Blogi: Henna Kajava, to 29.06.2017 01:44

Rinnakkaiskulttuurien tukeminen on lopetettava

Ramadania markkinoidaan Ruotsissa "uutena ruotsalaisena perinteenä". Halutaanko islamilaisen Ramadanin olevan kaikkien ruotsalaisten uusi, yhteinen kulttuuriperinne? Tähänkö monikulttuurisuushypetyksessä on menty?

Ilmeisesti ei ihan näin. Monikulttuurisuusideologiassa eri kulttuurit elävät ihanteen mukaan rinnakkain ja toisiaan kunnioittaen, mutta laittomista elementeistään karsittuina. Toisaalta monikulttuurisen yhteiskunnan ajatellaan samalla olevan kaiketi myös suuri kulttuuritraditioiden pooli, josta jokainen voi valita mieleisiään elementtejä. Mutta onko monikulttuurinen todellisuus sellainen, kuin ideologiassa ajatellaan? Toteutuvatko ideologiat yleensä reaalimaailmassa, kuten on ajateltu? Onko monikulttuurinen todellisuus kuitenkin toisenlainen kuin millaisena se lasten kirjoissa varmasti esitettäisiin?

Ramadan on tietenkin sinällään vain hauska juhla, jota voisi ajatella olevan täysin harmitonta markkinoida uutena ruotsalaisena perinteenä. Mutta voidaanko kulttuurien elementtejä irrottaa vapaasti kaikkien "kulttuurishoppailtaviksi", alkuperäisistä yhteyksistään?

Jouluahan meillä kyllä vietetään nykyään monesti melko ateistisissa merkeissä, yleisenä hyvän tahdon juhlana. Eri uskontojen juhlat eivät kuitenkaan välttämättä vastaa täysin toisiaan. Ramadanissa on keskeisin merkitys paastolla, mutta siitä ei liene terveyspaastoksi, sillä auringon laskettua mässäillään niin, että ruoan kulutus moninkertaistuu normaaliin verrattuna. Ramadanin viettämiseen on tämän vuoksi vaikea motivoitua ilman uskonnollista vakaumusta. Vahvaa, normatiivista uskontokulttuuria, jossa on sharian antaman ohjeet niin talouselämälle koron perimiskieltoineen, kuin oikeusjärjestelmälle oikeuden todistajien pätevyysvaatimuksineen ei kastroida helposti pelkät hyvät puolet käsittäväksi monikulttuuripöhinäksi.

Koska Ramadania ei ehkä voi muuttaa maallistuneeksi juhlaksi, kauppojen innokas Ramadan-markkinointi tukee islaminuskon näkyvyyttä ja vahvistumista myös Suomessa. Kun muslimimaista tulevat kokevat, että islamista innostutaan Suomessa, heidän uskonnollinen identiteettinsä vahvistuu maallisen sijaan. Samalla tullaan tukeneiksi myös uskontoon kuuluvaa tyttöjen käyttäytymisen ja liikkumisen rajoittamista, epätasa-arvoa.

Osa ihmisistä, kuten muslimeista osaa poimia kyllä luonnostaan rusinat pullasta, mutta toinen puoli ymmärtää, että islamilainen uskontokulttuuri on kokonaisuus, josta ei voida rationaalisesti poimia vain niitä mukavia ja länsimaisiin arvoihin sopivia puolia. Moskeijoiden imaamit viimeistään herättelevät sitten ne rusinoiden poimijatkin tunnollisemmiksi islamin noudattajiksi - jos näille annetaan valtaa Suomessa esimerkiksi uskonnollisten järjestöjen taloudellisella tukemisella ja mittavien moskeijaprojektien välityksellä.

Mutta monikulttuurisuushan tekee yhteiskunnasta monimuotoisuudessaan kiinnostavamman sosiaalisen struktuurin? "Monikulttuurisuus" on vaan valitettavasti lähinnä islamilaista kulttuurituontia ja harmittomat eurooppalaiset kulttuurit ovat samaa länsimaista kulttuuripiiriä.

Vaikka eläisimme todellisessa, monipuolisessa monikulttuurisessa yhteiskunnassa, niin monikulttuurinen yhteiskunta tarkoittaa käytännössä sitä, että eri kulttuurit erilaisine arvoineen erottavat ihmisryhmiä toisistaan ja sirpaloittavat näin yhteiskuntaa. Sirpaloituneessa yhteiskunnassa, jossa on yhä enemmän juurettomuuden tunnetta potevia ihmisiä, yhteenkuuluvuuden tunne ja traditioiden merkitys hiipuvat. Toisaalta osa ihmisistä vastustaa kehitystä takertumalla yhä tiukemmin traditioihin ja uskontoon, mikä merkitsee valitettavan usein fundamentalistisempaa islamia ja radikalisoitumista. Toisen ja kolmannen polven muslimimaahanmuuttajista löytyy ensimmäisen polven maahanmuuttajia enemmän radikaalia uskonnollisuutta.

