demokraattisen lakimiehet eli DEMLA oli aikoinaan osa kansanrintamaa.

Yksi luonnontieteilijäkin on myös eksynyt joukkoon. Hän on erikoisen habituksen omaava kosmologi eli hän pohtii maailmankaikkeutta.

Suuri joukko allekirjoittajista saa elantonsa multikulturaalisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvästä tutkimuksesta.

Silmiin pistävästi listalla on liuta pehmeiden tutkimusalojen naistutkijoita ja meitä suomalaismiehiä vihaaviaa feministejä.

Joukossa myös pari Helsingin Sanomista toimittajan työstä "tutkijanuralle" päätynyttä henkilöä, jotka on mahdollisesti saneerattu printtimedian ahdingon syvennyttyä.

Joukossa on myös yksi miljardööri - ei siis tutkija - ja pari hänen vihreää suojattiaan.

Tämä piskuinen 220 hutkijan joukko - Helsingin Sanomien hehkutuksesta huolimatta - ei millään muotoa edusta suomalaisia tieteentekijöitä, jotka uurastavat opetuksen ja tutkimuksen parissa tehdäkseen parempaa Suomea.

Eniten ehkä tässä harmittaa se, että näillä yhteiskunnan rahoilla elävillä turhakkeilla, apurahataiteilijoilla ja hutkijoilla on aina nenä pystyssä ja sormi ojossa, kun he tapaavat tai argumentoivat meille taviksille. Totuusmedian luotettavien frendien avulla he saavat aivan suhteettoman painoarvon yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Tulee väkisin ajat mieleen, jolloin Helsingin Sanomien toimittajakokouksessa enemmistö oli marxilais-leniniläisillä totuuden torvilla.

Kirjoittajalla on pitkä tutkijanura taustalla ja hänellä on julkaisuja maailman johtavissa lääketieteellisissä julkaisusarjoissa kuten esimerkiksi New England Journal of Medicine, Lancet, Journal of Amercian Medical Association, British Medical Journal, Circulation ja American Journal of Epidemiology