Blogi: Heikki Porkka, to 18.05.2017 16:01

Kun kiima voittaa totuuden

Matkustin vuonna 1983 Tukholmaan kesätöihin. Työpaikasta ei ollut lähtiessä tietoa, mutta optimistina ostin matkalipun Turun kautta Tukholmaan, josta olin kuullut löytyvän tekemistä työhaluisille. Tukholma oli tuttu paikka entuudestaan, olin käynyt siellä usein, ensimmäisen kerran jo pikkupoikana 1960-luvun alussa.

Tukholmaan päästyä hakeuduin töihin paikalliseen, suomalaisten hallinnoimaan muutto- ja monialayritykseen. Työskentelimme tavallisesti pienissä kahden tai kolmen hengen ryhmissä. Parinani oli usein J, joka oli urheiluhenkinen ja erittäin riski nuori mies.

Työtehtävämme olivat moninaisia. Siirsimme raskaita kassakaappeja haluttuun kohteeseen, teimme sisätiloissa rakennussiivousta ja rakensimme toimistokokonaisuuksia sekä kaikkea mahdollista, johon tarvittiin hyväkuntoisia miehiä. Viikonloput (la-su) tiskasin eläkeläisravintolassa.

Työviikot olivat seitsemänpäiväisiä. Ei ravintolailtoja, ei shoppailua, ei oikeastaan mitään muuta kuin työtä ja lepoa vuoronperään. Ennestään hoikka varteni oheni useita kiloja kesän aikana.

Vastapainoksi rahaa tuli kuin suokuokalla, kun tulotasoa vertasi kotimaan palkkoihin.

Kotiuduin Ruotsista aikanaan takaisin Suomeen ja elämä jatkui vanhaan malliin.

Keväällä 1986 koin melkoisen yllätyksen, kun käsiin osui Suomessa lehti, jossa luki kissan kokoisin kirjaimin: ”Palmen murhaaja suomalainen?”

Alkuperäinen juttu oli ollut ruotsalaisessa sosialidemokraattisessa lehdessä, jonka kannessa oli miehen kasvokuva. Kuvan ohessa luki (ei sanatarkka lainaus) : "Onko hän Palmen murhaaja?"

Tunnistin välittömästi kuvassa olevan henkilön. Hän oli entinen työkaverini J. Säntillistä elämää viettävä ja tasaisen luonteen omaava nuori mies, joka harrasti voimailua, opiskeli ja teki ahkerasti töitä.

J oli ollut murhapäivänä ampumispaikkaa lähellä olleen kuntoklubin kahvilassa. Hän oli puhunut puhelimessa äreän kuuloisena. Kaksi samalla kuntosalilla harjoitellutta suomalaisnaista oli kuullut osan puhelusta, mm. sanat (ei sanatarkka lainaus): ”Mitä siitä, teet niin kuin sovittiin.”

Hieman myöhemmin samana iltana Olof Palme murhattiin. Naiset ottivat yhteyttä poliisiin ja J noudettiin kuulusteluun. Näyttöä ei löytynyt, joten hänet vapautettiin.

Ruotsalaismedia otti poliisin kuulustelujen jälkeen mieheen yhteyttä menemällä hänen kotiovelleen.

Toimittaja oli tiedustellut voisiko hän tulla sisään ja haastatella. J:n empiessä toimittaja oli todennut, että ei ole aikomusta syyttää mistään vaan kerätä arkistoon tietoja Palmen murhaan liittyen, mahdollisesti jotain pientä lehdessä mainiten, mutta ei missään nimessä leimata syylliseksi. Jos J ei antaisi haastattelua, toimittaja kertoi kirjoittavansa aiheesta joka tapauksessa raportin.

Seuraavana päivänä kyseisessä lehdessä oli etusivun peittävä kuva J:n kasvoista. Median verenhimo oli saanut yhden päätepisteen. J oli leimattu mahdolliseksi Palmen murhaajaksi.

Mikä oli poliisin rooli J:n henkilötietojen luovuttamisessa medialle, siitä ei ole tietoa.

Mediat ja toimittajat tarttuivat Palmen murhan tutkinnan alkuaikoina jokaiseen mahdolliseen epäilyyn kärpäspaperin lailla. Piittaamatta siitä, oliko epäillyksi ehdotetulla oikeasti mitään tekemistä murhan kanssa.

Sosialidemokraattien sankari oli murhattu ja mediassa käännettiin kaikki kivet piittaamatta siitä, millaisia seurauksia siitä voi olla syyttömänä julkisuuteen nostetuille.

Palmen murhaajaa ei ole vieläkään löydetty, tuskin koskaan löydetään.

Ruotsalaisen median toiminta ei enää nykyisin ihmetytä, sillä ruotsalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan ja monikultturismiin liittyvä uutisointi ovat kertoneet varsin selvästi, että totuuden kertominen ei ole ruotsalaismedioiden tärkein journalistinen tavoite.