https://www.theguardian.com/world/2017/jun/23/why-has-italy-been-spared-mass-terror-attacks-in-recent-years?CMP=Share_AndroidApp_LinkedIn

Moderni yhteiskunta on kuitenkin monikulttuurinen? Modernissa yhteiskunnassa ihmiset ovat toki avarakatseisia ja kiinnostuneita erilaisuudesta, sekä kunnioittavia sellaista kohtaan sikäli, kuin ihmisoikeudet eivät joudu vaakalaudalle. Muista kulttuureista tulevia ihmisiä on mukava saada värittämään etenkin suurempien kaupunkien sykettä, mutta vain yhteiset, tasa-arvoon perustuvat eurooppalaiset arvot jakavia asukkaita ja vain siinä määrin, etteivät paikallisten asukkaiden ympäristöt ala muuttua siinä määrin vieraiksi, että kantaväestö alkaa paeta alueilta, kuten esimerkiksi Lontoossa ja Brysselissä. On aika luonnollista, etteivät paikalliset asukkaat halua, että heidän maansa vallataan pala palalta aseettomasti, kun eivät hyväksy aseellistakaan valtausta. Paikalliset asukkaat haluavat myös yleensä säilyttää maansa hallinnan itsellään niin, että voivat säilyttää maansa lapsilleenkin hyvänä paikkana elää.

https://yle.fi/uutiset/3-8808414

Puolet saksalaisista tuntee olevansa vieraita omassa maassaan: http://www.hs.fi/ulkomaat/a1466041880127

Uusien innovaatioiden tarve kiivastahtisessa talouden pyörityksessä on tietenkin kova ja monikulttuurisuuden ajatellaan poikivan uusia ideoita. Mutta saadaanko primitiivisistä perinnekulttuureista liike-elämän tarpeisiin uusia ideoita? Ainakin Suomen tieteellinen anti asukasta kohden on ollut 480 kertaa suurempi kuin islamilaisen maailman: http://blogit.iltalehti.fi/kari-enqvist/2015/01/12/ajatukset-ovat-vapaata-riistaa/

Voisiko monikulttuurisuus olla kuitenkin vapauttavaa? Modernissa yhteiskunnassa perinteitä on voinut jo ennen monikulttuuriakin muokata itselleen sopiviksi, joten ei yhteiskunnan vapauttamiseen ei enää tarvita mittavaa monikulttuuristamista. Suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan on kouluissa kyllä ilmeisesti monikulttuurisuuden ansiosta lisääntynyt ja tämä on ollut varmaankin koululaisille vapauttavaa. Samaan tulokseen oltaisiin varmasti päästy muutenkin määrätietoisella suvaitsevaisuuskasvatuksella jo ennen monikulttuurisuutta.

Monikulttuurisuudesta ei taida olla valtaväestölle laajemmin juurikaan hyötyä, koska se monikulttuurisuus, mikä Eurooppaan saadaan on valtaosin kantaväestön keskuudessa epäsuosittuun uskontoon sidoksissa olevia kulttuuritraditioita. Valtakulttuurin edustajat tuskin haluavat omaksua islamilaisesta kulttuurista juuri muuta, kuin kokeilla satunnaisesti kulttuurien ruokaerikoisuuksia ja nauttia epäterveellistä kebabia, jonka runsas tarjonta jarruttaa kasvispitoisempiin ruokiin siirtymistä. Pelkästään pienimuotoisella työperäisellä maahanmuutolla olisi jo mahdollista saada riittävästi myönteistä monikulttuurisuutta, eli etnisiä ruokapaikkoja.

Kulttuurien odotetaan muuttuvan toistensa vaikutuksesta - myös länsimaisten kulttuurien islamilaisten kulttuurien vaikutuksesta. Selittämättä on kuitenkin yhä, että mitä myönteistä voisimme omaksua islamilaisista kulttuureista. Yksilöt ja heidän elämänkokemuksensa ovat tietenkin aina kiinnostavia, mutta entä nämä kulttuurit; mitä annettavaa? Omaksuisimme sen aina hoetun vanhusten kunnioittamisen? Kyllä Suomessa vanhoista ihmisistä huolehditaan sikäli, kuin mahdollista nykyisen työelämän puristuksissa. Täällä kun naiset eivät yleensä ole kotona omistamassa elämäänsä paitsi perheidensä, samalla myös omien ja puolisonsa vanhempien palvelemiselle. Omaishoitajia on kuitenkin Suomessakin satojatuhansia. Entä jos omaksumme eläväisemmän tyylin uuseurooppalaisilta? Eläväisyys vain näilläkin taitaa tasoittua henkisesti haasteellisemmassa ilmastossamme ilman mielihyvähormoneja tuottavaa auringonvaloa ja sosiaalisesti haasteellisemmassa modernissa yhteiskuntarakenteessa.

