Blogi: Heikki Porkka, ma 15.05.2017 11:31

Rauhaa, ystävyyttä ja solidaarisuutta mutta kenelle?

Neuvostoliitto oli olemassaolonsa aikana kommunistien ihannemaa.

KGB, Neuvostoliiton turvallisuuspoliisi, antoi 1960- ja -70-luvulla taloudellista tukea Chilen vasemmistolle sekä vasemmistolaiselle presidentille Salvador Allendelle vaalikampanjan aikana, mutta myös valinnan jälkeen.

Suomen valtiollisessa mediassa, Yleisradiossa, Neuvostoliiton toimintaa ei nähty ongelmalliseksi eikä aiheesta nostettu sen suurempaa meteliä. Internationalismin ideologia oli yhteinen, joten Neuvostoliiton pyrkimys vaikuttaa toisen valtion sisäisiin asioihin koettiin erittäin vasemmistolaisessa Ylessä oikeutetuksi.

 

Viime vuoden ja kuluvan vuoden aikana Yhdysvaltain demokraattinen puolue on esittänyt väitteitä, ei todisteita, joiden mukaan Venäjä osallistui monin tavoin Yhdysvaltain presidentin valintaan. Donald Trumpin osallisuudesta Venäjän oletettuihin toimiin on vihjailtu. Yhtään pitävää todistetta Trumpia vastaan ei ole pitkään jatkuneesta tutkinnasta huolimatta löytynyt.

Väitteitä esitettiin Yhdysvaltain demokraattisen puolueen vaikutusvallassa olevien suurten uutismedioiden, kuten CNN voimakkaalla tuella.

Tällä kerralla vieraan valtion mahdolliset vaikutusyritykset toisen valtion vaaleihin ja politiikkaan ovat saaneet Ylen ja monet muut suomalaiset tahot takajaloilleen.

Yleisradio, Ulkopoliittinen instituutti ja useat valtamedian edustajat ovat toistaneet uskollisesti Yhdysvaltain demokraattisen puolueen liikkeelle laskemaa uskomusta. Ilman ainoatakaan pitävää todistetta. Sama laulu on jatkunut viime päiviin asti.

Elämme juuri nyt aikaa, jolloin huhuista ja oletuksista tehdään uutisia, joita vahvistetaan tietoisesti toistojen voimalla. Totuudesta piittaamatta.

 

Kun Neuvostoliitto romahti 1991, menetti moni laitavasemmistolainen yöunensa. Toivo kuitenkin heräsi Euroopan unionin ja Yhdysvaltain kehitystä seuratessa.

Vasemmistolaisen politiikan painopiste oli siirtymässä Neuvostoliitosta läntisen Euroopan ja jopa Yhdysvaltain demokraattisen puolueen piiriin.

Puhutaan kansainvälisyydestä, vaikka tarkoitetaan internationalismia, rajatonta maailmaa. Sanoja nationalismi, kansallismielisyys ja isänmaallisuus toistetaan negatiivisessa mielessä, mutta nationalismin todellista vastakappaletta, internationalismi –sanaa ei käytetä vaan sen sijalla puheissa esiintyy sana kansainvälisyys.

Kansainvälisyys on positiivisena terminä suosittu myös silloin, kun puhutaan monikultturismista, jonka myötä on pyritty edistämään yhä haitallisemmaksi käyvää Euroopan unionin ulkomaalaispolitiikkaa.

Kansakuntien hävitystyö on ollut kiivasta ja selkeän määrätietoista. Kantaväestön pelkoja ja kantaväestöä kohtaan suuntautunutta vakavaa väkivaltaa on vähätelty toistuvasti poliitikkojen toistamien ”ei saa antaa pelolla valtaa”- ja ”ajatukset Pariisissa / Berliinissä / Pietarissa / Nizzassa / Tukholmassa jne” –mantrojen myötä.

Monenlaiset vähemmistöt ovat ottaneet yhä enemmän valtaa koko läntisessä maailmassa samaan aikaan, kun monikulttuurisuutta (islam) ujutetaan voimakkaasti länsimaisiin yhteiskuntiin. Vanhoja, hyväksi koettuja ja paljon hyvää tuottaneita arvoja kyseenalaistetaan ja halveksitaan. Vasemmistolaisten valtaamat valtamediat osallistuvat täysin rinnoin länsiyhteiskuntien romuttamiseen.

