Blogi: Juha Ahvio, ma 05.06.2017 12:15

USA:n presidentti Donald Trump hylkäsi Pariisin ilmastosopimuksen

USA:n presidentti Donald Trump piti jälleen yhden vaalilupauksistaan ja irrotti USA:n Pariisissa joulukuussa 2015 solmitusta globalistisesta ilmastosopimuksesta

USA:n edellisen presidentin Barack Obaman päättäväisesti kannattaman ilmastosopimuksen mukaisesti USA:n olisi pitänyt sekä asettaa omalle taloudelleen ja energiantuotannolleen tuhoisia rajoituksia että rahoittaa miljardisummilla YK:n niin sanottua vihreää rahastoa. Tämä rahasto on käytännössä globalistinen tulonsiirtomekanismi, jolla USA:sta ja muualta lännestä siirretään valtavia rahasummia niin kutsuttuun kolmanteen maailmaan.

Presidentti Trump perusteli hyvää ratkaisuaan realistisin järkiargumentein. Hän vetosi virkavelvollisuuteensa puolustaa USA:n kansallista suvereniteettia ja USA:n perustuslakia – jotka molemmat joutuvat kyseenalaisiksi Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteiden ja rajoitteiden voimassa ollessa – sekä USA:n taloutta ja amerikkalaisten työpaikkoja.

YK:n arvovallalla ajettu Pariisin ilmastosopimus olisi vaikuttanut USA:ssa sen, että amerikkalainen työmies ja ylipäätään veronmaksaja olisi joutunut selkänahastaan kustantamaan menetetyt amerikkalaiset työpaikat, alemmat palkat, suljetut tehtaat ja taloudellisen tuotannon laskemisen. Pariisin ilmastosopimuksella pyritään globalistisen sosialismin hengessä toteutettuun tulontasaukseen.

Pariisissa joulukuussa 2015 pidetyssä YK-kokouksessa 134:n kolmannen maailman hallituksen edustajat, niin kutsuttu 77:n ryhmä (Group of 77) ja kommunistinen Kiina, esittivät rahalliselta arvoltaan triljooniin nousevan vaatimuslistan länsimaille maksuksi siitä, että suostuvat olemaan yhteistyössä oletetusti ihmisperäisen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kuitenkin esimerkiksi juuri Kiinalle ja Intialle, jotka ovat maapallon pahimpia saastuttajia, sallitaan Pariisin sopimuksen pykälien mukaan varsin lieviä päästörajoitustavoitteita, kun taas USA:n osalle sovittiin erittäin tiukat rajoitteet ja velvoitteet fossiilisen energian alas ajamiseksi.

Presidentti Trumpin päätöstä ymmärtääkseen on syytä pitää mielessä se, mistä Stephen Moore ja Kathleen Hartnett White muistuttavat kirjansa Fueling Freedom: Exposing the Mad War on Energy (Regnery, 2016) alkusanoissa ja johdannossa: USA:lla on enemmän käyttöön otettavissa olevia energialähteitä kuin millään muulla valtiolla. USA:lla on enemmän öljyä ja maakaasua kuin Saudi-Arabialla, Iranilla, Venäjällä Kiinalla ja kaikilla OPEC-valtioilla yhteensä. Jo nykyäänkin käytössä olevan erityyppisen porausteknologian näkökulmasta tarkasteltuna USA:lla on satojen vuosien öljy-, maakaasu- ja kivihiilireservit.

Pariisin ilmastosopimuksen ja ylipäätään YK:n ajaman globalistisen ilmastoideologian tavoitteisiin on lukeutunut sekin, että USA ei näitä luontaisia energiaresurssejaan käyttöönsä ottaisi, koska osaltaan myös näiden energiaresurssien myötä USA:lla olisi kyky toimia tosiasiallisen itsenäisenä ja riippumattomana geopoliittisena toimijana. Tällaisen geopoliittisen itsenäisyyden ja riippumattomuuden salliminen ei kuitenkaan kuulu globalistisen politiikan kannattajien hyväksymiin asioihin. Tästä syystä presidentti Trumpin päätös irrottaa USA Pariisin ilmastosopimuksesta on, kuten arvata saattoi, nostattanut varsin kriittisiä ja jopa vihamielisiä vastalauseita erilaisten globalistien ja heidän vaatimuksiaan myötäilevien poliitikkojen ja talousmiesten taholta.

Kannattaa myös muistaa, että koko maailman energian- ja sähköntuotanto nojaa lähes 90-prosenttisesti fossiilisten polttoaineiden eli kivihiilen, öljyn ja maakaasun varaan. Esimerkiksi USA:n sähköstä vain 4,3 prosenttia tuotetaan niin kutsutuista puhtaista ja uusiutuvista lähteistä kuten tuulivoimasta ja aurinkoenergiasta. Ja tämä siitäkin huolimatta, että USA:n liittohallitus on syytänyt tukiaisina näille lähteille kymmeniä miljardeja dollareita.