Ranskalainen, nuori tutkijavieras Maimouna Jagne-Soreau ehdotti vastikään (HS, Ylioppilaslehti), että monikulttuurisuuden ihanteesta ja tukemisesta luovuttaisiin. Samaa olen ehdottanut itsekin Espoon valtuuston strategian hahmottelussa ja ajatuksena meillä molemmilla on juuri se, että ihmiset tulee kohdata yksilöinä, eikä leimata ja lokeroida tietyn kulttuurin edustajiksi. Lopetettaisiin koko monikulttuurisuushöpinä, mutta kulttuurien ongelmista täytyisi tietenkin edelleen keskustella. Monikulttuurisuus on myös tunnetusti monitulkintainen ja väärinkäsityksiä aiheuttava termi, mikä on jo itsessään painava syy lopettaa sen käyttö kokonaan. Heitetään monikulttuurisuuden kanssa samalla kaikki ideologiat roskakoriin, koska ne kahlitsevat ajattelua!

Mutta miten ruotsalaisten mielestä tulisi kutsua kantaruotsalaisten perinteistä kulttuuria, jos Ramadan ja islamilaiset traditiot ovat nykyään ruotsalaista kulttuuria? Ruotsalaiseksi perinnekulttuuriksi? Se viittaisi vanhoihin perinteisiin, vaikka kulttuureihin tulee myös uusia piirteitä. Kantaruotsalaisten kulttuuriksi? Sillä taas eroteltaisiin liikaa valtakulttuuri kuuluvaksi kantaväestölle. Valtakulttuuriksi? No kantaruotsalainen kulttuuri ei tule olemaan kauaa valtakulttuuri massamaahanmuuton ja muuttajien suuremman syntyvyyden seurauksena. Saammekin mielenkiinnolla seurata, että millainen monikulttuurinen pöhinä Ruotsissa on esimerkiksi kahden sadan vuoden kuluttua.

Ruotsissa oli syrjäytymisalueita v. 1999 kolme ja v. 2016 186: Norjan NRK:n raportti Rinkebystä 5/2016 https://www.youtube.com/watch?v=EAcfyJBc_74

Henna Kajava to 29.06. 01:44

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Henna Kajava

Eduskuntavaaliehdokas (PS) ja kuntavaikuttaja Espoosta (1. varavaltuutettu, opetuslautakunnan jäsen). Vähäosaisten, tuotantoeläinten, luonnon, säästeliään talouspolitiikan ja avoimien kulttuuritapahtumien ystävä. Kahden himoscoottaajan äiti. Olen valmistunut hyvin arvosanoin kehitysmaiden maantieteestä. Globaali, kokonaisvaltainen näkökulma on minulle luontevin, mutta korostan samalla lähes jokaisen yksilön arvoa.

tuoreimmat

Afrikan tulevaisuus huumeiden varjossa

su 09.12. 15:21

Monikulttuurisuus särkee yhteiskunnan

ma 26.11. 20:12

Synnytyssairaalassa näet Suomen tulevaisuuden

ti 13.11. 23:33

Yökerhoyrittäjä joutui pakenemaan haittamaahanmuuttoa

to 01.11. 17:07

Välimerellä kuolleet ja muut maailman itsemurhat

ti 23.10. 22:19

Jätetäänkö nuoriamme kuolemaan?

ke 17.10. 01:12

Säilyisikö hyvinvointi, jos suomalaiset vaihdettaisiin afrikkalaisiin?

to 11.10. 23:02

Potkut saanut bussikuski puolusti lyönnillään ihmisarvoa

to 04.10. 18:44

Peruskouluissa opetetaan fundamentalistista islamia

la 22.09. 20:32

Mykkänen haluaa puoli miljoonaa pakolaista vuosittain Eurooppaan

pe 07.09. 21:15

blogit

Vieraskynä

Kirja-arvio: Kiinalainen juttu

su 18.11.2018 00:00

Juha Ahvio

Sananvapaus on uhattuna Suomessa

to 06.12.2018 13:01

Professorin Ajatuksia

Strasbourgin tapaus saattoi pelastaa Macronin

ke 12.12.2018 23:32

Jukka Hankamäki

Tapahtuneiden tosiasioiden edessä

ma 10.12.2018 23:34

Petteri Hiienkoski

Ylen sokeat politrukit "natsijahdissa"

pe 07.12.2018 05:29

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Afrikan tulevaisuus huumeiden varjossa

su 09.12.2018 15:21

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Suomen johto GCM pakokauhussa?

ke 12.12.2018 23:36

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

to 20.09.2018 16:44

Heikki Porkka

Strasbourgilla ratsastaen

ke 12.12.2018 11:16

Olli Pusa

Länsimaiden perikato?

su 02.12.2018 22:56

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

Agendatoimittajat turvautuvat jo natsien propagandajohtaja Göbbelsin oppeihin

la 08.12.2018 18:28

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Kieliparkamme on vaarassa

ke 12.12.2018 23:33

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40