Palmen murhaan liittyvä uutisointi nousi mieleen suomalaisen valtamedian nykyisestä tavasta kertoa uutisina huhuja ja juoruja, joita se kaappaa ulkomaisista medioista taustoista tarkemmin tietämättä. Kyseessä on ikävä tapa, joka on syönyt luottamusta valtamediaan kaikkialla läntisessä maailmassa.

Valtamedia ryhtyi typeryyttään kilpasille keltaisen lehdistön kanssa ymmärtämättä, että matkimalla keltaista lehdistöä ajautuu lopulta itse osaksi sitä.

Kun mediaan luottamuksen menettäneet kansalaiset perustivat omia julkaisuja, ryhtyi valtamedia syyllistämään rappiostaan vaihtoehtomedioita unohtaen samalla, että yleensä vika ei ole peilissä, jos naama on vino.

Media on ollut jo vuosia jatkuvan muutoksen pyörteissä ja näyttää vahvasti siltä, että pudotuspeli on vasta alkanut. Paikalleen pysähtyminen tai tietoinen harhaanjohtava uutisointi vievät äkkiä uskottavuuden, fakta, joka koskee sekä valtamediaa että vaihtoehtomedioita.

Totuuden etsiminen ja kertominen kansalaisille mahdollisimman selkeällä tavalla ovat itseään kunnioittavan journalismin tärkeimmät elementit. Joka sillä tiellä pysyy, saattaa menestyä myös tulevaisuudessa.

Heikki Porkka to 18.05. 16:01

Heikki Porkka

Ulkosuomalainen, jonka mukaan realismi ja tosiasioiden tunnustaminen ovat ainoat oikeat lähtökohdat yhteiskunnallisista asioista päätettäessä.

tuoreimmat

Yleisradio ohjaa suomalaisten ajattelua

ti 19.03. 11:04

Perussuomalaisia johdetaan Brysselistä?

to 14.03. 13:48

Suomi on kulkemassa kohti katastrofia?

to 07.03. 09:17

Mitä saa 3 200 miljoonalla (3,2 miljardilla) eurolla vuodessa?

ti 05.03. 12:54

Perussuomalaisista, vihreistä, maahanmuutosta ja sukupuolista

ke 27.02. 12:47

Yle pimittää merkittävää tietoa Ranskan antisemitismistä

ke 20.02. 19:22

Pahuuden kultin palvonta palvelee liittovaltion tavoittelua

to 14.02. 10:18

Rappio raastaa Suomi-politiikkaa

ti 12.02. 12:18

Hybridivaikutetaan

ma 11.02. 14:11

Sdp:n poliittisesta uskottavuudesta

to 07.02. 11:43

blogit

Vieraskynä

Ps-nuorten naiset: Nykyfeminismi tai sukupuolikiintiöt eivät edusta tasa-arvoa

ti 19.03.2019 20:01

Juha Ahvio

Vuosi 2019 totuuden valossa: Miksi kristityn tulee olla kansallismielisen isänmaallinen?

su 17.03.2019 10:23

Professorin Ajatuksia

Oulun demari-imaami kiistää oikeuden näkemyksen lapsiraiskausasiassa

pe 22.03.2019 10:25

Jukka Hankamäki

Lasten ristiretki ja ilmastopolitiikan kobravaikutus

pe 22.03.2019 10:30

Petteri Hiienkoski

The Telegraphin uutiset liikaa Facebookille: yhteisöpalvelu bannasi tiedonvälittäjän vaalien alla

ke 20.03.2019 19:18

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Riittää, että kansa on sitä mieltä

ti 05.03.2019 14:48

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Työvoiman tarveharkinnan poiston tuhoisat seuraukset

la 16.03.2019 16:17

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Maahanmuuton hintalappu tarkentuu

to 21.03.2019 10:26

Mika Niikko

Kuka opettaa sinun lapsellesi seksuaalisuudesta?

ma 28.01.2019 22:12

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Otsikko

su 10.03.2019 10:50

Heikki Porkka

Yleisradio ohjaa suomalaisten ajattelua

ti 19.03.2019 11:04

Tapio Puolimatka

Kirjablogi: Vaarallinen vihreä valhe

su 17.03.2019 10:11

Olli Pusa

Berner kävelevänä skandaalina

pe 22.02.2019 00:16

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

ISIS-morsiamet - tätä dokumenttiä ei Yle esitä

ke 13.03.2019 20:09

Reijo Tossavainen

Journalistin päätoim. M. Pettersson: "Me vaikutamme äänestystulokseen"

to 14.03.2019 18:27

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Tyhjästä on paha nyhjästä

la 16.03.2019 11:29

Timo Vihavainen

Sankarien maine kestää kaiken

pe 22.03.2019 10:27

Matti Viren

Populismia

ti 19.02.2019 23:20