 

Kehityskaari muistuttaa päivä päivältä enemmän aikaa, jolloin maailman [vasemmistolainen] nuoriso kokoontui Berliiniin vuonna 1973 osoittamaan solidaarisuutta kaikille maailman (vasemmisto)kapinallisille ja vähemmistöille. Mainittakoon, että vuonna 2005 vastaava festivaali järjestettiin Venezuelassa, joka oli jo tuolloin suistunut kommunismin ja väkivallan tielle Hugo Chavezin johdolla.

Kommunismi ja ylipäätään kaikenlaiset äärivasemmistolaiset liikkeet olivat vuonna 1973 länsimaissa suosionsa ja voimansa kukkuloilla. Väkivaltaa ihailtiin salaa samaan aikaan, kun julkisuudessa annettiin kuvaa rauhantahdosta ja solidaarisuudesta.

Punainen armeijakunta (RAF) oli monen vasemmistolaisen ihanne sen iskiessä viholliseksi koettujen porvarien kimppuun. Pankinjohtajia ja menestyneitä liikemiehiä murhattiin. Neuvostoliitosta puhuttiin rauhan valtiona ja neuvostoaseet olivat rauhan aseita. Yhdysvallat sen sijaan koettiin imperialistiksi, jota tulee vastustaa kaikin keinoin.

Maailman kommunisti- ja sosialistinuorilta ei puuttunut kirkasotsaisuutta ja poliittista sokeutta. He unohtivat autuaasti kommunistien toteuttamat kansanmurhat (Ukraina) sekä murhien ja väkivallan täyttämät väestönvaihdot (Viro, Latvia, Liettua, Ukraina). Neuvostoliiton toteuttamasta raa’asta ja murhaavasta imperialismista puhumattakaan. Rauha, ystävyys ja solidaarisuus olivat iskusanoja, joita hoettiin silmät kiiluen.

 

Mitä olemme oppineet? Suurin osa ihmisistä ei ole oppinut mitään. Nykyistä mielipuolisuutta tukee paitsi punavihreä vasemmisto, myös liberaalioikeisto, jonka edustajat ovat Suomessa vallanneet erityisesti kokoomuksen kärkipaikat, mutta saaneet vahvaa jalansijaa myös keskustan riveissä.

Kehityskaari, jonka jonkinlaisessa kulminaatiopisteessä olemme juuri nyt, ei lupaa kaunista ja ruusuista tulevaisuutta.

Mikään kansakunta ei ole maailman historiassa sietänyt loputtomiin hallintonsa harjoittamaa halveksuntaa. Poliitikkojen tuudittautuminen omahyväisyyden tilaan on vaarallinen elementti, josta utopistit pitäisi jollain tavoin herättää ennen kuin kehitys eskaloituu käytännön teoiksi, jollaisia on jo nähty riittämiin islamilaisen kulttuuriperimän omaavien tekeminä.

 

Mistä syystä aivot kulkeutuivat juuri nyt näihin aatoksiin? Siksi, että vasemmistolainen kirjailija Pirkko Saisio on kokenut toisen herätyksen.

Ensimmäisen hän koki, kun oivalsi (liian myöhään), että Neuvostoliitto ei olekaan valtio, jossa kaikkien on hyvä olla, varsinkaan toisinajattelijoiden tai seksuaalivähemmistön edustajien. Usko utopiaan romahti.

Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Saisio höyrähti monen muun vasemmistolaisen tavoin uuteen utopiaan, kuplaan, jota kutsutaan punavihreäksi kuplaksi, jonka sisällä köllöttävien mielestä monikulttuurisuus on ihanaa ja väistämätöntä.

Nyt Saisio on kokenut uuden herätyksen. Hän ymmärtää eksyneensä jälleen utopistiseen kuplaan, jossa toiveet eivät kohtaa todellisuutta. Hyvä näin, mutta toivottavasti Saision elämään ei tule enää kolmatta kuplaa. Sen sijaan tervetulleita olisivat realismi ja isänmaanrakkaus, joka ilmenee vaatimuksena niiden lakien, sääntöjen ja tapojen noudattamiseen, joihin länsimaissa on totuttu ja jollaisessa suomalaiset ehtivät elää hetken aikaa. Maassa maan tavalla ei ole lainkaan tyhmä sanonta, pikemminkin päinvastoin.

