Blogi: Timo Vihavainen, ma 19.06.2017 19:25

Kohti valoa

Tulevaisuuden johtajat

 

Jokainen muistanee Venäjän nuorisojärjestöt. Siellähän oli Meikäläiset (Naši), Mukana kulkijat (Iduštšije vmeste), Paikalliset (Mestnyje) ja jotakin muutakin taisi olla.

Usein näistä porukoista käytettiin vain nimitystä Putin-nuoret ja yleinen mielipide ei heitä paljoa arvostanut, olipa ilmeisen vihamielinenkin, kuten tutkimukset osoittivat.

Kukapa pitäisi pyrkyreistä ja herrahisseistä. Kyllähän sellaisia demokratiassakin on, mutta eihän niistä tykätä. Tilanne taitaa olla vähän samanlainen kuin oli sota-aikana kunniamerkkien ja ylennysten kanssa: niitä saavat ne, jotka ovat siellä, missä niitä jaetaan, tokaisi joskus isä-vainaa, joka ei niitä sinänsä kaivannut.

Kansa kuitenkin tietää paremmin. Tätä lausetta on jaksettu irviä irvimästä päästyä, eikä ihme, Vennamohan sen aikoinaan keksi. Ja mitäpä muuta Vennamo oli kuin luonnevikainen pelle, joka villitsi kansaa katteettomilla lupauksilla?

Vai oliko hän sentään myös sen unohdetun kansan ääni, josta hän propagandassaan puhui? Ei hänestä tietenkään ollut historian suunnan muuttajaksi, mutta olipahan sentään joku, joka älähti. Tuntui kai se paremmalta kuin pelkkä ylenkatse.

Hesarissa oli tänään juttu tulevaisuuden johtajista. Tarkemmin sanoen se oli muutamasta nuoresta, jotka osallistuvat Washingtonissa sillä nimellä kutsuttuun kurssitukseen.

Kukaan ei tietenkään voi sanoa, tuleeko näistä nuorista minkään sortin johtajia, mutta onhan se toki luultavaa. Pyrky on ilmeisen kovaa ja herrahissi todennäköisesti vauhdittaa asiaa. Paitsi, että meillä ei, ainakaan vielä, ole washingtonilaista herrahissiä, ainakaan virallisesti.

Joka tapauksessa saimme kuulla nuorten lukiolaisten suusta muutamia latteuksia maailman menosta. Ne olivat juuri sellaisia kuin tuon lehden palstoilla muutenkin nähdään.

Ikävältä näyttää, ettei Washingtonissa nyt olekaan isännöimässä/emännöimässä sellaisia hengen ja moraalin jättiläisiä kuin Michelle Obama tai Hillary Clinton, mutta eiköhän sieltä sopiva samaistumiskohde löydy.

Tämä on todennäköistä. On hyvin ymmärrettävää, että elämänsä keväässä olevat fiksut nuoret ovat paitsi optimisteja, myös idealisteja, jotka uskovat jopa tuon kuuluisanvihapuheen pian vanhentuneena häviävän. Ehdoton tasa-arvo on niin aksiomaattinen totuus, ettei sitä edes voi epäillä. Mahtaako edes lurjuksen ja rehellisen miehen välillä olla arvoeroa ja jos niin miksi?

Eihän tässä muuta voi kuin toivottaa lahjakkaille nuorille parasta menestystä. Melkein tulee tippa silmään, kun ajattelee, että juuri noin sitä minäkin olisin voinut tuossa iässä maailmaa hahmottaa.

Johan olisikin herttaista, mikäli tulevaisuuden maailmassa jokaisessa maassa olisi vallassa johtajia, joiden mielestä tämän maailman ongelmat ratkeavat sillä, että me itse kukin omaksumme sen arvopohjan, joka heillä jo on. Ja kansojen toki tulisi seurata johtajiaan.

Mutta meillä ei ole mitään mekanismia, jolla saisimme ihmiskunnan ylivoimaisen enemmistön omaksumaan nuo samat suuret periaatteet.

Pelkään pahoin, ettei meidän tarvitse mennä sen kauemmas kuin Välimeren etelärannikolle, jotta saisimme kuulla tasa-arvon evankeliumin merkitsevän mahdotonta ja suorastaan saatanallista ja täysin vihattavaa arvonihilismiä. Itse asiassa löydämme saman kulttuurin paljon lähempääkin.