Tosiasia kuitenkin on, että näistä lähteistä ei kyetä tuottamaan sitä määrää sähköä ja energiaa ylipäätään, jota nykyainainen teollisuus- ja teknologiayhteiskunta tarvitsee. Myöskään kolmannen maailman tuhoisa köyhyys ei tule koskaan poistumaan ilman laajamittaista sähkön käyttöä ja tämän takaavien runsaiden ja edullisten fossiilisten lähteiden hyödyntämistä. Vihreän ekososialistinen sota fossiilisia polttoaineita vastaan ja niiden leimaaminen ”likaiseksi” energiaksi on tuhoisaa paitsi länsimaisten teollisuusyhteiskuntien kannalta myös ja ennen kaikkea maailman köyhien kannalta.    

Sitä, miksi myös niin kutsuttu globalistinen iso raha tukee YK:n Agenda 21:ä ja siihen lukeutuvaa Pariisin ilmastosopimusta, selostan tarkemmin kirjani Avoimet rajat ja maahanmuutto (Kuva ja Sana, 2016) sivuilla 155–160.  

Ilmastonmuutosagendan ja etenkin siihen oleellisesti sisältyvän ihmisperäisyysuskomuksen ideologis-uskonnollista perusluonnetta ja aiheeseen liittyviä luonnontieteellisiä ulottuvuuksia olen käsitellyt seuraavissa blogeissani:

”Kestävän kehityksen” vihreä valhe 17.6.2012; IPCC:n ilmastohälytys järkyttää jälleen 13.10.2013;Usko ihmisperäisen ilmastonmuutoksen todellisuuteen on ideologisen maailmankatsomuksellista, ei tieteellistä 18.10.2015 ja Jatkoa ilmastonmuutoskeskustelulle25.10.2015.

Erittäin hyvän yhteenvedon siitä ilmastotieteellisestä asiantuntija-argumentaatiosta, joka asettaa vallitsevan ihmisperäisyysuskomuksen varsin kriittiseen valoon, tarjoaa Hallituksista riippumattoman kansainvälisen ilmastopaneelin NIPCC:n (The Nongovernmental International Panel on Climate Change) suomeksi käännetty ilmastotieteellinen yhteenvetopaperi Ilmastonmuutos uudelleen harkittuna II. Fysikaalinen tiede. Yhteenveto päättäjille vuodelta 2013.     Varsinkin tähän paperiin kannattaa paneutua huolella ja ajatuksella.

Hyviä teoksia aiheeseen syventymiseksi ovat myös seuraavat: Moran, Alan, ed., Climate Change: The Facts (The Institute of Public Affairs, 2015) ja Robinson, G. DedrickRobinson III, Gene D.,Global Warming-alarmists, Skeptics and Deniers: A Geoscientist Looks at the Science of Climate Change (Moonshine Cove Publishing, 2012). Lukemisen arvoinen on lisäksi tohtori ja dosentti Mikko Paunion teos Vihreä valhe (Auditorium, 2015). Mielenkiintoisen moraalisen näkökulman aiheeseen tarjoaa Alex Epstein kirjassaan The Moral Case for Fossil Fuels (Penguin, 2014).

Vihreän ilmastonmuutosagendan historiallisia ja ideologisia taustoja sekä tämän päivän pyrintöjä avaavat meteorologi Brian Sussman teoksissaan Climategate: A Veteran Meteorologist Exposes the Global Warming Scam (WND Books, 2010) ja Eco-Tyranny: How the Left’s Green Agenda Will Dismantle America (WND Books, 2012) sekä tutkiva journalisti Elizabeth Nickson kirjassaan Eco-Fascists: How Radical Conservationists Are Destroying Our Natural Heritage (Broadside Books, 2012).

Hyvän ja perustellun raamatullis-teologisen analyysin ympäristö- ja ilmastonmuutosaiheesta esittää Uuden testamentin selitysopin ja systemaattisen teologian professori ja johtaviin konservatiivisiin evankelikaalisiin teologeihin lukeutuva Wayne Grudem kattavan Politics According to the Bible: A Comprehensive Resource for Understanding Modern Political Issues in Light of Scripture (Zondervan, 2010) -teoksensa ”The Environment” -luvussa, sivuilla 320-386.

Juha Ahvio ma 05.06. 12:15

Juha Ahvio

Juha Ahvio, teologian tohtori, dosentti, Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja

tuoreimmat

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

Suomen presidentinvaalien asetelma

pe 26.01. 22:32

Trump jälleen USA:n presidentiksi?

su 17.12. 11:50

Napoleon Bonaparte

ke 13.12. 23:51

Presidenttiehdokkaiden turvallisuuspolitiikka

pe 22.09. 00:24

Lääketeollisuus, huumeet ja bioaseet

ma 21.08. 11:14

Todisteet: Väitteet Trumpin Venäjä-kytköksistä olivat valheita

la 27.05. 12:08

J. V. Snellman ja suomalaisuusaate

to 11.05. 20:37

Raamatun alkutekstiä ei ole vaietusti sensuroitu

to 27.04. 23:12

Teologia: Oppia ihmisestä vai Jumalasta?

ti 28.03. 20:16

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03.2024 13:04

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03.2024 08:51

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44