 

Tällä(kin) kerralla yhteiskunnan hyvinvoinnin tuhon takana on poliitikkojen intohimo "saada jotain suurta aikaan” oman elämänsä ja poliittisen vaikutusvaltansa aikana. Kun vallanhimoiselle poliitikolle tarjotaan lautasella kultamunia, vain harva kykenee kieltäytymään, vaikka vastaanottaminen tarkoittaisi kansakunnalle haitallisten asioiden hyväksymistä.

Yhteiskunnan rappion kiihtyessä nykyisellä tahdilla kansakunnan tulevaisuudelle on erityisen tärkeää, että kansalaiset löytävät notkeaselkärankaiseksi taipuneiden poliitikkojen sijaan sellaisia, joiden ainoita todellisia arvoja eivät ole oma kukkaro ja napa.

Rehellisyyden nimissä on todettava, että synkältä näyttää.

Heikki Porkka ma 15.05. 11:31

Heikki Porkka

Ulkosuomalainen, jonka mukaan realismi ja tosiasioiden tunnustaminen ovat ainoat oikeat lähtökohdat yhteiskunnallisista asioista päätettäessä.

tuoreimmat

Yle, Trump, Orban, Salvini, "islamismi" ja Tynkkynen

ti 14.05. 12:56

Korruptiota se on pienikin korruptio

su 12.05. 13:52

Gallup elää - mikä on politiikan suunta?

pe 10.05. 11:56

Kärkihankkeena maailmanhalaus

to 09.05. 13:40

Tuolileikin kautta verohelvettiin?

ke 08.05. 15:29

Pedofiilien ja terroristien kultamaa

ti 07.05. 13:44

Äänestäjän kuluttajansuoja Suomessa

ma 06.05. 11:00

Suojelupoliisi ongelmien keskiössä

to 02.05. 22:00

Sdp (Hussein al-Taee) turvallisuusuhkana

ti 30.04. 13:23

Demokratia - Virossa toteutuu, Suomessa halveksitaan

ke 17.04. 10:07

blogit

Vieraskynä

Suomalaisille jatkossakin maitoa ja bensaa!

to 16.05.2019 22:33

Juha Ahvio

Mistä vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa on kyse?

ma 06.05.2019 23:38

Professorin Ajatuksia

Nyt olen hämmästynyt

ma 20.05.2019 21:21

Marko Hamilo

Kuinka muutosta äänestetään - miksi oikeistolaisen kannattaa äänestää perussuomalaisia

su 14.04.2019 09:35

Jukka Hankamäki

Suomelle tärkeät europarlamenttivaalit

to 09.05.2019 22:08

Petteri Hiienkoski

Arkkipiispan tuella sananvapautta vastaan

la 18.05.2019 16:09

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Euvostoliiton purkaminen alkaa vihdoinkin!

ke 01.05.2019 16:15

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kansallismielisten vietävä ympäristöagenda vihreiltä

ti 14.05.2019 23:15

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Mistähän löytyvät ne todelliset "Putinin kätyrit"?

ma 20.05.2019 21:24

Mika Niikko

Somekampanja käänsi tuhansien turvapaikkavaeltajien suunnan

su 07.04.2019 23:11

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailman muovin kierrätys totaalikaaoksessa Uusi raporttini julki Lontoossa

ke 15.05.2019 20:55

Heikki Porkka

Yle, Trump, Orban, Salvini, "islamismi" ja Tynkkynen

ti 14.05.2019 12:56

Tapio Puolimatka

Itsemäärittelyyn perustuva sukupuolikäsitys luo turvattomuutta

to 16.05.2019 22:24

Olli Pusa

Islaminuskoiset eivät sopeudu

su 19.05.2019 21:43

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Chile ja media

to 04.04.2019 21:30

Reijo Tossavainen

Mitä sinä haluat?

pe 17.05.2019 21:13

Jessica Vahtera

Säästöjä ammattiylpeyden hinnalla

to 04.04.2019 19:27

Pauli Vahtera

SDP valehtelijoiden klubi

pe 03.05.2019 21:34

Timo Vihavainen

Eurooppa on aina oikeassa

ma 20.05.2019 21:22

Matti Viren

Anekauppa

la 18.05.2019 10:00