Toki ymmärrän täysin näiden puhdasmielisten nuorten jalot ajatukset ja pystyn arvostamaan niitä. Ymmärrän myös, miksi heidän mielipiteensä on nostettu suureksi lehtijutuksi. Toki tällainen ajattelu on ihan tuttua ja kuuluu ikäkauteen.

Ikäkauteen kuuluu myös narsismi, joka panee nuoren ihmisen uskomaan, että maailma muuttuu sitä mukaa, kuin hänen oma tajuntansa muuttuu. Mikäli omassa päässä asioiden järjestys muuttuu, muuttuu se yksin tein koko maapallolla ja miksei koko universumissa, kuten hulluimmat joskus väittävät uskovansa.

Tavallaan kiinnostava on ajatus, että myös ns. vihapuhe loppuisi ennen pitkää. Tämä on tuttua jo 1960-luvulta, jolloin eräät sosiologit ennustivat ideologioiden ehtyvän. Miksi ihmeessä siedettäisiin tai tarvittaisiin ideologioita, kun ihmisillä kerran on aivot ja mekanismit, joiden avulla voidaan laskea, millaisia seurauksia mistäkin politiikasta on?

Mutta. Tuohon aikaan elettiin vielä siinä uskossa, että ihminen on rationaalinen olento ja näinhän länsimaissa näytti yhä enenevässä määrin asianlaita olevankin.

Kukapa olisi voinut 1960-luvulla edes kuvitella, että puolen vuosisadan kuluttua maailmassa vaikuttaa merkittävänä voimana primitiivinen ja irrationaalinen uskonlahko, jonka opetuksia miljoonat ja taas miljoonat fanaattisesti seuraavat.

Nuoret johtajat in spe kaikesta päätellen lähtevät siitä, että kyseessä on jokin lyhytaikainen väärinkäsitys, jota ei tarvitse vakavasti ottaa lukuun.

No, tätä kai me kaikki toivomme. Toiveajattelulle on kuitenkin paha perustaa. Mutta paljon nyt onnea ja menestystä vaan nuorille tuolta menneisydestä, vuoden 1965 ylioppilaalta. Paljon oli toiveita siihenkin aikaan ja paljon on myös toteutunut. Toteutukoot teidänkin toiveenne!

Timo Vihavainen ma 19.06. 19:25

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Tatuoitu nainen

la 08.12. 23:22

Siivottomuuden psykologiaa

pe 07.12. 23:08

Satuja lapsille

to 06.12. 12:56

Kansallispäivä

ti 04.12. 22:31

Suuri johtaja

ma 03.12. 22:50

Euroopan konsertti I

la 01.12. 23:34

Ukraina on eri maata

la 01.12. 11:27

Pankin ja kilpailun merkityksestä

pe 30.11. 00:03

Nationalismi saa haastajan?

ke 28.11. 23:27

Tarpeettoman tasavallan roolit

ti 27.11. 22:53

blogit

Vieraskynä

Kirja-arvio: Kiinalainen juttu

su 18.11.2018 00:00

Juha Ahvio

Sananvapaus on uhattuna Suomessa

to 06.12.2018 13:01

Professorin Ajatuksia

Kirjailijan helvettiin-toivotukset päätyivät lehden sivuille

la 08.12.2018 23:21

Jukka Hankamäki

Avoin kirje Uuden Suomen Markku Huuskolle ja Alma Medialle

la 08.12.2018 23:24

Petteri Hiienkoski

Ylen sokeat politrukit "natsijahdissa"

pe 07.12.2018 05:29

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Afrikan tulevaisuus huumeiden varjossa

su 09.12.2018 15:21

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Hyvää itsenäisyyspäivän aattoa!

to 06.12.2018 12:57

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

to 20.09.2018 16:44

Heikki Porkka

Yle, YK, islam, Viro ja GCM

ma 10.12.2018 10:56

Olli Pusa

Länsimaiden perikato?

su 02.12.2018 22:56

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

Agendatoimittajat turvautuvat jo natsien propagandajohtaja Göbbelsin oppeihin

la 08.12.2018 18:28

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Tatuoitu nainen

la 08.12.2018 23:22

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40